Vapaus, veljeys, tasa-arvo Suurin onni kaikille

Proletariaatin diktatuuri ei ole sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Hyvinvointivaltio perustuu John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaan, joka on oikeastaan proletariaatin diktatuurin teoria, koska sen mukaan vain heikoimmassa asemassa olevalla on väliä. Mielestäni proletariaatin diktatuuri on väärin, koska muillakin ihmisillä kuin proletaareilla on väliä. Alun perin proletariaatin diktatuuri oli sosialismin käsite. Hyvinvointivaltiolla onkin paljon yhteistä sosialismin kanssa. Sekä hyvinvointivaltio että sosialismi pyrkivät parantamaan huono-osaisten asemaa hyväosaisten kustannuksella. Proletariaatin diktatuurin tavoittelu ei kuitenkaan paranna edes huono-osaisten asemaa, koska se on mahdoton toteuttaa ja on todellisuudessa sellaista diktatuuria proletariaatin yli, jota sosialistit vastustavat.

 

Vaikka ei kannattaisi John Rawlsin teoriaa, hyvinvointivaltio on muutenkin diktatuuri, koska se perustuu valtion saneluun. Hyvinvointivaltion takana mahdollisesti oleva demokratiakin on enemmistön diktatuuria, koska yksimielisyyttä ei ole. Hyvinvointivaltion kyky luoda hyvinvointia on hyvin kyseenalainen, koska se aiheuttaa pahoinvointia sanelullaan. Yksimielinen päätös luo hyvinvointia todennäköisemmin kuin erimielinen, koska yksimielisyys takaa kaikkien katsovan päätöksen olevan edullinen.

 

Hyvinvointivaltion tarkoituksena oleva sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei siis ole kovin sosiaalista. Sana sosiaalisuus tulee latinan sanasta socius, joka tarkoittaa toveria. Sanelu ei ole sosiaalista, koska toverille ei sanella vaan hänen tahtonsa otetaan huomioon, joten hyvinvointivaltio ei ole sosiaalinen eikä siksi pysty toteuttamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Arrow'n paradoksin mukaan demokratia ei pysty ottamaan kaikkien tahtoa huomioon. Demokraattinenkin hyvinvointivaltio on siis todellisuudessa diktatuuri. Hyvinvointivaltion sosiaalinen oikeudenmukaisuus on siis sanamagiaa, joka pyrkii vetoamaan sosiaalisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, vaikka todellisuudessa ei olekaan niitä.

 

Hyvinvointivaltio kärsii samasta ongelmasta kuin useimmat sosialismin haarat: se pyrkii sosiaalisuuteen epäsosiaalisilla ja autoritaarisilla valtion keinoilla. Sosialismissa yritetään sanamagian keinoin luoda vaikutelma, että sosialistinen valtio on sosiaalisuuden edellytys, vaikka todellisuudessa ne ovat yhteensopimattomia. Sosialismi ja hyvinvointivaltio kumpuavat epäoikeudenmukaisuuden tunteesta ja kuvitelmasta, että järkiperäisellä suunnitelmataloudella voidaan saavuttaa oikeudenmukaisempi yhteiskunta. Sosialismi perustuu hyvinvointivaltion tavoin väärinkäsitykseen, että vapaa markkinatalous on epäsosiaalinen ja epäoikeudenmukainen. Se on väärinkäsitys, koska se virheellisesti pitää menneen sekatalouden epäoikeudenmukaisuuksia vapaan markkinatalouden väistämättöminä ominaisuuksina. Sosialismi ei ole rationaalinen aate, koska se syyttää epäoikeudenmukaisuuksista vapaata markkinataloutta ilman järkisyitä. Maailmassa tapahtuu toki paljon epäoikeudenmukaiselta tuntuvaa, mutta vapaan markkinatalouden vastustaminen ei seuraa siitä loogisesti. Sosialismi perustuu tunnekuohuun, että jotain tarttis tehdä, mutta se tekeminen ole rationaalisesti perustelua.

 

Todellisuudessa vapaa markkinatalous on sosiaalinen ja oikeudenmukainen kuten Gary Chartier on huomauttanut. Vapaa markkinatalous kunnioittaa kanssaihmisten kehollista itsemääräämisoikeutta, yksityistä omistusoikeutta ja sopimusvapautta eli se on sosiaalinen. Noiden perusoikeuksien loukkaaminen on epäsosiaalista ja siksi hyvinvointivaltio on epäsosiaalinen. Vapaa markkinatalous on siis myös oikeudenmukainen, koska sosiaalisella käyttäytymisellä voidaan saavuttaa yhteiskunnassa oikeudenmukaisuus. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edellytys on, että keneltäkään ei riistetä oikeuksia. Kun kaikkien vapausoikeuksia kunnioitetaan lainsäädännössä, tuloeroja ei tarpeettomasti aiheuteta politiikalla ja siksi tulonsiirtojen tarve vähenee. Hyvinvointivaltio edellyttää vallan keskittämistä valtiolle, jolloin valtio lisää tuloeroja estämällä taloudellista toimintaa eriarvoisesti. Hyvinvointivaltion kannatuksen yksi pääsyy on väärinkäsitys, että vapaassa markkinataloudessa tuloerot olisivat vähintään yhtä suuria kuin nyt. Silti vapaassa markkinataloudessa olisi tulonsiirtoja kuten vakuutukset, kassat ja hyväntekeväisyys. Hyvinvointivaltion kannatus perustuu usein väärinkäsitykseen, että vapaassa markkinataloudessa ei olisi lainkaan tulonsiirtoja tai että hyväntekeväisyys olisi ainoa tulonsiirto.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (105 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei tietenkään ole mikään diktatuuri mitään sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Ja kilpailuhan ei ole oikeudenmukaisuutta tuottava koska se luo eriarvoisuutta. Ei yhtään vakuuta vaikka joku olisi muuta väittänyt.

Matti Linnanvuori

Sosialistien mielestä proletariaatin diktatuuri on kyllä sosiaalista oikeudenmukaisuutta, koska proletaarit ovat niitä tovereita, joita sosiaalisuus koskee.
Miten kilpailu tuottaa eriarvoisuutta? Valtion monopoli tuottaa suoraan eriarvoisuutta, koska poliittinen eliitti on ylempiarvoinen kuin alamaiset. Kilpailussa ei ole vastaavaa hierarkiaa, joten se ei suoraan tuota eriarvoisuutta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En satu tuntemaan sellaisia sosialistejä.
Kilpailuhan tuottaa hierarkiaa. Sitä vartenhan kilpaillan, että voittaisi muut.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #13

Kilpailun tuottama hierarkia ei ole välttämättä mitenkään paha juttu. Monethan kilpailevat mielellään. Valtion pakkohierarkia sen sijaan on epämiellyttävä, koska se ei ole vapaaehtoinen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Kaikki eivät halua kilpailla, saatikka kilpailuttaa, sitten ei muuta ehtiskään
Pakkokilpailu on erittäin epämielyttävää.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #15

Vapaassa markkinataloudessa ei ole pakko kilpailla eikä kilpailuttaa, ellei ole sellaiseen itse sitoutunut. Ihmiset voivat toki tuntea pakkoa mutta he eivät vain tajua vaihtoehtoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Koulussa jo kilpailutetaan antamalla arvosanoja

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #19

Koulun ei pitäisikään olla pakko eikä vapaassa yhteiskunnassa olisikaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Meinaat siis,että hyvinvointivaltiom idea pätkähti yhtäkkiä vain mieleen eikä sillä ole mitään historiallista taustavaikuttajaa olemassa?

Matti Linnanvuori

En. Hyvinvointivaltion idea perustuu valtiottomiin hyvinvointipalveluihin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Täh.. No miten nyt tuohon määrittelyyn olet päätynyt hyvinvointivaltion käsitteestä?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #21

Mihin määrittelyyn? Hyvinvointivaltiota ei ole aina ollut, joten jonkun on täytynyt se joskus keksiä. Malli siihen on saatu olemassaolevista hyvinvointipalveluista, jotka ennen hyvinvointivaltiota tietenkin olivat valtiottomia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #22

No ei tuokaan välttämättä pidä paikkaansa,koska oletat markkinoilla olleen kaikkea tarjolla. Oletat myös että hyvinvointivaltion idean keksijällä ei olisi ollut omia ajatuksia.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #23

En oleta markkinoilla olleen kaikkea tarjolla. En oleta myöskään, että hyvinvointivaltion idean keksijällä ei olisi ollut omia ajatuksia. Silti ennen hyvinvointivaltiotakin oli hyvinvointipalveluja ja sosiaalisia tulonsiirtoja, joista hyvinvointivaltio on saanut ideoita.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #24

Eikö olekkin mahdotonta,että niitä ei ollutkaan ja hyvinvointivaltio saikin siitä alkunsa?

Läjä ihmisiä jotka olivat nähneet toisten kuolevan nälkään halusikin jotain parempaa mitä markkinat eivät tarjonnetkaan.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #25

Eikö olekin mahdotonta, että mitä ei ollutkaan? Mistä hyvinvointivaltio sai alkunsa?

