Vapaus, veljeys, tasa-arvo Suurin onni kaikille

Somalian tie on myös meidän tiemme

Nur Mohamed kirjoitti hassun jutun, jossa hän väitti kokoomusnuorten ohjelman yltiöpäisen egoismin ja yksilön oikeuksien korostamisen tekevän Suomesta Somalian. Kokoomusnuoret eivät kuitenkaan ole mikään Hertta Kuusinen, joka sanoi, että "Tšekkoslovakian tie on myös meidän tiemme". Somaliassa ongelmana oli Siad Barren sosialistinen diktatuuri, jota hän ei suostunut reformoimaan liberaaliksi, joten sisällissota puhkesi. Suomen ongelmana on sosialistinen hallitus, joka ei suostu reformoimaan itseään liberaaliksi. Somalialla ja Suomella on kuin onkin yhteistä mutta päinvastaista kuin Nur Mohamed väittää. Suomen ongelmat voitaisiin ratkaista liberalisoimalla sosialistista hallintoa niin kuin kokoomusnuoret lähinnä ehdottavat mutta hallitus ei ole suostuvainen. Konfliktin ja kriisin vaara kasvaa niin Suomessa kuin kasvoi Somaliassakin, kun sosialistinen hallinto ei suostu tarvittaviin uudistuksiin.

 

Suomi ei kuitenkaan ole Somalian kopio, joten Somalian historian kertausta Suomessa ei ole odotettavissa. Suomi ei ole sotainen ja islamilainen klaaniyhteiskunta niin kuin Somalia. Suomi ei ole diktatuuri vaan poliittinen eliitti voidaan periaatteessa vaihtaa vaalein, mikä vähentää sisällissodan todennäköisyyttä.

 

Suomea hallitseva punavihreä poliittinen eliitti haluaa globaalia oikeudenmukaisuutta ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta, joiden mukaan suomalaiset eivät kuluttaisi enempää kuin kehitysmaiden ihmiset. Suomen taloudellinen vapaus pyritään laskemaan kehitysmaiden tasolle. Tästä seuraa sitten Suomen ja kehitysmaiden elintason konvergoituminen. Suomen talous on ollut lamassa ja Somalian talous on kasvanut, jolloin Suomen ja Somalian elintasoero on kaventunut.

 

Olen samaa mieltä siitä, että Suomen ja Somalian välinen elintasoero on epäoikeudenmukainen, mutta mielestäni se tulee poistaa niin, että molemmat maat vapautuvat ja kasvavat. On epäoikeudenmukaista riistää vapaus keneltä tahansa. Somalialaisilta vapaus on riistetty täydellisemmin kuin suomalaisilta ja siksi somalialaiset ovat köyhempiä. Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien vapautta eikä kaikkien alistamista globaalin hallinnon alamaisiksi niin kuin punavihreät haluavat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikäli liberalisoitaisiin tai peräti tehtäisiin yövartijavaltio niin syttyisikö silloin myös sota,koska liberaalinen hallinto ei suostu uusiutumaan sosialistiseksi,vaikka kansa sitä vaatisikin?

" Suomi ei ole sotainen ja islamilainen klaaniyhteiskunta niin kuin Somalia."

Aha..minulla on kovin erillainen käsitys Suomen historiasta..

Matti Linnanvuori

En usko, että Suomessa sosialistista vallankumousta tehtäisiin enää. Sosialismiahan voisi harjoittaa myös yksityisellä sektorilla aivan riittävästi. Liberaalista valtiosta voisi ehkä myös erota, jolloin sosialistit voisivat erota ja perustaa omia valtioita.

Miten erilainen käsitys sinulla on Suomen historiasta? Suomi ei ole viime vuosikymmeninä enää ollut kovin sotainen mutta Somalia on ollut. Suomi ei myöskään ole islamilainen eikä enää klaaniyhteiskunta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No mutta..kaikelle on aina vastapainonsa myös liberalismille. Loput ensimmäisestä kappaleesta toimii myös käänteisesti.

Meinaatko,että sota täällä on kovinkin pitkän harppauksen päässä saati sitten klaaniutuminen jota voidaan hieman sivistyneemmin kutsua eturyhmiksi tai "jos et ole meidän puolella niin olet meitä vastaan"?

Olen sellaisen huomannut tässä pienen ajan sisällä,että ne jotka ovat kokeneet korkeampaa elintasoa ei niin helposti nöyrrykkään ottamaan huonompaa elintasoa vastaan. Ehkä siitä syystä,että ne tietävät oikeasti kuinka valheellista se niukkuus on..mutta kuitenkin.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #6

Meinaan kyllä, että sota Suomessa olisi kovin pitkän harppauksen päässä. Klaaneja Suomessa ei enää ole enkä usko niitä ikinä tulevankaan. Eturyhmiä tietysti on koko ajan.

Elintason huononeminen on toki vaikea ottaa vastaan. Se on selitettävissä psykologisesti.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

"poliittinen eliitti voidaan periaatteessa vaihtaa vaalein, mikä vähentää sisällissodan todennäköisyyttä."

Empiirisen havainnoinnin pohjalta sanoisin, että noin se markkinoidaan, mutta noin se ei ole. Tai siis nimenomaan periaatteessa, muttei missään tapauksessa käytännössä. Katsotaan seuraavat vaalit, voisin lyödä vaikka vetoa, että oli hallituksessa mikä porukka tahansa, linja ei muutu.

Matti Linnanvuori

Minäkin olen aika skeptinen vaalien poliittisen eliitin vaihtamiskyvyn suhteen mutta ainakaan sisällissotaa tuskin syntyy, kun ihmiset tyytyvät vaaleihin. Jotain muutoksia voi kyllä vaaleissa tapahtua.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Niin no se on aika kaukana vielä moinen skenaario. Pitää mennä paljon huonommin. Todella paljon huonommin. Itse asiassa saattaa olla, että pitää mennä huonosti monta sukupolvea ennen kuin moista tapahtuisi.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Niin joskus aikanaan Somaliassa oli Siad Barre ja hänen diktatuurinsa. Mutta siitä on jo aika kauan.

Sen jälkeen Somaliassa ei pitkään aikaan ollut keskushallintoa, eikä näin ollen ainakaan muodollisesti valtiota. Somalia oli vapain alue maailmassa. Mutta eipä tuo aika tainnut somalialaisille kovin onnellista olla.

Luulen, että Nur Mohamed viittaa nimenomaan tähän ajanjaksoon.

Matti Linnanvuori

Siad Barren aika vastaa parhaiten Suomen nykyistä hallintoa, joten se on nykyhetken kannalta relevantein. Molemmat olivat aika sosialistisia ja velkaantuivat kestämättömästi.