Ihmiset eivät välttämättä olleet nähneet toisten kuolevan nälkään vaan hyvinvointivaltio perustui ideologiaan, joka oli kaukana todellisuudesta. Ihmiset halusivat kyllä jotain parempaa, mitä markkinat eivät tarjonneet, mutta he eivät mielestäni saaneet aikaan parempaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #26

No onneksi ei tarvitse tuota arvailla vaan ihmiset kyllä ihan oikeasti koki vierestä mitä on kuolla nälkään. Samoin ihmiset kokivat mitä on sisällissota ja sen runtelema kansakunta.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #27

Suomessa kuoltiin rauhan aikana nälkään viimeksi 1860-luvulla ja silloin oli Suomessa jo hyvinvointivaltio. Sisällissota ei siis ollut hyvinvointivaltion perustamisen syy, vaikka vuoden 1918 sisällissota saattoikin olla joillekuille vaikutin laajentaa hyvinvointivaltiota.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #28

Väärin. Suomessa kuoltiin nälkään viimeksi 1930-luvulla ja hyvinvointivaltion rakenteita alettiin käytännössä rakentaa vasta II Maailmansodan jälkeen.

Tilanteen kärjistyminen sisällissodaksi johtui nimen omaan sosiaalista oloista ja porvarien täydellisestä haluttomuudsta ratkaista ongelmia. Sodan aikana ja sen jälkeen ihmisiä kuoli nälkään niin leireillä kuin niiden ulkopuolellakin. Voittajat toki paransivat hieman sosiaaliturvaa 1920-luvulla mutta hyvinvointivaltioksi niitä toimia voi kutsua vasta 1960-luvulta.

Tässäkin tapauksessa Linnanvuori käyttelee sanoja ihan omissa merkityksissään.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #39

Miten niin Suomessa kuoltiin nälkään viimeksi 1930-luvulla? Hyvinvointivaltion rakenteita alettiin rakentaa jo ennen toista maailmansotaa. Kansaneläke oli ainakin yksi selvä 30-luvun hyvinvointivaltion projekti. Jo 1800-luvulla seurakunnat ja kunnat tarjosivat hyvinvointivaltion palveluja.

Tilanteen kärjistyminen sisällissodaksi ei johtunut vain sosiaalista oloista eikä porvareilla ollut haluttomuutta ratkaista ongelmia vaan heillä oli toisenlaiset ratkaisuehdotukset kuin sosialisteilla. Miten niin hyvinvointivaltioksi niitä toimia voi kutsua vasta 1960-luvulta?

Wikipediankin mukaan kansaneläkettä voi jo kutsua hyvinvointivaltioksi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #47

Suomessa kuoltiin nälkään ja pakkaseen 1930-luvun alun laman aikana. Omat vanhempani näkivät tuolloin kerjuureissulla kuolleita.

Ehkä Linnanvuoren olisi syytä todellakin hakea oppinsa jostakin muualta kuin Wikipediasta.

Linnanvuoren olisi hyvinvointivaltiopuheidensa asemesta hyvä tunnistaa hyvinvoinnin ja äärimmäisen pahoinvoinnin oireiden estämisen ero. Ilmeisesti Linnanvuori ei vielä ole törmännyt rupiseen kapitalismin todellisuuteen.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #54

Ei ole syytä hakea oppiansa jostakin muualta kuin Wikipediasta, koska se on ihan yhtä hyvä tietosanakirja kuin muukin.

Mitä vikaa on hyvinvointivaltiopuheissani? Tunnistan kyllä hyvinvoinnin ja äärimmäisen pahoinvoinnin oireiden estämisen eron. Mikä on rupinen kapitalismin todellisuus? En kutsuisi ainakaan Suomea kapitalismiksi, kun täällä julkinen sektori on suurempi kuin yksityinen, vaan pikemminkin sosialismiksi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #58

Linnanvuori kirjoitti: "Ei ole syytä hakea oppiansa jostakin muualta kuin Wikipediasta, koska se on ihan yhtä hyvä tietosanakirja kuin muukin."

Jos ei ymmärrä tietosanakirjan merkitystä oppimisessa ja opitun ymmärtämisessä, on tämä keskustelu ihan turha. Linnanvuorena arvostaisin kouluopetusta melkoisesti enemmän tältäkin osin. Palatkaamme asiaan sitten ku sanat ja niiden merkitykset, käsitteet ja niiden suhteet sekä suurempien kokoneisuuksien rakenteet alkavat Linnanvuorellakin olla hallussa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #85

Mikä minulla muka ei ollut hallussa?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #86

Linnanvuori kirjoitti: "En kutsuisi ainakaan Suomea kapitalismiksi, kun täällä julkinen sektori on suurempi kuin yksityinen, vaan pikemminkin sosialismiksi."

Oikeasti tuotantovälineet ovat Suomessa kapitalistien hallussa ja valtio hoitaa toimia joita kapitalistien ei vielä tai enää kannata hoitaa. Suomi on siis kapitalistinen sillä sosialismissa tuotantovälineet olisivat niiden käyttäjien s.o. työläisten käsissä.

Linnanvuori kirjoitti: "Ei ole syytä hakea oppiansa jostakin muualta kuin Wikipediasta, koska se on ihan yhtä hyvä tietosanakirja kuin muukin."

Oikeasti tietosanakirja on kirja sanojen merkityksistä. Se ei kerro asioiden merkityksistä eikä niiden suhteista toisiinsa.

Linnanvuori kirjoitti: "Esimerkiksi Suomessa on peruskoulupakko, joka johtaa koululaisten lyömiseen"

Suomessa ei edelleenkään ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuus.

Linnanvuori kirjoitti: " Valtio on talousjärjestelmä, koska se harjoittaa taloudellista toimintaa. "

Valtio ei ole talousjärjestelmä vaan tapa organisoida julkista hallintoa tietyissä yhteiskunnallisissa oloissa ja tietyn talousjärjestelmän vallitessa. Samalla kapitalismissa valtiolle sysätään toimintoja joita yksityisten kapitalistien ei oman etunsa takia kannata hoitaa.

Linnanvuori kirjoitti: "Rawlsin oikeusdenmukaisuusteoria on minusta proletariaatin diktatuuria, koska siinä heikoinosaiset hyvinvointinsa maksimoimalla määräävät tulonjaon. "

Proletariaatin diktatuuri on väliväihe kapitalismista sosialismiin. Se kuvastaa porvarillisen kapitalismin eli porvariston diktatuurin ja sosialismiin siirtymisen välistä eroa. edellisessä valta on kapitalistisella luokalla ja jälkimmäisessä työväenluokalla.

- j.n.e. j.n.e. ...

Tuossa lyhyt lista eräistä asioista jotka eivät Linnanvuorella näytä olevan halussa. Kunhan hän ne ensin ymmärtää niin jatketaan sitten eteenpäin, jookosta?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #87

Suomessa tuotantovälineet eivät ole kokonaan kapitalistien hallussa vaan ne on sosialisoitu aika pitkälle. Julkinen sektori on suurempi kuin yksityinen. Kapitalistien kannattaisi hoitaa moniakin julkisen sektorin hommia mutta sosialisoitu ne on. Suomi on siis pitkälle valtiososialistinen. Työläisten omistama sosialismi on vain yksi sosialismin malli.

Hyvä tietosanakirja kertoo asioiden merkityksistä ja niiden suhteista toisiinsa.

Suomen oppivelvollisuus johtaa useimpien lasten ja nuorten kohdalla koulupakkoon, koska kukaan ei anna heille kotiopetusta.

Valtio ei lakkaa olemasta talousjärjestelmä inttämällä niin tai sanomalla sen olevan tapa organisoida julkista hallintoa. Julkinen hallintokin on näet tuotantoa. Valtio luo talousjärjestelmän puitteet lainsäädännöllään. Kapitalismi loogisesti määriteltynä on yksityisomistusjärjestelmä, joka sulkee pois valtiollisen tuotannon.

Proletariaatin diktatuuri ei ole Karl Marxin rekisteröimä tavaramerkki vaan minä voin käyttää sitä mahdollisesti hänestä poikkeavassa merkityksessä. Muutenkin oletat, että marxismi on absoluuttinen totuus ja erimieliset yksinkertaisesti väärässä. Marxismin opinkappaleiden toistelu ei ole rationaalista argumentointia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #88

Linnanvuori kirjoitti: "Suomessa tuotantovälineet eivät ole kokonaan kapitalistien hallussa vaan ne on sosialisoitu aika pitkälle. Julkinen sektori on suurempi kuin yksityinen. "

Väärin. Tuotantovälineet ovat valtaosin ja määräävässä määrin kapitalistien omistuksessa. Julkisen sektorin tekee niin suureksi pääasiassa sosiaali- ja terveystoimi sekä koulutus ja väkivaltakoneistot. Niitäkin ollaan nyt yksityistämässä koska niiden "palvelujen" tarjoamista tasavertaisesti kaikille ei katsota enää siinä määrin tarpeelliseksi kuin aiemmin aikoina joina kapitalistit kokivat kovempaa uhkaa asemiensa menetyksestä. Nyt he katsovat olevansa vahvemmilla. Toisaalta sijoitetun pääoman tuotto-% (porvarilliinen termi) eli voiton suhdeluku (marksilainen termi) laskee joten arvonlisää eli lisäarvoa on haalittava entistä laajemmalta.

Linnanvuori kirjoitti: "Muutenkin oletat, että marxismi on absoluuttinen totuus ja erimieliset yksinkertaisesti väärässä."

En ole kirjoittanut mistään absoluuttisista totuuksista. Sen sijaan haluaisin, että asioista käytettäisi niiden oikeita nimiä eikä sekotettaisi kontekstien dirskursseja.

Linnanvuori kirjoitti: "Proletariaatin diktatuuri ei ole Karl Marxin rekisteröimä tavaramerkki vaan minä voin käyttää sitä mahdollisesti hänestä poikkeavassa merkityksessä."

Proletariaatin diktatuurilla on marksilaisuuden kautta vakiintunut merkitys. Jos libertaarit haluavat luoda omia käsitteitä, heidän kannattaisi antaa niille myös omat nimet eikä yrittää "varastaa" niitä muilta. Siten tehdessään he nimittäin sulkevat itsensä järjellisen keskustelun ulkopuolelle. Eikä sieltä selviä pois syyttelemällä peruskoulua.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #89

Jos tuotantovälineet olisivat valtaosin ja määräävässä määrin kapitalistien omistuksessa, yksityinen sektori olisi huomattavasti suurempi kuin julkinen, mutta niin Suomessa ei ole asia. Sosiaali- ja terveystoimi sekä koulutus ja väkivaltakoneistot ovat tuotantoa, jossa tarvitaan tuotantovälineitä. Niitä ei olla nyt yksityistämässä juurikaan. Yksityistäminen ei mitenkään estä tarjoamista tasavertaisesti kaikille vaan on pelkkä sosialistinen harha, että valtion tuotantovälineomistus olisi muka tasapuolista. Miten niin kapitalistit katsovat olevansa nyt vahvemmilla? Suomi on pahassa kriisissä sosialisminsa takia ja kapitalistitkin ovat aika heikoilla. Miten niin pääoman tuottoprosentti tai voiton suhdeluku laskee?

Miten niin minä en käytä oikeita nimiä? Sinusta marxismi on absoluuttinen totuus ja siksi kaikki muu terminologia on väärää.

Proletariaatin diktatuuri sopii mielestäni oikein hyvin John Rawlsin eroperiaatteeseen. Tuskin Karl Marxillakaan olisi mitään sitä vastaan, että kapitalismista siirrytään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien diktatuuriin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #90

Linnanvuori kirjoitti: "Jos tuotantovälineet olisivat valtaosin ja määräävässä määrin kapitalistien omistuksessa, yksityinen sektori olisi huomattavasti suurempi kuin julkinen, mutta niin Suomessa ei ole asia. "

Milläköhän mittareilla ja millaisin arvotuksin Linnanvuori tätä tarkastelee?

Linnanvuori kirjoitti: "Sosiaali- ja terveystoimi sekä koulutus ja väkivaltakoneistot ovat tuotantoa, jossa tarvitaan tuotantovälineitä. Niitä ei olla nyt yksityistämässä juurikaan. "

Linnanvuori ei ilmeisesti seuraa ollenkaan poliittista keskustelua ja kehitystä Suomessa?

Linnanvuori kirjoitti: " Yksityistäminen ei mitenkään estä tarjoamista tasavertaisesti kaikille vaan on pelkkä sosialistinen harha, että valtion tuotantovälineomistus olisi muka tasapuolista. "

Yksityistäminen tarkoittaa, eetttä palveluja tarjotaan niille joilta vastikkeeksi yksityinen saa maksimoitua voittonsa. Demokraattisesti onhajtussa julkisessa toiminnassa sen sijaan voidaan demokraattisesti päättää, että palveluja tarjotaan tasapuolisesti.

Linnanvuori kirjoitti: "Suomi on pahassa kriisissä sosialisminsa takia ja kapitalistitkin ovat aika heikoilla. "

Väärin. Suomi on kapitalismin systeemikriisissä.

Linnanvuori kirjoitti: "Miten niin pääoman tuottoprosentti tai voiton suhdeluku laskee?"

Pitäisikö minun alkaa pitää tassä kansantalouden perusteiden kurssia? Ehkä Linnanvuori siirtyy Wikipedian ääreltä kansantaloustieteen oppikirjojen ääreen. Ihan porvarillinenkin oppisuunta kelpaa.

Linnanvuori kirjoitti: "Miten niin minä en käytä oikeita nimiä? Sinusta marxismi on absoluuttinen totuus ja siksi kaikki muu terminologia on väärää."

En ole väittänyt marksismia absoluuttiseksi totuudeksi vaan, että diskurssien sekoittaminen sekoittaa keskustelun.

Linnanvuori kirjoitti: "Proletariaatin diktatuuri sopii mielestäni oikein hyvin John Rawlsin eroperiaatteeseen. Tuskin Karl Marxillakaan olisi mitään sitä vastaan, että kapitalismista siirrytään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien diktatuuriin."

Ei sovi koska sillä on oma vakiintunut merkityksensä. Kapitalismnista eteenpäinsiirtyminen seuraavaan historialliseen vaiheeseen on ihan eri juttu.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #91

Julkiset menot ovat yli puolet kansantuotteesta ja yksityistäkin sektoria valtio sääntelee tiukasti, joten Suomea täytyy pitää enemmän sosialistisena kuin kapitalistisena.

Tiedän kyllä, että kommunistit kiljuvat hyvinvointivaltion alasajosta, mutta käytännössä sitä ei juuri tapahdu.

Yksityisiä palveluja voivat ostaa kaikki, varsinkin jos köyhille annetaan tulonsiirtoja. Suomessa palveluntarjoajalla ei ole oikeutta syrjiä ketään. Demokraattisen sosialistisen tuotannon tasapuolisuus on vain myytti.

On naurettavaa väittää, että Suomi olisi kapitalismin systeemikriisissä, kun julkinen sektori on suurempi kuin yksityinen ja julkinen velkaantuminen uhkaa vakautta.

Kansantalouden perusteiden kurssilla ei kerrota välttämättä, että pääoman tuottoprosentti laskee. Se ei ole mikään taloustieteellinen laki, vaikka marxistit niin kuvittelevatkin. Mistä päättelet niin olevan?

Diskurssien sekoittaminen on luovuutta. Miksei muka John Rawlsin eroperiaate sovi proletariaatin diktatuuriin? Kapitalismina ei enää oikein voi pitää sitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien annetaan määrätä tulonjako.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #92

Linnanvuori kirjoitti: "Julkiset menot ovat yli puolet kansantuotteesta ja yksityistäkin sektoria valtio sääntelee tiukasti, joten Suomea täytyy pitää enemmän sosialistisena kuin kapitalistisena."

Kapitalististisen valtion julkinen sektori ei ole sosialismia. Sosialismia on, jos tuotantovälineet luovutetaan niiden käyttäjille ja yhteiskunnan yhteisiä asioita hoidetaan demokraattisesti. Jos esimerkiksi Nokian johdo valittaisi ja sen liiketoimintaratkaisuista päättäisi työläisneuvosto, voitaisi puhua siltä osin sosialismista. Niin ei kuitenkaan tapahdu kuin eäissä pienissä tuotannollisissa osuuskunnissa. Kapitalistisesti omistetut ja euro ja ääni -periaatteella johdetut yritykset määrittävät yhteiskuntamme talousjärjestelmän luonteen ja se määrittyy kapitalistiseksi.

Linnanvuori kirjoitti: "On naurettavaa väittää, että Suomi olisi kapitalismin systeemikriisissä, kun julkinen sektori on suurempi kuin yksityinen ja julkinen velkaantuminen uhkaa vakautta."

Julkisen sektorin velka on 60% BKT:sta ja yksityisen n. 140%. kumpi on kriisissä?

Linnanvuori kirjoitti: "Kansantalouden perusteiden kurssilla ei kerrota välttämättä, että pääoman tuottoprosentti laskee. Se ei ole mikään taloustieteellinen laki, vaikka marxistit niin kuvittelevatkin. "

Ainakin minulle opetettiin ja perusteltiin pitkän ajan aikasarjoilla. Tämä on itse asiassa yksi harvoja joista sekä porvarillinen että marksilainen kansantalaoustiede on samaa mieltä.

Linnanvuori kirjoitti: "Diskurssien sekoittaminen on luovuutta"

Diskurssien sekoittaminen ei ole luovuutta vaan sekoittamista. Joku saattaa siten luoda pikkunäppäriä sanaleikkejä mutta sisältöä voisi kuvata sonnaksi jollei sekin olisi hedelmällistä kompostoituna.

Linnanvuori kirjoitti: "Miksei muka John Rawlsin eroperiaate sovi proletariaatin diktatuuriin?"

Proletariaatin diktatuuri -käsitteenä ei ota kantaa tuloeroihin. Se kuvaa yhteiskunnallista vaihetta jossa työväenluokalla on johtava asema ja se käyttää sitä asemaansa sosialistisen yhteiskunnan pystyttämiseen.

Linnanvuori kirjoitti: " Kapitalismina ei enää oikein voi pitää sitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien annetaan määrätä tulonjako."