Somaliassa oli useita valtioita keskushallinnon romahtamisen jälkeen kuten Somalimaa ja Puntmaa. Somalia ei välttämättä ollut vapain alue maailmassa. Sota loukkasi vapautta kovasti. Myös islamilainen ja klaanilaki rajoittivat vapautta. Siitä huolimatta Somalia oli ilmeisesti onnellisempi kuin Siad Barren aikana. Somalia ei ole pystynyt heti Siad Barren ajan jälkeen mihinkään onnellisuusutopiaan mutta parempaan kuin ennen.

Leeson, Peter T.—Better off stateless: Somalia before and after government collapse Could anarchy be good for Somalia's development? If state predation goes unchecked government may not only fail to add to social welfare, but can actually reduce welfare below its level under statelessness. http://www.peterleeson.com/Better_Off_Stateless.pdf

Nur Mohamedin viittaus oli naurettava, koska kokoomusnuoret eivät ehdota Suomen valtion romahduttamista vaan pieniä reformeja. He ehdottavat siis Suomen valtion elinkelpoisuuden palauttamista kestämättömän politiikan jälkeen.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Somalimaa ja puntmaa olivat ja ovat alueellisia valtioita (tai kansaivälisoikeudellisesti valtioyritelmiä) Somalian reuna-alueilla. Keski-Somalia on Siad Barren jälkeen ollut valtiottomassa tilassa. Ja Somalimaan ja Puntmaan "valtiot" ovat olleet nimenomaan selvästi hyvinvoivempia kuin anarkistinen Somalia.

Ja on täysin väärin sanoa, että sota loukkasi vapautta. Anarkiassa, kun ei ole ketään kelle valittaa, jos se vapaus ei olekkaan sitä mitä teoriasi sen ennustaa olevan. Täydessä vapaudessa kun on myös vapaus sotia, perustaa klaaneja ja pakottaa muut noudattamaan oman uskontonsa normeja jos vain huvittaa ja pystyy.

Matti Linnanvuori

En sanoisi, että Etelä-Somalia on ollut valtiottomassa tilassa vaan että siellä on ollut pienempiä valtioita. Somalian valtio on ollut Mogadishussa ja siellä on ollut levotonta.

Sota loukkaa liberaalia vapautta kovasti. Teoriani ennustaa valtion kaatumisen edistävän hyvinvointia ja Leesonin tutkimus havaitsee niin tapahtuneenkin. En ennusta, että yhden valtion kaatuminen luo paratiisin. Toki on olemassa muitakin vapauden loukkaajia kuin valtio. Somalit eivät olleet anarkisteja vaan loivat uusia valtioita vanhan tilalle.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Eli vika ei ollut teoriassa vaan ihmisissä? Ihan samaahan kommunistit sanovat Neuvostoliitosta. "Neuvostoliittolaiset eivät olleet kunnon kommunisteja. Jos olisivat, niin kommunismi olisi kyllä toiminut." Toisaalta tietysti kommunistien kohdalla tuon on jollain tavalla perustellumpi väite, koska kommunismi on keskusjohtoinen ideologia, jossa on asetettu tietty malli johon pyritään. Anarkiassa taas ei ole oikeaa lopputulosta (muutenhan se ei olisi anarkia) vaan se muodostuu sellaiseksi kuin ihmiset sen muodostavat, eikä lopputuloksesta ole mahdollisuutta reklamoida.

Teoriasi siis ennustaa valtion kaatumisen lisäävän hyvinvointia. Valtioiden kaatumisista on lukuisia esimerkkejä, joilla asiaa voidaan tutkia. Tietysti jos otetaan vertailukohdaksi huonoin mahdollinen valtio (esim. Siad barren sekopäinen sosialistis-fasistinen diktatuuri), niin anarkiakin voi siis olla siihen parannus. Mutta jos katsotaan normaalimmasta päästä. Otetaan vaikka nyt Suomi vertailukohdaksi. Mikä on noin yleisillä mittareilla (elinajanodote, lapsikuolleisuus, aineellinen elintaso jne.) paras hyvinvoinnin taso mihin yksikään lukemattomista valtiottomassa tilassa (valtio käsitettynä suppeasti) olleista ihmisyhteisöistä on pystynyt?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #13

Somalit eivät ikävä kyllä olleet kovin sivistyneitä ihmisiä. Somaliassa anarkia paransi tilannetta mutta Neuvostoliitossa valtio huononsi tilannetta eli tilanteet olivat erilaiset. Kommunismin teoria siis osoittautui virheelliseksi ja anarkismin oikeaksi.

Valtiottomassa tilassa ei ole ollut yhtään kovin rikasta maata. Siitä ei kuitenkaan voi päätellä, että valtio edistäisi hyvinvointia. Korrelaatiosta ei nimittäin seuraa kausaatio. Valtio on lajin kannalta ylellisyyttä eli aivojumppaa, johon ihminen pystyy aivojensa kehittyneisyyden ansiosta. Ei voi päätellä kausaatiota valtiosta hyvinvointiin.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #14

Siitä, että anarkia ehkä paransi tilannetta Somaliassa ei vielä voida vetää muuta johtopäätöstä, kuin että anarkia voi ainakin jossain tilanteissa olla parempi kuin kurjin mahdollinen valtio. Mitään muuta se ei osoita. Oikeastaan tämä on täysin loogista. Koska anarkia on äärimmäisen tehoton verratuna valtioon, niin halutessaan pahaa valtio kykenee tekemään sitä myös aivan eri mittapuulla.

Anarkian tilassa olleita yhteisöjä on ollut historiassa lukematon määrä. Ne ovat täysin poikkeuksetta olleet läpeensä tehottomia, eikä yksikään niistä ei ole kyennyt kehittymään juuri mihinkään tai edes kestänyt pitkään. Sen sijaan valtiot ovat kyenneet luomaan kehitystä ja hyvinvointia. Jos se anarkia oikeasti olisi jollain tavalla hieno juttu, niin eikö niistä tuhansista yrityksistä voisi edes jonkun kuvitella saaneen aikaan jotain, kehittyneen tai olleen edes sen verran kiva paikka, että se olisi säilynyt vähän pidempään? Jos kokeilet jotain tunhansia kertoja, eikä sen koskaan toimi edes välttävästi, niin eikö sen pitäisi kertoa jotain?

Sinun anarkiateoriasi ongelma on, että se vaatii toimiakseen niin täydelliset olosuhteet, ettei niitä voi ikinä reaalimaailmasta löytyä. Niinpä kun reaalimaailmassa homma menee liki välittömästi vituralleen, niin voi aina sanoa, etteivät olosuhteet olleet oikeat.

Kuten sanoin valtio toki voi toimia väärin ja aiheuttaa valtavan määrän pahaa. Mutta tällöin vika on siitä, että sen teho on kanavoitu väärin. Jos sinulla on matkan tekoon tarjolla puhkiruostunut ketjuton polkupyörä tai tuliterä ferrari, niin onko fiksua valita se filari vain siksi, että Ferrarilla voi ajaa myös väärään suuntaan?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #15

Oletat perusteetta, että anarkia on äärimmäisen tehoton ja valtio tehokas.

Oletat perusteetta, että anarkian tilassa olevat yhteisöt ovat olleet tehottomia eivätkä ole pystyneet kehittymään. Suurimman osan ajasta yhteisöt ovat olleet anarkian tilassa ja valtiot ovat kestäneet niihin verrattuina vain vähän aikaa. Oletat perusteetta, että valtiot ovat kyenneet luomaan kehitystä ja hyvinvointia. Anarkiat ovat varmasti saaneet aikaan jotain ja kehittyneet kuten Leesoninkin tutkimus osoittaa. Anarkiat ovat voineet säilyä kauan.

Anarkiateoriani ongelma ei ole se, että se vaatisi täydelliset olosuhteet. Somalian olosuhteet olivat todella huonot ja teoriani toimi hyvin. Empiria tukee siis teoriaani ja on ristiriidassa sinun valtioteoriasi kanssa. Minä en selittele mitään teorian puutteita pois mutta sinulla ei olekaan mitään teoriaa eikä mitään muuta kuin selittelyä.

Valtiota ei ole juurikaan saatu toimimaan oikein. Ei ole mikään triviaali tehtävä panna valtiota toimimaan oikein, kun se ei ole oikein koskaan onnistunut. Anarkian vertaaminen puhkiruostuneeseen fillariin ja valtion vertaaminen Ferrariin on täysin perusteetonta.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #16

Siis kun anarkiassa on parhaimmillaan saatu tilapäisesti aikaan jonkinlainen myöhäispronssikautinen elintaso niin se on onnistunut?

Valtioissa on onnistuttu luomaan esim. nykyinen Suomalainen yhteiskunta, joissa ihmisten eliniän odote on ainakin tuplat siitä mitä parhaissa anarkioissa, lapsikuolleisuus sadasosia siitä, ihmisten aineellinen elintaso monikymmenkertainen. Mutta valtiota ei siis koskaan ole saatu toimimaan oikein?

Kiinnostaisi siis kuulla millä kriteereillä Somalia (tai mikä vaan anarkian paras luomus nyt onkaan) on parempi kuin valtiojärjestelmän parhaat luomukset. Otetaan nyt vaikka Pohjoismaat.

Anarkia voi olla ihan toimiva systeemi pyrittäessä kivikaudelta pronssikaudelle, mutta nyt puhutaan siis nykyajasta. Kehitys kehittyy ja toimimattomat systeemit tippuvat pois. Anarkiaa on kokeilut lukemattomia kertoja. Paljon useammin kuin valtiota. Jos anarkia oikeasti olisi toimiva systeemi, olisi vähintään jossain päin maailmaa säilynyt edes kohtuullisen toimiva ja edes siedettävän tehokas, jonkunlaisen elintason omaava anarkistinen yhteisö (ja tällaiseksi ei lasketa niitä, jotka ovat suoraan riippuvaisi valtion luomasta elintasosta). Niin kauan kuin ei ole tuhansista yrityksistä huolimatta osoittaa yhtään anarkiaa, jossa olisi kyetty luomaan alkeellista parempi elintaso, ei ole oikein perustetta olettaa, että sen tuleekaan onnistumaan. Valtion kohdalla taas on helppo osoittaa, että se onnistuu.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #17

Leesonin tutkimuksen mukaan anarkia onnistui nostamaan Somalian elintasoa eikä Somalia ollut pronssikautinen.

Valtioissa on onnistuttu luomaan aika korkea elintaso mutta valtion ei ole osoitettu olevan elintason korkeuden luoja. Korrelaatio ei näet todista kausaation menevän yhteen suuntaan. Valtiota ei mielestäni ole saatu länsimaissa koskaan toimimaan niin, että se edistäisi hyvinvointia.

En tietenkään väitä, että Somalia olisi ollut parempi kuin parhaat valtiot.

Valtion yleisyys kehittyneimmissä maissa ei osoita, että valtio on tuon kehityksen tekijä. Minusta valtio on lähinnä haitallinen tekijä, joka ei ole kuitenkaan estänyt kehitystä kokonaan. Valtiot ovat olleet tehokkaita meemejä ja väkivaltakoneistoja, mutta se ei osoita, että ne olisivat olleet myönteisiä kehityksen tekijöitä. Korrelaatio ei edelleenkään todista yhdensuuntaista kausaatiota.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Korrelaatio ei tietenkään osoita kausaliteettia. Mutta jos ei voida osoittaa mitään muuta mikä korrelaation aiheuttaa, niin silloin on perusteltua olettaa myös kausaliteetti.

Kohtuullinen elintaso (sanotaan nyt vaikka parempi kuin nykypäivän Somalia) on saavutettu monissa valtioissa. Nykyisin liki jokaisessa olemassaolevassa valtiossa. Toisaalta sellaista ei ole kertaakaan saavutettu valtion ulkopuolella.

Eli kun kehitys (tiettyyn pisteeseen ja siitä eteenpäin) on tapahtunut liki järjestään valtioissa, mutta ei koskaan valtion ulkopuolella, niin pitää olla osoittaa aika vahvat vastaperusteet, jos väittää, ettei valtio edistä kehitystä. Muuten on tosiaan kyse vain uskosta.