Ei todellakaan. Mutta niin ei vain, ainakaan vielä, ole missään tapahtunut. ja hulluahan se olisikin sillä ne jotka pääsevät määräämään tulonjaosta eivät ole heikompi- vaan vahvempiosaisia.

Toisaalta Rawlskaan ei kai eroperiaatteessaan anna heikompiposaisille määräämisvaltaa eikä tietä pois heikompiosaisuudesta vaan pitää hyväksyttävinä vain sellaisia tuloeroja jotka tarjoavat heikommassa asemassa oleville paremman tason kuin muunlaiset tuloerot heille sallivat. He siis pysyvät heikompiosasina mutta hieman paremmalla tasolla.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #93

Suomessa työläisillä on etuoikeuksia ja yhteiskuntaa ja taloutta hallitaan demokraattisesti, joten Suomea täytyy pitää sosialistisena. Esimerkiksi yt-neuvottelupakko on sosialismia. Valtio säätelee Nokiankin johtoa demokraattisesti. Koska julkinen sektori tekee suurimman osan talouden päätöksistä, Suomi on sosialistinen.

Julkinen sektori on pahassa epätasapainossa ja voi ajautua konkurssiin. Yksityinen velkaantuminen ei horjuta koko yhteiskunnan vakautta samalla tavalla.

Mihin aikasarjoihin viittaat pääoman tuoton laskun suhteen? Kysehän on syklisyydestä.

Sinä et arvosta luovuutta vaan olet jäykkä.

Proletariaatin diktatuuri ottaa kantaa tuloeroihin samalla tavalla kuin Rawlsin eroperiaate. Rawlsin eroperiaate määrää työväenluokalle johtavan aseman ja sosialismin. Rawlsin mukaan kaikki päättävät tulonjaosta vähäosaisimman näkökulmasta eli kyseessä on todellakin proletariaatin diktatuuri. Vähäosaiset siis tietämättömyyden verhon takaa hyväksyvät tuloerot vain oman etunsa vuoksi. Samalla tavalla voisi toimia myös marxilainen proletariaatin diktatuuri. Neuvostoliitossakin oli tuloeroja.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #94

Linnanvuori kirjoitti"Suomessa työläisillä on etuoikeuksia ja yhteiskuntaa ja taloutta hallitaan demokraattisesti, joten Suomea täytyy pitää sosialistisena. "

Hihihihii, hohohoo ... ... tämä lienee Linnanvuoren luovuutta?

Linnanvuori kirjoitti: " Esimerkiksi yt-neuvottelupakko on sosialismia. "

Linnanvuori ei taida tietää miten yt-neuvottelut toimivat. Niissä istuskellaan kunnes aikaraja tulee täyteen ja sitten työnantaja kirjoittaa pöytäkirjaan, että neuvottelut on käyty ja työntekijäpuoli, että yhteisymmärrykseen ei päästy. Lopputuloksena tapahtuu se mitä työnantaja päättää.

Aikoinaan kun 1960-luvulla alettiin puhua työpaikkademokratiasta KOP:n pääjohtaja ja Kokoomuksen presidenttiehdokas Matti Virkkunen murjaisi sen muotoon, että ainoa tarpeellinen demokratia on markka ja ääni (kun muut puhuivat mies- ja ääni -periaatteesta sisällyttäen toki mukaan myös naisten äänet). Virkkusen linjalla mennään edelleenkin ja jos Linnanvuori ei usko niin voi mennä koettamaan vaikkapa mainitsemansa Nokian yhtiökokoukseen jos osakkeenkin omistaa.

Linnanvuori kirjoitti: "Julkinen sektori on pahassa epätasapainossa ja voi ajautua konkurssiin. Yksityinen velkaantuminen ei horjuta koko yhteiskunnan vakautta samalla tavalla."

Linnanvuori ei ole näköjään arvioinut ollenkaan yksityisten pankkien tilanteita kapitalismin kriiseissa?

Linnanvuori kirjoitti: "Mihin aikasarjoihin viittaat pääoman tuoton laskun suhteen? Kysehän on syklisyydestä."

Pitkän aikävälineli vuosikymmenten mittaisiin. Sellaisiin jotka paljastavat megasyklit ja vieläpä niitäkin merkitsevämmät trendit. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kapitalismin normaali syklisyys olisi hajonnut moniksi yksittäisiksi sykleiksi ja niiden summa jatkuvaksi kriisiksi.

Linnanvuori kirjoitti: "Proletariaatin diktatuuri ottaa kantaa tuloeroihin samalla tavalla kuin Rawlsin eroperiaate. Rawlsin eroperiaate määrää työväenluokalle johtavan aseman ja sosialismin."

Väärin. Rawlsin eroperiaate ei määritä, käsittääkseni, yhteiskunnan johtoasemia eikä varsinkaan talous- ja yhteiskuntajärjestelmää. Se määrittelee vain kelvollisia tuloeroja.

Linnanvuori kirjoitti: " Rawlsin mukaan kaikki päättävät tulonjaosta vähäosaisimman näkökulmasta "

Ottaako Rawls todellakin kantaa siihen KUKA tuloeroista päättää? Kaikkihan eivät todellakaan tuloeroista päätä.

Linnanvuori kirjoitti: " Samalla tavalla voisi toimia myös marxilainen proletariaatin diktatuuri."

Proletariaatin diktatuuri ei toimi noin sillä se ei ota kantaa tuloeroihin. Sen sijaan sen puitteissa voitaisi toimia noin jos demokraattisesti niin haluttaisi. Todennäköisesti niin jopa toimittaisi.

Linnanvuori kirjoitti: "Neuvostoliitossakin oli tuloeroja."

Niin, todellakin, vaikka se ei edes vielä ollut proletariaatin diktatuuria saati sosialismia. Sosialismin teoria ei edes kiellä tuloeroja vaan sallii ne. Onhan sitä luonnehdittu myös sanomalla "kakilta kykyjensä mukaan ja kaikille ansionsa mukaan".

Tuloerot menettävät teorian mukaan merkityksensä vasta kommunismissa. Siinä kun kaikkien pitäisi pystyä toteuttamaan itseään tarpeidensa mukaan.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #95

Ei tarvita mitään luovuutta vaan terve järki riittää sen tajuamiseen, että Suomen lainsäädäntö pyrkii suojelemaan työläisiä antamalla heille etuoikeuksia ja hallitsemalla taloutta demokraattisesti. Pitää olla fanaattinen stalinisti voidakseen saada itsensä uskomaan, että Suomessa kapitalistit sanelevat politiikan.

Minulla on henkilökohtaistakin kokemusta yt-neuvotteluista. Ne pakottava lainsäädäntö on sosialismia, vaikka se ei tietenkään mene kovin pitkälle. Sosialismi ei käytännössä luo sellaista utopiaa kuin suunnitellessa kuvitellaan mutta sosialismia se on yhtä kaikki. Yt-neuvottelut ovat esimerkki siitä, että Suomessa on työpaikkademokratiaa eikä markka ja ääni -periaate ole ainoa vallitseva.

Yksityisten pankkien ongelmat voivat kyllä olla kapitalismissa vaikeita mutta Suomessa ei nyt ole pankkikriisiä.

Sosiaalidemokraattisen sekatalouden kutsuminen kapitalismiksi osoittaa, että kutsuja on dogmaattinen marxisti, jonka ajattelu on jäänyt 1800-luvulle ja päättynyt Marxin kuollessa.

Rawlsin eroperiaate määrää nimenomaan, että heikoimmassa asemassa olevalla on johtava asema, koska tuloerot säädetään yksinomaan heidän näkökulmastaan. Tuloerot ovat talousjärjestelmän merkittävä osa ja niiden määrääminen Rawlsin tavalla määrää myös yhteiskuntajärjestelmän. Rawls ottaa nimenomaan sen kannan, että kaikkien pitää ottaa heikoimmassa asemassa olevan näkökulma tuloeroista päätettäessä. Rawls ei kuvaa nykyistä järjestelmää vaan esittää normatiivisen järjestelmän.

Proletariaatin diktatuuri ottaa kantaa tuloeroihin. Se ottaa proletariaatin näkökulman tuloeroihin juuri niin kuin Rawls.

Neuvostoliitto oli myös virallisen kannan mukaan proletariaatin diktatuuri ja sosialismi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #96

Linnanvuori kirjoitti: "Neuvostoliitto oli myös virallisen kannan mukaan proletariaatin diktatuuri ja sosialismi."

Ja viralliset julistuksetko kertovat totuuden? Neuvostoliitossakinko? Silloinhan Neuvostoliitto oli paradiisi maan päällä j.n.e. Mutta miten mahtoivat viralliset julistukset niiltä osin pitää paikkaansa? Sietäisikö myös silloin muita julistuksia hieman epäillä? Ihanniinkuin virallisisia julistuksia muuallakin?

Linnanvuori kirjoitti: "osoittaa, että kutsuja on dogmaattinen marxisti, jonka ajattelu on jäänyt 1800-luvulle ja päättynyt Marxin kuollessa."

Aiheetta enempään.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #97

Virallinen kanta kertoo virallisen totuuden, joka tässä tapauksessa oli hyvin vaikutusvaltainen. Valitettavasti proletariaan diktatuuria ja sosialismia ei ole määritelty eksaktisti, joten tulkinnan varaa jää. Sosialismilla, marxismilla ja jopa marxismi-leninismillä on monta varianttia, joilla on asiasta erilaiset käsitykset. Neuvostoliiton paratiisimaisuus sen sijaan onnellisuustutkimuksen tutkittavissa eksaktimmin eikä viralliseen totuuteen voi luottaa. Virallisia julistuksia kannattaa toki epäillä mutta sosialismin ja proletariaatin diktatuurin määritelmä on kuitenkin niin joustava, että myös virallisten julistusten määritelmät kannattaa noteerata.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #98

Linnanvuori kirjoitti: "Valitettavasti proletariaan diktatuuria ja sosialismia ei ole määritelty eksaktisti, joten tulkinnan varaa jää. Sosialismilla, marxismilla ja jopa marxismi-leninismillä on monta varianttia, joilla on asiasta erilaiset käsitykset. "

Itse asiassa ei jää. Ne on määritelty jokseenkin tarkasti. Jotkut, kuten Linnanvuori, haluavat vain käyttää "luovuuttaan" ja keksiä uusia merkityksiä ja jotkut ovat vain liian laiskoja ottaakseen selvää todellisista merkityksistä.

Etenkin sosialismin osalta toki on erilaisista näkökulmista nähty erilaisia merkityksiä. Etenkin poliittisiin tarkoituksiin on keksitty paljonkin tarkoitushaluisia merkityksiä, niin omien tarkoitusperien puolesta kuin muita vastaan. Esimerkiksi 1970-luvun lopulla Kalevi Sorsa julisti pohjoismaat sosialistisiksi ja nyt Linnanvuori on samalla asialla. Molemmat vastakkaisista suhtautumisista sosialismiin mutta yhtä lailla muiden huvitukseksi.

Linnanvuori kirjoitti: "Neuvostoliiton paratiisimaisuus sen sijaan onnellisuustutkimuksen tutkittavissa eksaktimmin eikä viralliseen totuuteen voi luottaa. "

Onnellisuustutkimukset ovat metodeiltaan hyvinkin kiistanalaisia.

NL:ssa oli myös muita virallisia totuuksia kuin "työläisten paratiisi". M.m. leniniläisestä ulkopolitiikasta j.n.e.

Linnanvuori: "Virallisia julistuksia kannattaa toki epäillä mutta sosialismin ja proletariaatin diktatuurin määritelmä on kuitenkin niin joustava, että myös virallisten julistusten määritelmät kannattaa noteerata."

Linnanvuori taitaa tässä yrittää varata itselleen mahdollisuutta kulloinkin valita virallisten julisten ja muiden "totuuksien" joukosta kulloinkin omiin käyttötarkoituksiinsa sopivimmat.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #99

Miten niin muka proletariaatin diktatuuri ja sosialismi on määritelty tarkasti? Mitkä sitten ovat niiden tarkat määritelmät? En usko, että "tieteellinen sosialismi" on eksakti tiede. Pohjoismaiden sosialismi ei ole mitenkään huvittavaa, jos hyväksyy sosiaalidemokratian sosialismin haaraksi niin kuin pitäisikin.

Onnellisuustutkimuksissa on kuitenkin saavutettu jotain tietoa.

Minä pyrin totuuteen. Toki voin käyttää sopivia määritelmiä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #100

Linnanvuori kirjoitti: "En usko, että "tieteellinen sosialismi" on eksakti tiede. "

Ei kukaan ole niin väittänytkään. Ei tieteeksi eikä eksaktiksi. Tosin Linnanvuoren olkiukoista en ole ihan varma.

Linnanvuori kirjoitti: "Minä pyrin totuuteen. Toki voin käyttää sopivia määritelmiä."

Venkoilemalla määritelmiä sopiviksi saa mieleisiään totuuksia.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #101

Jos kerran sosialismi ei ole tieteellistä eikä eksaktia, sen määritelmienkään ei voi olettaa olevan eksakteja.

Olenko venkoillut?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #102

En väittänyt, etteikö sosialismi olisi tieteellistä vaan että se ei ole tiedettä, niinkuin Linnanvuori yritti kumota olkiukkonsa väitettä. Tiede tarkoittaa määritelmänsä mukaan todellisuuden järjestelmällistä tutkimista ja siitä saatujen tietojen järjestettyä kokonaisuutta. Eksakti taas tarkoittaa täsmällistä ja tarkkaa sekä tieteen yhteydessä mitta-arvoihin perustuviin havointoihin perustavia tieteitä.

Tarkka määritelmä jostakin asiasta on ihan eri asia. Me voimme määritellä tarkasti, että jonkin esineen ollakseen tietyllä nimellä nimettyyn esineiden luokkaaan kuuluva, on oltava pehmeä, pomppiva ja keltainen. Me voimme havainnoida eri esineiden ilmentymiä luokitellaksemme niitä määritelmän mukaiseen joukkoon kuuluviksi tai kuulumattomiksi ilman, että eksaktisti mittaamme kimmoisuutta, pinnan kovuutta tai väriä. Samalla tavalla me voimme määritellä yhteiskunnallisia vaiheita ja tiloja ominaisuuksiensa avulla ilman, että meillä on mitta-asteikkoja esimerkiksi demokratian kattavuudelle tai tuotantovälineiden hallinnalle.

Toisaalta jos me luettelemme määritelmässä tekijät jotka ilmentävät kohteen luonnetta sen määrittäväksi niin meidän tulee tarkastalle niitä asioita yksittäisiä ilmentymiä tarkasteltaessa eikä muita, määritelmänmukaisuuden kannalta epäoleellisia asioita.

Linnanvuori kyselee josko on venkoillut. Niin, voisihan kyseessä olla ymmärtämättömyyskin mutta en arvellut sen olevan kyseessä tässä tapauksessa. Mutta Linnanvuori voi tietysti korjata erehdykseni.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #103

Mitä eroa on tieteellisellä sosialismilla ja tieteellä? Valitettavasti yhteiskunnalliset määritelmät ovat olleet epätarkkoja. Jos ne olisivat tarkkoja, yhteiskuntatiede voisi olla eksakti. Jos määrittelemme jotain pystymättä mittaamaan määritelmän toteutumista, kyseessä ei ole tarkka määritelmä.

Tarkoitukseni ei ole venkoilla. Jos olen mielestäni venkoillut, kerro se.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #104

Hämmastelen, että Linnanvuoren tarvitsee kysellä itsestään selvyyksiä niinkuin tieteellisen ja tieteen eroja. Tieteellinen sosialismin atribuuttina tarkoittaa tietenkin sosialismin perustumista tieteellisen työn tuloksille. Tässä suhteessa atribuutti on nähtävä suhteessa sosialismin kehitykseen utopioistaan eteenpäin ja myös poliittisiin tarkoituksiin tehtyihin julistuksiin eli niistä erottavana tekijänä.

Linnanvuori väittää, että yhteiskunnalliset määritelmät eivät ole tarkkoja. Kyllä ne, etenkin kypsät ja yleisesti käytetyt valtaosin ovat. Tosin ympärillä pyörii Linnanvuoren kaltaisia venkoilijoita jotka kehittelevät sanaleikkejä omien poliittisten tarkoitusperiensä ajamiseksi.

Olisi suotavaa, että libertaaritkin kehittäisivät omille käsitteilleen omat terminsä ja niiden tarkat määritelmät. Siihen voi käyttää aluksi luovuutta jotta ei tarvitse venkoilla muiden terminologialla. Sen jälkeen niille pitää pystyä määrittämään kiinteä merkitys.

Olen nähnyt venkoiluna esimerkiksi yrityksen antaa vakiintuneille ja yleisessä merkityksessä käytetyille termeille uusia merkityksiä sekä siinä, että rakennellaan ulkiukkojen suuhun väitteitä ja sitten hyökätään niitä vasten yrittäen saada tuo näyttämään ihan muiden merkitysten kritiikiltä.

Mauri Avelin

John Rawls on tyypillinen kapitalistisen yhteiskunnan tuote. Hän samoin kuin Chartier, ovat systeemiä ylläpitäviä elementtejä ja kuuluvat ns. porvarilliseen älymystöön.
Puhut myös proletariaatin diktatuurista.Sehän käytännössa tarkoitti työläisneuvostojen toimeenpanovaltaa, jolla lokakuun vallankumousta suojeltiin 1917 ja eteenpäin. Sosialismi oli (on)välivaihe kommunistiseen valtioon, sellaistahan ei koskaan ole ollut olemassa!Kommunistisessa valtiossa - itse valtio ja luokat, ovat lakanneet olemasta siinä muodossa kuin me sen käsitämme (utopia).