Matti Linnanvuori

Ei kausaliteettia voi noin vain olettaa tietämättömyyden perusteella. Tietämättömyyteen vetoaminen on tunnettu argumentaatiovirhe argumentum ad ignorantiam. Sinulla on vain usko, että valtio edistää kehitystä. Minä olen esittänyt vaihtoehtoisen selityksen, että valtio on itsepintainen meemi ja väkivaltakoneisto, joka ei edistä hyvinvointia. Pitäisi selittää, millä tavalla valtio edistää hyvinvointia, ennen kuin se väite voidaan hyväksyä. Erittäin huonoja valtioita on romahtanut mutta siitä ei voi päätellä, että jäljelle jääneet valtiot ovat hyviä. Esimerkiksi Pohjois-Korea ei ole kovin hyvä. Mafiallakin on valtaa mutta siitä ei voi päätellä, että mafia edistää hyvinvointia.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Sekoitat nyt ihan argumentaatioteorian perusteet. Argumentaatioteoriassa ei ole "kiistämisolettamaa" (eli jos ei todisteta jotain olevan, sitä ei ole) vaan argumentaatio perustuu todennäköisyyksiin. Korrelaatio ei osoita kausalitettia, mutta ei myöskään kausaliteetin puuttumista. Ylipäänsä tieteenteoriassa on vakava ja hyvin alkeellinen virhe olettaa "oletusarvo", josta poikkeaminen pitäisi todistaa. Jos voidaan osoittaa, että jokin on todennäköisin vaihtoehto, silloin pitää kyetä argumentoimaan sitä vastaan. Jos voidaan osoittaa vahva korrelaatio, niin kuin tässä mallilla "valtio" vajaa 200 onnistumista ja kilpailevalla mallilla huomattavasti useammista yrityksistä huolimatta 0 onnistumista (kun onnistumisen kriteerinä pidetään nyky-Somalian ylittävää alkeisteollisen yhteiskunnan elintasoa), niin silloin on luotu pätevä olettama, että valtio kykenee luomaan tällaisen kriteerin ylittävän elintason ja muut systeemit eivät. Jos tämä halutaan kumota, niin silloin pitää kyetä osoittamaan sitä vastaan puhuvat pätevä perustelu, jotka perustelee korrelaation ja kausaliteetin riippumattomuuden.

Eli rautalangasta:

Tehdään koe olosuhteissa A, tietty osuus tuloksista on X

Tehdään sitten koe olosuhteissa B sata (tai tuhat) kertaa useammin kuin olosuhteissa A ja tuloksista yksikään ei ole X.

Onko luotu olettama, että olosuhdekokonaisuus A tuottaa todennäköisemmin tuloksen X kuin olosuhteet B? Uskoakseni jokainen edes etäisesti tieteellisen maailmankuvan omaava vastaa tähän kyllä.
Jos olettama halutaan kiistää (muuta kuin uskonnollisin perustein), niin pitää osoittaa mitä muita lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä ei ole vakioitu, tai mikä muu tekijä selittää pätevästi tuloksen X olosuhteissa A ja vastaavasti sen puuttumisen olosuhteissa B.

Matti Linnanvuori

En sekoita argumentaatioteorian perusteita. En olettanut, että argumentaatioteoriassa olisi "kiistämisolettama" (eli jos ei todisteta jotain olevan, sitä ei ole). Argumentaatio perustuu loogisiin totuuksiin tai todennäköisyyksiin. En olettanut "oletusarvoa", josta poikkeaminen pitäisi todistaa. Paitsi että oletusarvo on tietämättömyys. Et ole voinut osoittaa, että sinun on todennäköisin vaihtoehto. Silloin pitäisi kyllä kyetä argumentoimaan sitä vastaan. Vaikka olet voinut osoittaa vahvaa korrelaatiota tässä mallilla "valtio" vajaa 200 onnistumista ja kilpailevalla mallilla huomattavasti useammista yrityksistä huolimatta 0 onnistumista (kun onnistumisen kriteerinä pidetään nyky-Somalian ylittävää alkeisteollisen yhteiskunnan elintasoa), niin silloin ei ole luotu pätevää olettamaa, että valtio kykenee luomaan tällaisen kriteerin ylittävän elintason ja muut systeemit eivät. Jos tämä halutaan kumota, niin silloin ei tarvitse kyetä osoittamaan sitä vastaan puhuvia päteviä perusteluja, jotka perustelevat korrelaation ja kausaliteetin riippumattomuuden. Argumentin esittäjällä on näet todistustaakka.

Et ota huomioon ceteris paribus -ehtoa eli muiden asioiden pitäisi olla samoja. On naurettavaa olettaa, että Somalian olisi heti valtion romahtamisen jälkeen pitänyt ponnahtaa rikkaan maan elintasoon. Ceteris paribus -ehtoa voidaan testata viimeaikojen Somaliassa valtion kanssa ja ilman valtiota ja Leesonin tutkimuksen mukaan Somalia voi paremmin ilman valtiota. Korrelaatio on siis valtiottomuuden ja hyvinvoinnin välillä positiivinen.

Voimme osoittaa vahvan korrelaation myös Adolf Hitlerin syntymänjälkeisyyden ja elintason välillä. Siitä ei kuitenkaan voi tehdä päätelmää, että Adolf Hitler syntymällä tähän maailmaan olisi siunannut maailmaan hyvän elintason.

Eli rautalangasta:

Tehdään koe olosuhteissa A, tietty osuus tuloksista on X

Tehdään sitten koe olosuhteissa B sata (tai tuhat) kertaa useammin kuin olosuhteissa A ja tuloksista yksikään ei ole X.

Onko luotu olettama, että olosuhdekokonaisuus A tuottaa todennäköisemmin tuloksen X kuin olosuhteet B? Uskoakseni jokainen edes etäisesti tieteellisen maailmankuvan omaava vastaa tähän kyllä.
Jos olettama halutaan kiistää (muuta kuin uskonnollisin perustein), niin pitää osoittaa mitä muita lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä ei ole vakioitu, tai mikä muu tekijä selittää pätevästi tuloksen X olosuhteissa A ja vastaavasti sen puuttumisen olosuhteissa B.

Ongelmana tuon soveltamisessa valtioon on se, että et ole ottanut ceteris paribus -ehtoa huomioon. Hyvinvointivaltiot voivat hyvin siksi, että ne ovat kapitalistisia ja rauhallisia, eivät siksi, että ne ovat hyvinvointivaltioita. Somalia voi huonosti siksi, että se oli sosialistinen ja sotainen hyvinvointivaltio, ei siksi, että se oli anarkia.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Normaali tapa korvata muiden olosuhteiden vakioiminen silloin kun se on mahdotonta, on toistaa koe riittävän monta kertaa. Tällöin satunnaisten tekijöiden merkitys voidaan vähitellen keskiarvollisesti mitätöidä. (Esim. kokeilet miten joku villieläin reagoi tiettyyn ärsykkeeseen. Yksi kerta ei kerro vielä mitään koska niin moni muukin tekijä voi aiheuttaa kyseisen reaktion. Mutta kun toistat kokeen ja saat joka kerta saman reaktion, niin muiden satunnaisten tekijöin vaikutus vähitellen "laimenee" ja todennäköisyys kausaliteettiin kasvaa jokaisella toistolla).

Toistetaan kysymys:

Tehdään koe useita satoja kertoja olosuhteissa A (muiden muuttujien ollessa satunnaisia), tietty osuus tuloksista on X

Tehdään sitten koe olosuhteissa B (muiden muuttujien olessa satunnaisia) kymmeniätuhansia kertoja, tuloksista yksikään ei ole X.