Lenin oli "tuottava" teoreetikko. Marxismi-Leninismi eroaa merkittävällä tavalla kaikista muista filosofioista siinä, että se kertoo miten työväenluokka ottaa vallan ja rakentaa sosialistisen yhteiskunnan.Siis sanoista tekoihin! Marxilaisuus (marxismi-leninismi) ei vain kuvaile maailmaa kuten muut filosofiat tekevät, vaan kertoo kuinka sitä voidaan muuttaa! Leninin kaukonäköisyys ilmenee hänen ajatuksiaan imperialismin roolista kapitalismissa.Viittaan tämän päivän imperialistisiin sotiin. Lenin eli aikaa jolloin bolsevikkien vallankumous oli uhattuna, paitsi omien vastavoimien, myös 14 maan interventio armeijoiden taholta, mukana myös juuri itsenäistynyt Suomi!

Matti Linnanvuori

John Rawls on sosiaalidemokraattisen yhteiskunnan tuote eikä kapitalistisen eli porvarillisen.
Imperialismin liittäminen kapitalismiin on harhaanjohtavaa, koska imperialismi on sosialistisenkin valtion eikä vapaan markkinatalouden ilmiö.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Ihan loogista päättelyä, voisin ajatella noin itsekin. Seuraava lainaus tulee useimmille ymmärrettäväksi vasta, kun joutuu toimimaan vastoin omaa tahtoa yhteenliittymä valtion toimesta.

"Demokraattinenkin hyvinvointivaltio on siis todellisuudessa diktatuuri. Hyvinvointivaltion sosiaalinen oikeudenmukaisuus on siis sanamagiaa, joka pyrkii vetoamaan sosiaalisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, vaikka todellisuudessa ei olekaan niitä."

Mutta. Vahvemmuuden ongelmaa ei käsittääkseni ole ratkaistu vielä missään. Kyllä se vapaassa markkinataloudessakin on yksittäisen ihmisen kannalta ongelmallista. Eilen kommentoin jotain blogia jotenkin näin:

Kuka kulloinkin on vahvin, se on kauhuntasapainottelua. Liittoutuminenkin on vahvuuden hakemista. Yhden yksittäisen ihmisen näkökulmasta aina on joku vahvempi - ihminen tai liittouma.

Taisto siitä, kuka on vahvin ja kenen tahtoa toteutetaan ei lopu koskaan siksi, että toisten aivoituksista ja miten toimivat milloinkin ei voi koskaan olla varma, eli jäljelle jää tuo kauhulla tasapainottelu.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Tähän vapauden, veljeyden ja tasa-arvon problematiikkaan ei tule mitään ratkaisua eikä tolkkua, ennen kuin luovutaan "yhtenäisvaltioajattelusta". Sinänsä nuo periaatteet ihmisen yhteiskunnallisina tarpeina on hahmoteltu hyvin, mutta on aivan selvää, että ne lyövät toisiaan korvalle, elleivät ne saa toteutua ihmisen toimintana erilaisilla, autonomisilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla.

Tässä on ihan karkea hahmotelma siitä, miten nämä periaatteet voisivat toimia:

Talouselämän ylivalta ja globaalin kokonaistalouden ylläpitäminen on järjetöntä, varsinkin jos raha, joka on perusolemukseltaan abstrahoitu yleiskäsite tavaralle, tuotetaan velkana järjestelmään. Näin saadaan aikaan kiskontatalous, ei markkinataloutta. Osuuskunta on mielekäs taloudellisen toiminnan perusyksikkö. Silloin talouselämässä voi toteutua se yhteiskunnan periaate, joka siinä pitäisikin toteutua: yhteistyö, veljeys.

Oikeusvaltion tehtävä on luoda ihmisten luonnolliselle tasa-arvolle mahdollisuudet toteutua ja asettaa nämä reunaehdot talouselämälle. Tällä hetkellä tässä EU:n järjettömyydessä tämä ei ole missään määrin mahdollista. Tässä mielessä kannatan, ainakin meille kansallisvaltiota, koska se on henkisesti hahmotettava kokonaisuus, jossa tällainen tasa-arvon laillinen määrittäminen on mahdollista. Valtiolla ei siis saa olla roolia talouselämän toiminnassa, koska silloin se menettää lainsäätäjän legitimiteettinsä. Näin annetaan tasa-arvon toteutumiselle mahdollisuus.

Kulttuuri -ja kasvatus, koko hengenelämä vaatii oman itsenäisen alueensa, jonka olemassaolon edelliset vain mahdollistavat. Tämän alueen tehtävänä on luoda kehitykselle edellytykset. Vain vapaasti ja riippumattomasti toimivan hengenelämän alueella voidaan kehittää ideoita, joista on todella sitten ajan myötä ja muuttuvissa olosuhteissa hyötyä yhteiskunnan muille osa-alueille. Oman toimintansa puitteissa ne eivät voi näitä tuottaa, koska ne voivat tuottaa vaion niiden sen hetkisten ehtojen tuottamaa toistoa. Tällä alueella syntyvät toimintatavat, jotka kumpuavat ihmisten erityislaatuisuudesta, lahjakkuuudesta ja innosta. Tämä on se ihmisten globaalin yhteistyön oikea alue.
Täällä toteutuu vapaus ja yksilöllisyys.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Hyvä hahmotelma, mutta sekin on monen mielestä diktatuuri. :(

Matti Linnanvuori

Mitä tarkoittaa talouselämän ylivalta? Mitä tekemistä velkarahalla on tässä? Osuuskunta ei sovi kaikille eikä kaikkeen, joten sen valitseminen taloudellisen toiminnan perusyksiköksi ei ole mielekästä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ns. vapaassa markkinataloudessa ei vältämättä pärjää vahvin tai lahjakkain, heitä nyt ensimmäisinä lyödään lyttyyn. Häikäilemättömät pärjäävät. psykopaatit vallan mainiosti. Tyhmimmät nostetaan ministeriksi asti.

Matti Linnanvuori

Vahvin ja lahjakkain saattaa pärjätä vapaassa markkinataloudessa aivan hyvin mutta ei tietenkään välttämättä. Yhtä lailla muissakin talouksissa ihmisiä lyödään. Esimerkiksi Suomessa on peruskoulupakko, joka johtaa koululaisten lyömiseen. Häikäilemättömät ja psykopaatit saattavat vapaassa markkinataloudessa joutua vastuuseen teoistaan. Epävapaassa taloudessa psykopaatit helposti saavat poliittista valtaa. Vapaa markkinatalous ja ministeri eivät toistaiseksi ole sopineet yhteen, koska ministerivaltiossa ei ole ollut vapaata markkinataloutta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #18

Suomessa ei ole peruskoulupakkoa vaan oppivelvollisuus joka täyttyy 16 vuoden korkeassa iässä, on sitten oppinut mitään tahi ei. Sen lisäksi meillä on asevelvollisuus miehille ja verovelvollisuus kaikille. Muita yleisiä velvollisuuksia meille ei ole lailla saadetty.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #31

Käytännössä useimmilla lapsilla ja nuorilla on peruskoulupakko, koska kukaan ei suostu opettamaan heitä kotona. Lailla on säädetty hyvin monia velvollisuuksia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #32

Kotiopetuksen lisäksi on myös peruskoulua korvaavia kouluja.

Laeissa säädetyt erityiset pakot ja velvollisuudet eivät ole yleisiä velvollisuuksia. Ne voi välttää olemalla ryhtymättä erityisiin asioihin.

Nyt Linnanvuoren kirjoituksista paistaa angstisen teinin "onks pakko jos ei haluu" -asenne.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #34

Peruskoulua korvaavat koulut joutuvat noudattamaan peruskoulun opetussuunnitelmaa, joten peruskoulupakosta ei asiallisesti niin pääse eroon.

Ei ole mitään angtista teiniyttä vastustaa tarpeettomia pakkoja vaan kypsää ajattelua. Liian monet aikuiset kuvittelevat, että kritiikittömyys on kypsää aikuisuutta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #37

Onko siis koulun, on se sitten nimeltään vaikka perus-, käymisen vastustaminen on siis kypsää ajattelua? Ja kouluopetuksen saamisesta huolehtiminen kritiikittömyyttä? Hohhoijaa...

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #40

Koulu ei sovi suinkaan kaikille, joten sen käymisen vastustaminen on monissa tapauksissa kypsää ajattelua. Kouluopetuksen saamisesta huolehtiminen on kritiikittömyyttä, jos luulee, että kaikkien pitäisi käydä koulua.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #43

Ehkä Linnanvuori kuitenkin käy kiltisti koulunsa loppuun.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #37

Joillakin aikuisilla saattaa löytyä jopa itsekritiikkiäkin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Linnanvuori sekottaa hieman käsitteitä. Hyvinvointivaltio on olemukseltaan demokraattisesti saadettyjä mekanismeja joilla siivotaan kapitalismin aiheuttamia pahimpia pahoinvointioireita. Se ei ole mikään oma yhteiskunnallinen mallinsa.

Hyvinvointivaltio ei myöskään ole likelläkään käsitettä proletariaatin diktatuuri joka tarkoittaaa, että siirryttäessä kapitalismista sosialismiiin tarvitaan välivaihe jossa sosialismin rakenteet pystytetään. Se nimettiin proletariaatin diktatuuriksi sitä erotukseksi sitä edeltävästä porvariston diktatuurista.