Onko siis luotu olettama, että A tuottaa todennäköisemmin X kuin B?
(Tai kääntäen, onko yhä perusteltua olettaa, että A ja B tuottavat keskimäärin samalla todennäköisyydellä X tai että B tuottaa todennäköisemmin X kuin A?)

Matti Linnanvuori

Valtioiden esiintyminen ja romahtaminen eivät ole mitään satunnaisia kokeita vaan ne riippuvat olosuhteista.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

No niin. Nyt ollaan päästy siis siihen että
- X-tason hyvinvointi (missä X > Somalia) voi syntyä valtiossa. Nykyisistä valtioista siihen yltää about 99%
- Ei tiedetä voiko X-tason hyvinvointi syntyä ilman valtiota. Se voi olla mahdollista, mutta näin ole koskaa käynyt tuhansista yrityksistä huolimatta.
- X-tason hyvinvointi syntyy siis vähintään hyvin paljon todennäköisemmin valtiossa kuin valtion ulkopuolella.
[Näitä tuskin sinäkään siis yrität kiistää]

Yksinkertaisen kausalisuus-mallin (Patric Suppes) mukaan kausaliteetti on mikäli A:ta seuraa suurella todennäköisyydellä B, eikä ole kolmatta tapahtumaa, joka selittää A:n ja B:n suhteen. Jos valtio itsessään ei tuota hyvinvointia, pitää siis olla kolmas tekijä, joka tuottaa sekä valtion, että hyvinvoinnin.

Jos tutkitaan Bradford Hill-kriteereillä valtion ja X-tason elintason yhteyttä:

1. Korrelaatio voimakkuus: Voimakas (n.200 kertaa valtiossa, ei kertaakaan ilman valtiota)
2. Konsistenssi: Vahva. Nykyvaltioista noin 99 % saavuttanut X-elintason
3. Spesifisyys: soveltuu tähän vähän huonosti.
4. Ajallinen syy-seuraussuhde: Ehdoton. Kaikissa tapauksissa valtio on ollut ennen X-tason hyvinvointia.
5. Biologinen gradientti: Ei tietenkään suoraan sovellu. Mutta ex analogia voidaan havaita, että valtiovallan kontrollissa heikosti olevilla alueilla ja yhteisöissä(eli joissa "valtioaltistus" on pieni) elintaso on keskimäärin heikompi, kuin vahvemmin valtion piirissä olevissa yhteisöissä ja alueilla.
6. Uskottavuus: Vahva. Valtio kiistatta tuottaa järjestystä ja ylläpitää instituutioita, joiden on osoitettu lisäävän hyvinvointia (kuten raha, oikeuslaitos, järjestyksenvalvonta jne.). Vaikuttava mekanismi on siis olemassa.
7. Johdonmukaisuus: Vahva. Ei ole tieteellistä aineistoa, joka viittaisi, että hyvinvointi ja valtio ovat ristiriidassa. Valtion toimintaan sisältyy useita elementtejä, jotka vallitsevan sosiologisen ja normiteoreettisen tiedon valossa ovat edullisia tai välttämättömiä hyvinvoinnille.
8. Kokeelinen näyttö: Ei oikein sovellu kysymyksenasetteluun.
9. Analogia: Olemassa paljon. Pienissäkin yhteisöissä valtiotyyppisen keskitetyn ja ohjatun vallankäytön on osoitettu lisäävän huomattavasti yhteisön tehokkuutta. Käytännössä kaikki isommat liikeyritykset toimivat analogisesti valtion kanssa (jopa niin, että niissä on samoja toimielinrakenteita esim. päätösvallan ja toimeenpanovallan osalta). Anarkistisesti toimivat yritykset eivät ole kyenneet kilpailemaan niitten kanssa. Keskitetysti johdetun sotajoukon teho on johdonmukaisesti ollut valtavasti parmepi kuin anarkistisen.

Bradford Hill-kriteeristöllä voidaan siis osoittaa hyvin korkea todennäköisyys valtion ja hyvinvoinnin kausaliteetille.

Sitten on kysymys kolmannesta tekijästä. Siihenhän epätieteellisen maailmankuvan omaavat ihmiset usein turvaavat ("tutkimattomia ovat Jumalan tiet"). Tällöin vedotaan ikuisesti siihen, ettei jotain voi todistaa, koska aina voi olla jokin tuntematon kolmas tekijä. Kuitenkin tieteellisessä ajattelussa, kun on osoitettu korrelaatio ja
todennäköisyys kausaliteetille, on kausaliteetin kiistävän voitava osoittaa kolmas tekijä, eikä vain julistaa, ettei kausaliteettia ole, koska voi olla kolmaskin tekijä (tämä on varsinainen ad ignorantiam)

Eli nyt on siis osoitettu, että X-tason hyvinvointi seuraa valtiosta
hyvin suurella todennäköisyyllä. Jos valtio ei luo hyvinvointia, pitää olla jokin kolmas tekijä, joka selittää niiden suhteen. Jos ei tällaista ole osoittaa, on pidettävä hyvin todennäköisenä, että valtio luo hyvinvointia (tai voi tietysti myös huuta "ei minä en halua uskoa", mutta sillä ei ole mitään tekemistä enää tieteen tai logiikan kanssa).

Matti Linnanvuori

Ei voi sanoa, että tason hyvinvointi syntyy siis vähintään hyvin paljon todennäköisemmin valtiossa kuin valtion ulkopuolella. Todennäköisyyttä ei voi hyvin laskea tilastosta ilman mitään teoriaa.

Koska valtio itsessään ei tuota hyvinvointia, pitää siis olla kolmas tekijä, joka tuottaa sekä valtion, että hyvinvoinnin. Se tekijä on älykkyys.

Jos tutkitaan Bradford Hill-kriteereillä valtion ja X-tason elintason yhteyttä:

Korrelaatio ei ole voimakas. Yksi ainoa esitetty ceteris paribus -tapaus eli Somalia osoittaa valtion ja elintason välillä olevan negatiivisen yhteyden.
Konsistenssi on huono, koska tuo ainoa esitetty, Leesonin ceteris paribus -tapaus on ristiriidassa.
Spesifisyys soveltuu tähän hyvin. Sinun selityksesi on epäspesifi ja siksi huono. Spesifinen Leesonin selitys on parempi.
Ajallinen syy-seuraussuhde seuraa valtion romahtamista ja hyvinvoinnin lisääntymistä Leesonin tapauksessa. Et ole esittänyt mitään järkisyytä, miksi valtio edistäisi hyvinvointia.
Vaikka valtiovallan kontrollissa heikosti olevilla alueilla ja yhteisöissä (eli joissa "valtioaltistus" on pieni) elintaso on keskimäärin heikompi, kuin vahvemmin valtion piirissä olevissa yhteisöissä ja alueilla, se ei osoita kausaalisuhteen menevän väittämälläsi tavalla.
Uskottavuus ei ole vahva. Valtio ei kiistatta tuota järjestystä ja ylläpidä instituutioita, joiden on osoitettu lisäävän hyvinvointia (kuten raha, oikeuslaitos, järjestyksenvalvonta jne.). Valtio on tuottanut paljon epäjärjestystä esimerkiksi Somaliassa, inflatoinut rahaa, korruptoinut oikeuslaitoksen ja järjestyksenvalvonnan.
Johdonmukaisuus ei ole vahva. On tieteellistä aineistoa, joka viittaisi, että hyvinvointi ja valtio ovat ristiriidassa. Valtion toimintaan sisältyy mitä elementtejä, jotka vallitsevan sosiologisen ja normiteoreettisen tiedon valossa ovat edullisia tai välttämättömiä hyvinvoinnille?
Kokeellinen näyttö soveltuu kysymyksenasetteluun. Brittien Amerikan siirtokunnassa kokeiltiin valtion lakkauttamista rangaistuksena, mutta osoittautui, että se olikin positiivinen muutos.
Pienissäkin yhteisöissä valtiotyyppisen keskitetyn ja ohjatun vallankäytön on osoitettu vähentävän huomattavasti yhteisön tehokkuutta. Käytännössä mitkään isommat liikeyritykset eivät toimi analogisesti valtion kanssa. Esimerkiksi Nokia vuonna 2007 toimi niin, että niissä on samoja toimielinrakenteita esim. päätösvallan ja toimeenpanovallan osalta, mutta ne ovat varoittavia esimerkkejä. Anarkistisesti toimivat yritykset ovat kyenneet kilpailemaan niitten kanssa hyvin. Ketterä yritys on nykyään havaittu tehokkaammaksi kuin vanhanaikainen tayloristinen. Keskitetysti johdetun sotajoukon teho ei ole johdonmukaisesti ollut valtavasti parempi kuin anarkistisen.

Bradford Hill-kriteeristöllä ei voida siis osoittaa hyvin korkeata todennäköisyyttä valtion ja hyvinvoinnin kausaliteetille.

Eli nyt ei ole siis osoitettu, että X-tason hyvinvointi seuraa valtiosta
hyvin suurella todennäköisyyllä. Koska valtio ei luo hyvinvointia, pitää olla jokin kolmas tekijä, joka selittää niiden suhteen.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Ensin helpoin:

Totta kai tilastosta voidaan tulkita (paino sanalla tulkita) todennäköisyyksiä. Toteuma ja todennäköisyys eivät ole samat, mutta otannan kasvaessa ne lähestyvät toisiaan. Hypoteesi oli, että X-tason hyvinvointi syntyy todennäköisemmin valtiossa kuin sen ulkopuolella. Toteuma on ollut hyvin vahvasti tämä (vajaa 200 tason X saavuttanutta valtiota vs. ei yhtään valtion ulkopuolella huolimatta moninkertaisesta määrästä yrityksiä). Tällä otantamäärällä niin suuri toteuman ja todennäköisyyden ero, että hypoteesi ei pitäisi paikkansa, on mahdollisuudeltaan aikasen pieni.

Sitten: Pari karkeaa virhettä joihin on pakko puuttua.

a) Somalia ennen ja jälkeen Siad Barren ei ole ceteris paribus-tapaus. Ei edes sinne päin. Ylipäänsä yhteiskunnallisissa syy-seuraussuhteissa muitten muuttujien vakioiminen on käytännössä mahdotonta [ceteris paribus olettamusta käytetään pääasiassa teoreettisissa malleissa tai hypoteesin osana, sekä rajatusti luonnontieteissä, silloin kun olosuhteet pystytään hyvin kontrolloimaan]. Kun otetaan huomioon muiden valtioiden jatkuva sotilaallinen, diplomaatinen ja humanitäärinen sekaantuminen asioihin, muiden maiden kanssa käyty kaupankäynti, rosvous, huomattavan laaja somalialaisten exodus sekä pakolaisten koitmaahansa lähettämät varat ja tuoma tietotaito, niin olisi aika veikeää katsoa Somaliassa tapahtuneen kehityksen tapahtuneen cb.

b) Somalian tapahtumat eivät kerro valtion ja anarkian suhteesta. Ne kertovat sosialistis-militaristisen kehitysmaadiktatuurin ja sitä seuranneen keskushallinnottoman ajan suhteesta tietyissä spesifeissä olosuhteissa. Jotta niistä voitaisiin vetää mitään yleisempiä johtopäätöksiä, pitäisi saman kehityksen toistua useita kertoja monenlaisissa olosuhteissa. Jatkuva vetoaminen Somalian yksittäiseen tapaukseen muistuttaa hyvin paljon sitä, kun jotkut väittävät, ettei ilmasto lämpene vedoten siihen, että vuosi x oli kylmempi kuin sitä edeltävä vuosi. Eli ollaan tarkkana mitä voidaan mistäkin päätellä.

Sitten Bradford Hill kriteereihin. Päättelin tekstistäsi, ettet ilmeisesti ole tutustunut niihin aikaisemmin, etkä ymmärrä kovin hyvin, miten ne liittyvät kausaliteetin päättelyyn (se on toki alunperin kehitetty luonnontieteellisten kausaliteettien tutkimiseen, siksi tässä analogiaa), mutta yritän avata:

Ensimmäinen asia on ymmärtää, että kriteeristö on tehty kausaliteetin havaitsemiseen tilanteissa, joissa muitten muuttujien vakiointi on mahdotonta. Tämän vuoksi ceteris paribuksella ei ole varsinaisesti mitään tekemistä tässä kriteeristössä. Toinen tärkeä asia on ymmärtää, että kyse on joukosta rajoitettuja osakriteerejä. Yksittäisistä kriteereistä itsestään tai niitten sisältä ei siis ole tarkoitus etsiä kausaalisuutta.

Niin ja Somalia ei kuulu varsinaisesti asiaan tutkittaessa hypoteesia, että valtio edistää X:n ylittävän elintason syntymistä (missä X > Somalian elintaso). Se siis kun ei ole saavuttanut elintasoa X. Siten sitä ei pidä sotkea tähän. Eli muistetaan mitkä ovat muuttujat.

1.Assosiaation vahvuus (sori ajatuksissaan tehty kirjoitusvirhe alunperin): Tarkoittaa asioiden esiintymistä yhdessä. Kyseessä on tilastollinen suure, joten ceteris paribuksella ei ole mitään tekemistä tässä. Korrelaatio X-hyvinvoinnin ja valtion välillä on siinä mielessä vahva, että X esiintyy vain valtioissa. (On myös ollut paljonkin valtioita, joissa X ei esiinny, mutta koska tutkittavassa hypoteesissa kausaalisuus kulkee valtio > X, niin tärkeää on nimenomaan se, että X esiintyy vain valtiossa, ei sen ulkopuolella)

2. Konsistenssi. Konsistensissa ei haeta ehdotonta lainalaisuutta, vaan vahvaa trendiä (muista nyt ei toimita cp-tilanteessa). n. 200 olemassaolevasta valtiosta n. 195 täyttää kriteerin X ja n. 5 ei täytä. Yksittäisillä poikkeamilla ei siis tässä ole todistusvoimaa.

3. spesifisyys. Sekoitat tässä hypoteesien teoreettiset perustelut empiiriseen dataan. Spefisisyys-kriteeri liittyy nimenomaan empiriaan ei hypoteesin selitykseen.

4. Ajallinen syy-seraussuhde. Ensinnäkin Somalia ei täytä X, joten se sivuun. Pidetään mielessä mitkä ovat ne hypoteesin muuttujat! Toiseksi edelleen operoidaan olosuhteissa, joissa muuttujia ei voida vakioida. Tällöin haetaan trendejä ei lainalaisuuksia. Yhdellä poikkeamalla ei siis olisi tällöin merkitystä. Kun valtion ja X:n välillä on korrelaatio ja kun valtio on näissä tapauksissa esiintynyt aina ennen X:ää
täyttyy tämä kriteeri.

5. Biologinen gradientti (ex analogi). Edelleen on siis kyse yksittäisistä osakriteereistä. Kausaliteettia ei etsitä osakriteerin sisältä, vaan hypoteesin kohteena olevista muuttujista. Siksi ei ole tarkoituskaan esittää kausaliteettia "annoksen" ja "seurauksen voimakkuuden" välillä, vaan todeta sen olemassaolo.

6. Uskottavuus. Sotket nyt ensinnäkin sen miten haluaisit asioiden olevan siihen, miten ne ovat. Valtio kiistatta ylläpitää mm. oikeuslaitosta ja rahajärjestelmää (sekoitat nyt asiat luultavasti siksi, että ajattelet, että ne voisivat olla myös ilman valtiota, mutta se ei kuulu tähän osakriteeriin). Riittävää tässä kriteerissä on huomata, että valtio tekee asioita, jotka tuottavat yleensä hyvinvointia. Se, että niitä voisi tuottaa muuten tai että valtio voi muulla toiminnallaan kumota ne, ei ole tämän kriteerin piirissä käsiteltävä asia. Kiistatta valtio tekee asioista, jotka yksittäisinä sinällään lisäävät elintasoa.

7. Johdonmukaisuus. Vallitseva tieteellinen näkemys on, että valtio tuottaa hyvinvointia. Voi hyvin olla, että on olemassa myös toisinajattelijoita, joiden näkemyksiä voi pitää tieteellisinä. Se ei kuitenkaan hyvin marginaalisena vielä tee testtavasta hypoteesista tieteellisesti epäuskottavaa. Ja kun kysyit esimerkkiä, niin esim. oikeussosiologiassa on osoitettu vakaan, ennustettavan ja tehokkaan oikeusjärjestelmän olevan tarpeellinen pitkälle kehittyneelle erikoistuneelle työnjaolle. Valtio ylläpitää tällaisia oikeusjärjestelmiä (ja tähän ei taaskaan kuulu se voisiko niitä ylläpitää jokin muukin instanssi).

8. Kokeellinen näyttö. Tällä viitataan tieteellisiin kokeisiin. Hypoteesiin liittyvää tietoa ei käytännössä kyetä hankkimaan sellaisissa olosuhteissa, jotka täyttäisivät tieteellisen metodin vaatimukset mm. toistettavuuden osalta. Ja ne yksittäistapaukset!

9. Analogia. Tässä menet jo melko irralleen todellisuudesta. Kaikissa suuremmissa yrityksissä on ylin valta keskitetty. On toimitusjohtaja (toimeenpano, juoksevat asiat) ja hallitus (päätösvalta) ja selvästi määritellyt toimivaltasuhteet. Toimittaisiinko aina näin jos se vähentäisi tehokkuutta? Sitten taas sekoitat mielikuvasi valtiosta (iso, hidas ja byrokraattinen) siihen mikä on valtiorakenteiden sisältö. Niissä ketterissä yrityksissä on ihan yhtälailla ylin valta keskitetty. Niissäkin on tj ja hallitus. Kysymys on siis vain siitä, miten sitä valtaa käytetään, ei siitä etteikö sitä olisi. Jos anarkistinen yhtiö olisi tehokkaampi, niin silloinhan ne olisivat markkinataloudessa jyränneet ja olisi vain anarkistisia yhtiöitä. Mitä tulee armeijoihin, niin anarkistiset sotajoukot ovat aina vaatineet huomattavan miesylivoiman tai taktisen edun pärjätäkseen selvästi organisoidummalle asevoimalle. Esim. Rooman armeija doktriinissa oletus oli, että barbaariarmeijoita (jotka eivät olleet anarkistisia, mutta vähemmän keskitetysti organisoituja) vastaan riitti kolmannes vihollisen miesvahvuudesta. Kaikki maailman tämän päivän armeijat ovat hyvin valtasuhteiltaan hyvin organisoituja ja keskitetysti
johdettuja. Ovatko kaikki maailman sotilasstrategit siis vain tyhmiä, kun eivät tajua, että anarkistinen armeija olisi yhtä hyvä?

Olen jo tähän mennessä todennut, että mitenkään hedelmällistä tästä keskustelusta ei tule. Useimmat argumenttisi ovat vain minun argumenttini lisättynä "ei" sanalla (se perinteinen "minä kiistän") ja olet jo päätynyt kiistämään tässä melko perustavanlaatuisia lainalaisuuksia, joita et luultavasti kiistäisi irrallaan esitettynä. Siksi väittely kulkee taaksepäin, ei eteenpäin. Joka tapauksessa kiitos kirjoittelusta. Toivon, että joistain näistä asioista on ollut hyötyä tulevaan. Joustava argumentaatio on tehokkaampaa. Silloinkin vaikka sen takana olisi dogmaattinen maailmankuva. Vaikka olisi päättänyt, ettei mikään omaa kantaa hetkauta, voi sen ainakin esittää uskottavammin muille pyrkimällä mahdollisimman hyvin ymmärtämään ja noudattamaan yleisiä logiikan ja argumentaation oppeja ja mahdollisimman vähän torjumaan automaattisella kiellolla kaiken, minkä pelkää uhkaavan omaa maailmankuvaa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #27

Tilastosta ei voi suoraan laskea todennäköisyyksiä niin kuin teit. Kun tarkoitushakuisesti loit tilaston, jolla yrität todistella valtion hyvinvointia edistävää vaikutusta, se ei ole hyvä todiste väitteesi puolesta. Se on aivan yhtä huono todiste kuin mainitsemani Adolf Hitlerin syntymänjälkeisyyden hyvinvointia edistävä vaikutus.