Linnanvuori kuvailee vapaata markkinataloutta ideaalina jota kuitenkaan ei missään muodossa voida saavuttaa sillä markkinoiden dynamiikka johtaa vapauden menetykseen kun markkinakilpailussa parhaiten pärjäävät haalivat itselleen niin paljon resursseja, että ne voivat viedä toisten vapauden kilpailla. Tässä suhteessa valtio on suurkapitaalien omistajien väline kilpailijoiden hallitsemiseksi. Se on nähtävissä m.m. siinä miten kapitaalien ohjaama valtiovalta purkaa parhaillaankin hyvinvointivaltion rakenteita milloin kilpailukyvyn, milloin kestävyysvajeen ja milloin minkäkin tekosyyn varjolla. Kyse siinä on nimen omaan markkinatalouden sisäänrakennetusta ja sille johdonmukaisesta raakuudesta.

P.s. Linnanvuoren linkittämässä proletariaatin diktatuuri -artikkelissa on virhe. se ei ole siirtymävaihe kommunismiin vaan sosialismiin. Parempi olisi esimerkiksi tämä: http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Dictato... alussa oleva varoitus on turha jos tekstistä hakee määritelmää. Eri asia olisi jos siitä hakisi kohteen arvottamista.

Matti Linnanvuori

Hyvinvointivaltio on minusta erillinen malli kapitalismiin nähden, koska kapitalismi mielekkäästi määriteltynä on vapaata markkinataloutta ja hyvinvointivaltio ei vaan sekataloutta. Hyvinvointivaltion ei myöskään tarvitse olla demokraattinen vaan diktatuurit ovat tyypillisesti hyvinvointivaltioita.

Rawlsin oikeusdenmukaisuusteoria on minusta proletariaatin diktatuuria, koska siinä heikoinosaiset hyvinvointinsa maksimoimalla määräävät tulonjaon. Samanlainen tavoite on myös proletariaatin diktatuurissa. Hyvinvointivaltion karsiminen ei ole raakuutta vaan yksi sosialismin ratkaisu. Markkinataloutta se ei ole.

Vapaan markkinatalouden johtaminen monopolikapitalismiin on sosialistien perusteeton väite. Valtio ei ole vain suurkapitalistien hallussa varsinkaan nykyään. Hyvinvointivaltion kestämätön velkaantuminen on todellinen ongelma, joka on pakko ratkaista jollain tavalla.

Proletariaatin diktatuuri johtaa myös kommunismiin marxismissa. Marxismi ei kuitenkaan omaa monopolia proletariaatin diktatuuriin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Linnanvuorella on niin omat sanat omiin merkityksiinsä, että tämä keskustelu on mieletöntä. Se ehkä voisi sujua jos Linnankorpi käyttäisi sanoja niiden normaaleissa vakiintuneissa merkityksissään. Näin tätä on turha jatkaa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #29

Minä vastustan marxilaista terminologiaa, joka ei kuitenkaan ole vakiintunut Suomessa. Käytän liberaalia terminologiaa, joka on Suomessa yleisemmin käytetty.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #30

"Proletariaatin diktatuuri" on ihan yleisesti käytetty, myös liberaalien käyttämä termi nimen omaan marksilaiselle käsitykselle siirtymäkaudesta kapitalismista sosialismiin. Sitä ei käytetä yleisesti missään muussa tarkoituksessa. Vain jotkut libertaarit käyttävät sitä jossakin hämärässä omassa merkityksessään.

"Vapaa markkinatalous" on myös Linnanvuoren käytössä joku tästä maailmasta irrallaan oleva, libertaari käsite. Oikeasti ja yleisesti se tarkoittaa pidäkkeetöntä kapitalismia. Tosin sen merkityskenttä on hieman laajempi kuin yksikäsitteisemmän "proletariaatin diktatuurin".

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #35

Toki proletariaatin diktatuuria käytetään lähinnä marxilaisesta termistä mutta suomenkielisen Wikipedian mukaan sen keksivät jo 1840-luvulla ranskalaiset sosialistit, jotka eivät välttämättä ollet marxisteja. Ketkä libertaarit käyttävät sitä jossakin hämärässä omassa merkityksessään? Minusta John Rawlsin poliittinen filosofia sopii proletariaatin diktatuuriin hyvin, koska hänen mielestään varallisuuden jaon tulee hyödyttää vain kaikkein huonoimmassa asemassa olevaa.

Vapaa markkinatalous ei ole käytössäni tästä maailmasta irrallaan oleva eikä se ole vain libertaari käsite, vaikka toki libertaarit kannattavat vapaata markkinataloutta. Vapaa markkinatalous tarkoittaa minunkin mielestäni pidäkkeetöntä kapitalismia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #36

Linnanvuori kirjoitti: "Vapaa markkinatalous tarkoittaa minunkin mielestäni pidäkkeetöntä kapitalismia."

Vapaa, pidäkkeetön kapitalismi johtaa aivan erilaisiin seurauksiin kuin Linnanvuori kuvailee. Marksilainen käsitys sen seurauksista on uskottavampi.

Käsitteenä "vapaa kapitalismi" on hyvin ristiriitainen. Se tarvitsee pakkoja säilyäkseen vapaana sen sisäisten liikkeiden aiheuttamilta pakoilta joten se ei voi olla vapaata. Onnistuessaan se johtaa pakkoon ja jos sen aiheuttamia virheitä yritetään korjata, tarvitaan pakkoja. Käsitteenä siis jokseenkin toivoton.

P.s. Ehkä kannattaisi hakea oppinsa muualta kuin Wikipediasta. "Proletariaatin diktatuuri" käsitteen loivat Marx ja Engels Saksan 1848-1849 vallankumouksen ja Pariisin kommuunin kokemusten perusteella. Tässä suhteessa englanninkielinen Wikipedia puutteineenkin on parempi kuin Linnanvuoren lainaama suomalainen.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #38

Marxilainen käsitys pidäkkeettömän kapitalismin seurauksista on ideologinen eikä sillä ole empiiristä tukea. Vapaa kapitalismi ei siis tarvitse pakkoja säilyäkseen vapaana.

Englanninkielisen Wikipedian mukaan käsitteen proletariaatin diktatuuri keksi y Joseph Weydemeyer. https://en.wikipedia.org/wiki/Dictatorship_of_the_...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Marxilaisuus voi olla ideologia, mutta Marxin kapitalismia käsittävä teoria, perustuu peruusteelliseen ja pitkäaikaiseen, empiirisen ainestoon ja analyyttiseen päättelyn avulla tehtyyn tieteelliseen tutkimustyöhön.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #45

Marxin teoria ei ole tieteellisesti pätevä vaan se perustuu toiveajatteluun.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #48

Linnanvuoren olisi syytä erottaa Marxin ideologinen sosialismi ja kommunismi Marxin kansantaloustieeteellisestä työstä jossa hän nimen omaan tutki tieteellisesti kapitalismia.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #49

Ei voi oikein erottaa Marxin ideologista sosialismia ja kommunismia Marxin kansantaloustieteellisestä työstä, jossa hän tutki tieteellisesti kapitalismia, koska hän katsoi edustavansa tieteellistä sosialismia. Todellisuudessa hän ei onnistunut olemaan kovin tieteellinen vaan hän oli puolueellinen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #50

Höpönlöpöä.
Sinulla ei taida olla minkäänlaista halua oppia mitään kun vaan inttäät päähänpiinttymiäsi.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #55

Miten niin höpönlöpöä? Minulla on halu oppia. En vain intä päähänpiinttymiäsi vaan Marxin taloustieteelliset ajatukset on yleisesti havaittu todellisuudelle vieraiksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #48

Oletko edes lukenut Marxin Pääoma? Hän käytti suunneelleen kaikki empiriinen taloutta käsittelevä aineisto mitä siihen aikaan oli olemassa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #53

En ole paljon lukenut Marxin Pääomaa. Empiirisen aineiston käyttäminen ei auta, jos teoria on virheellinen ja käyttää vain teoriaa tukevaa aineistoa ja hylkää muun. Marxin empiriakin oli virheellinen, koska hän yritti väittää 1800-luvun deflaation olevan merkki kapitalismin lopullisesta alasmenosta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #42

Linnanvuoren olisi syytä erottaa toisistaan käsite ja siitä käytetty nimi. Nimen (engl. term) kehitti toki Weydemeyer mutta käsitteen sisällön loivat Marx ja Engels. Toisaalta Weydermeyerin osallisuus kehittelyyn ei poista mitenkään marksilaisuutta termistä sillä hänkin oli marksilainen.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #51

Weydermeyer ei ollut aluksi marxilainen.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #29

Isot muutokset tehdään joko aseilla tai sanoilla, numeroista en ole ihan varma :) Kuka pääsee määrittelemään toimintaympäristön. Tämänkaltaiset kirjoitukset ovat selviä hyökkäyksiä näitä Suomessa vallalla olevia käytäntöjä kohtaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko "vapaa markkinatalous" tai kapitalismi vaihtoehto valtiolle?
Huomaa: valtio ei ole talousjärjestelmä.

Matti Linnanvuori

On. Valtio on talousjärjestelmä, koska se harjoittaa taloudellista toimintaa. Toistaiseksi ei ole ollut valtiota, joka ei harjoittaisi taloudellista toimintaa eikä puuttuisi siihen. Anarkokapitalismi on siis valtioton kapitalismi eli vapaa markkinatalous.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Valtio ei ole talousjärjestelmä vaan se on väline. Nykymuodossaan se on nimen omaan vahvimpien kapitalistien luomus oman vapautensa turvaamiseen toisten, heikompien vapautta vastaan. Siltä osin kuin valtio turvaa heikompiosaisten toimeentuloa sosiaaliturvan kautta, kyseessä on kaupankäynti kun voima ei riitä täydellisen välinåpitämättömyyden aiheuttaman häiriön torjumiseen. Tässä suhteessa kapitalistit ovat viime vuosina menestyneet ja edenneet sosiaaliturvan purkamisella mitattuna.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #52

Valtio on talousjärjestelmä juuri siksi, että se on talouspolitiikan väline. Nykymuodossaan se on kyllä osittain vahvimpien kapitalistien luomus oman vapautensa turvaamiseen toisten, heikompien vapautta vastaan mutta vahvimmat kapitalistit eivät omaa kaikkea valtaa. Siltä osin kuin valtio turvaa heikompiosaisten toimeentuloa sosiaaliturvan kautta, kyseessä ei ole vain kaupankäynti kun voima ei riitä täydellisen välinpitämättömyyden aiheuttaman häiriön torjumiseen. Kapitalistit eivät ole juurikaan päättäneet sosiaaliturvasta eikä sosiaaliturvaa ole juurikaan purettu vaan tämäkin hallitus teki tasokorotuksen perusturvaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko perustamani yritys talousjärjestelmä jos harjoitan kaupallista toimintaa?
Kato nyt edes siiä Wikipediasta mitä talousjärjestelmällä tarkoitetaan!

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #61

En sanoisi, että perustamasi yritys on talousjärjestelmä, jos harjoitat kaupallista toimintaa. Valtio luo oikeusjärjestelmän ja sitä kautta talousjärjestelmän. Miksi minun pitäisi katsoa Wikipediasta, mitä talousjärjestelmällä tarkoitetaan?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #66

Koska käytät sana väärin. Vaaleilla valitut kansanedustajat säätävät lait, mutta eivät luo talousjärjestelmän. Asia on pikemmin päinvastoin: talousjärjestelmä määrä pitkälti lait ja asetukset.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #68

Miten niin muka käytän väärin sanaa talousjärjestelmä? Lait säätävät taloutta, joten ne ovat merkittäviä talousjärjestelmän kannalta. Talousjärjestelmä määrää lakeja ja asetuksia vain siksi, että lait ja asetukset ovat talousjärjestelmän osa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #69

Silti valtio ei ole talousjärjestelmä.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #71

Valtio on eräänlainen talousjärjestelmä, vaikka se ei olekaan yhteiskunnan koko talousjärjestelmä. Se on kuitenkin niin iso osa yhteiskunnan taloutta, että siitä voi hyvin käyttää nimitystä talousjärjestelmä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #72

No ei voi. Voi sanoa valtion talous, mutta ei valtion talousjärjestelmä.
Sanotaan: Suomessa on kapitalistinen talousjärjestelmä. Se tarkoittaa, että tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #75

Suomessa on valtion talousjärjestelmä, koska valtio on monopolisoinut itselleen lainsäädännön, joka määrää talousjärjestelmän pohjan. Suomessa ei siis ole kapitalistista talousjärjestelmää eivätkä tuotantovälineet ole yksityisessä omistuksessa. Julkinen sektori on suurempi kuin yksityinen, joten tuotantovälineet ovat enimmäkseen valtion omistuksessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #76

Voi, voi, voi. Näyttää olevan mission impossible!
Ei byrokratia ole tuotantoväline.
Lainsäädäntö on valtion ydintehtävä. Kts. Montesque (?)

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #77

On mahdotonta saada minua vakuuttumaan inttämällä järjenvastaista. Kyllä byrokratia on tuotantoväline. Byrokratia ja kaupallisuus ovat kaksi vaihtoehtoista tapaa järjestää tuotanto. Lainsäädäntö on valtion ydintehtävä mutta se vain osoittaa, että lainsäädännön tuotanto on valtiontalouden ydintuotantoa. Valtio on pyhä, palvonnan kohde, joka yritetään nostaa maallisen talouden yläpuolelle, mutta se on kuitenkin asiallisesti ottaen talouden tuottaja ja kuluttaja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #78

Lainsäädännön kuuluu olla riippumaton valtion taloudesta. Tuotanto voidaan tietenkin organisoida byrokratisen mallin mukaan, voi olla keino tehostaa tuottavuutta, ei se silti ole tuotantoväline.
Nyt minulle riitti tällä erää ja kehoitan hakemaan valtio-opin ja kansantaloustieteen alkeisoppikirjat ja oikeesti lukemaankin ne.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #81

Lainsäädäntö ei voi olla riippumaton valtion taloudesta, jos valtio säätää lait. Byrokratia on tuotantoväline, jos valtio tuottaa jotain. Yleensä valtio ainakin teeskentelee tuottavansa jotain eikä vain kuluttavansa.
Valtio-opin ja kansantaloustieteen alkeisoppikirjat eivät varmaan ristiriidassa minun sanomisteni kanssa. Mihin sinä oikein viittaat? Ehkä joku naiivi oppikirjan tekijä on joskus väittänyt, että valtio ei tuota mitään.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Voisihan sen ajatella niinkin, että koko ajan kaikkialla vallitsee vapaus. Koska on olemassa sellainen kuin väkivalta, vapaat yksilöt ovat liittoutuneet ja valinneet käyttää sitä tai sen uhkaa omien näkemysten edistämiseen. Suomessa, niin ketkä ovat liittoutuneet, demokratiaa ja sen yhä parempaa toteutusta kannattavat vapaat yksilöt?

Väität varmaan, että olemme täällä koulun aivopesemiä, emmekä osaa ajatella, ja siksi yhä uudet sukupolvet laitetaan kouluihin pestäviksi. Näinkö?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jostainhan ne ajatukset kumminkin on opittava, ei ne ole geeneihin kirjoitettu.

Matti Linnanvuori

Ei ole järkevää väittää, että koko ajan kaikkialla vallitsee vapaus, koska silloin vapauden käsite menettää kaiken sisältönsä. Suomessa ei ole vapaita yksilöitä. Kaikki eivät edes kannata demokratiaa ja sen yhä parempaa toteutusta.

Väitän kyllä, että olemme täällä osittain koulun aivopesemiä emmekä osaa ajatella kovin omaperäisesti ja siksi yhä uudet sukupolvet laitetaan kouluihin pestäviksi.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Enpä puhunutkaan kaikista vaan tarpeeksi monista vapaista yksilöistä, jotka ovat liittoutuneet, ja koska on vapaus väkivaltaan tai sillä uhkaamiseen (= lainsäädäntö) nämä vapaat yksilöt ovat tällä hetkellä vahvoja, josta kirjoitin tuolla ylempänä. Vahvuus tulee aina hallitsemaan, sille ei kukaan mahda mitään.

Ja mikä sitten on järkevä vapauden määritelmä. Ehkä et itse puhu vapaudesta, kuka määrää?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #67

Vapaista yksilöistä puhuminen johtaa harhaan, koska Suomessa kaikki on alistettu valtiolle. Valtiossa vallitsee vahvimman oikeus mutta se ei ole ainoa vaihtoehto. Vapaassa yhteiskunnassa ei olisi samanlaista vahvinta vaan vapaus olisi suurempi.

Vapaudella on minusta monia järkeviä määritelmiä. Tarkoitin vapautta pakkovallasta ja väkivallasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Epälemättä olet koulunkin aivopesemä, mutta et sinä kaikkia uskomuksiasi ole sieltä oppinut.
Missä niitä "vapaita" yksilöitä on?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #73

Ehkä jossain valtio on niin heikko, että yksilöt voivat elää elämäänsä välittämättä valtiosta. Vaikka sellaista tilannetta ei olisikaan missään, siihen kannattaisi kuitenkin pyrkiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #74

Ehkä jossain Amazonin viidakoissa elettin niin, mutta niidenkin elintila on kaadettu ja vapaaina eläneet heimot hädetty kotikunniltaan vapaasti riehuvien kapitalistien toimesta.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #79

Kyllä maailmassa on edelleen erämaita, joissa valtion ote on heikko. Kapitalitit ovat turvautuneet valtioon anastaakseen toisten maita. Kapitalistit eivät ilman valtiota pystyisi sellaiseen niin helposti. Sosialistit kannattavat vahvaa valtiota, jonka kapitalistit kaappaavat. Siksikin sosialismi on järjetön aate.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #80

Sitähän minä jo taisin sanoakin, että kapitalistisessa talousjärjestelmässä valtio turvaa yksityisen omistuksen ja anastamisenkin. Niin Amazoneilla kun Suomessakin.
Alat sittenkin oppimaan jotakin.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #83

Kapitalistisessa talousjärjestelmässä valtiota ei olisi olemassa, koska valtio ei ole kapitalistinen yritys. Sekataloudessa valtio sekaantuu talouteen ja turvaa oikeuksia osittain ja loukkaa osittain. Se ei ole minulle uutinen.

Toimituksen poiminnat