Somalia ennen ja jälkeen Siad Barren ei ole aivan ceteris paribus -tapaus mutta kuitenkin enemmän kuin sinun tilastosi. Yhteiskuntatieteissä pitäisi pyrkiä ceteris paribus -vertailuun mutta sinä kieltäytydyit ja yritit laskea kausaalisuhdetta naurettavan huonolla datalla. Taloustieteissä käytetään ceteris paribus -ehtoa paljon, koska se on kehittynein yhteiskuntatiede.

Somalian tapahtumat kertovat kyllä valtion ja anarkian suhteesta. Tarkemmin sanoen ne kertovat sosialistis-militaristisen kehitysmaadiktatuurin ja sitä seuranneen keskushallinnottoman ajan suhteesta tietyissä spesifeissä olosuhteissa. Niistä voidaan vetää yleisempiä johtopäätöksiä, koska sama kehitys on toistunut useita kertoja monenlaisissa olosuhteissa. Jatkuva vetoaminen Somalian yksittäiseen tapaukseen kertoo siitä, että minä ymmärrän ceteris paribus -ehdon tärkeyden. Sinä et ja siksi menet täysin metsään tarkoitushakuisella datallasi.

Somalia kuuluu asiaan tutkittaessa hypoteesia, että valtio edistää X:n ylittävän elintason syntymistä (missä X > Somalian elintaso), koska se on yksi parhaista viime aikojen ceteris paribus -tapauksista, joka selittää hyvinvoinnin ja valtion yhteyttä.

Konsistenssiin vetoaminen ontuu, koska kieltäydyt käyttämästä ceteris paribus -tapauksia ja niiden sijaan käytät huonoa dataa.

Spesifisyyteen liittyy teoreettinen puoli myös, koska empirian selityksessä teoria on aina mukana. Kyse oli spesifisistä vaikutuksista eikä sinun datasi yleisluontoisista.

Muuttujia voidaan aika hyvin vakioida tietyissä tapauksissa kuten Somalian ja Amerikan yhden siirtokunnan.

En sotke sitä, miten haluaisin asioiden olevan, siihen, miten ne ovat. Valtio kiistatta ylläpitää mm. oikeuslaitosta ja rahajärjestelmää mutta siitä ei seuraa, että valtio parantaa niiden toimintaa. Ne voisivat toki olla myös ilman valtiota ja se kuuluu tähän osakriteeriin. Riittävää tässä kriteerissä ei ole huomata, että valtio tekee asioita, jotka tuottavat yleensä hyvinvointia. Valtion sekaantuminen asioihin ei nimittäin noin vain paranna niitä. On naurettavaa kuvitella niin.

Mikä vallitseva tieteellinen näkemys on, että valtio tuottaa hyvinvointia? Taloustieteissä ja yhteiskuntatieteissä on havaittu hyvin paljon tapauksia, että valtio heikentää hyvinvointia. On naurettavaa, että pidät tuollaisia toisinajattelijoina, joiden näkemyksiä voi pitää tieteellisinä. Sinun käsityksesi yhteiskuntatieteessä on kuin teologia, jossa kaikki uskovat Jumalaan. Ei ole marginaalista vaan valtavirtaa havaita valtion epäonnistumisia. Oikeussosiologiassa on osoitettu vakaan, ennustettavan ja tehokkaan oikeusjärjestelmän olevan tarpeellinen pitkälle kehittyneelle erikoistuneelle työnjaolle. On naurettavaa väittää, että valtio ylläpitää tällaisia oikeusjärjestelmiä. Valtion oikeusjärjestelmä on epävakaa, ennustamaton ja tehoton.

Kokeellinen näyttö ei viittaa vain tieteellisiin kokeisiin. Hypoteesiin liittyvää tietoa on kyetty hankkimaan sellaisissa olosuhteissa, jotka täyttäisivät tieteellisen metodin vaatimukset. Ceteris paribus -ehdon täyttävät yksittäistapauksetkin ovat parempia kuin sinun huono datasi, joka ei täytä sitä.

En mene irralleen todellisuudesta. Missään suuremmissa yrityksissä ei ole ylin valta keskitetty yhtä paljon kuin valtiossa. On toimitusjohtaja (toimeenpano, juoksevat asiat) ja hallitus (päätösvalta) ja selvästi määritellyt toimivaltasuhteet, mutta se ei ole sama asia kuin valtio. Kyse on nyt valtiosta ja anarkiasta eikä kaaoksesta. Mielikuvani valtiosta (iso, hidas ja byrokraattinen) on valtiorakenteiden sisältö. Niissä ketterissä yrityksissä ei ole ihan yhtälailla ylin valta keskitetty vaan ketteryys tarkoittaa vallan delegoimista suorittavalle portaalle. On irrelevanttia, että niissäkin on ehkä tj ja hallitus. Koska anarkistinen yhtiö olisi tehokkaampi, niin silloinhan ne ovat markkinataloudessa jyränneet ja yhä enemmän on vain anarkistisia yhtiöitä. Nokian vuoden 2007 malli on hävinnyt. Miten niin anarkistiset sotajoukot ovat aina vaatineet huomattavan miesylivoiman tai taktisen edun pärjätäkseen selvästi organisoidummalle asevoimalle? Sissisodankäynti on ollut hyvin tehokasta. Rooman armeijan doktriini ei liity asiaan. Kaikki maailman tämän päivän armeijat eivät ole hyvin valtasuhteiltaan hyvin organisoituja ja keskitetysti johdettuja. On olemassa sissiarmeijoita. Kaikki maailman sotilasstrategit eivät ole siis vain tyhmiä, kun eivät tajua, että anarkistinen armeija olisi yhtä hyvä.

Minun argumenttini eivät ole vain sinun argumenttisi lisättynä "ei" sanalla. Minä vain totean erimielisyyden. Sinä et paljon perustele ja on sinun tehtäväsi perustella väitteesi. Miten niin olen jo päätynyt kiistämään tässä melko perustavanlaatuisia lainalaisuuksia, joita en luultavasti kiistäisi irrallaan esitettynä? Sinä olet hyvin dogmaattinen etkä pysty argumentoimaan asiallisesti vaan pelkästään intät dogmejasi ja syyllistyt henkilökohtaisuuksiin.

Toimituksen poiminnat