Vapaus, veljeys, tasa-arvo Suurin onni kaikille

Miksi julkinen koulutus tuhoaa vaurautta?

Julkinen koulutus on huonosti perusteltu. Sen perustelut ovat kestämätöntä sosialismia, joka on ristiriidassa empirian ja järkevän teorian kanssa. Tyypillisesti julkista koulutusta perustellaan sosialistisella maalailulla kapitalismin kauheuksista.

 

Ensinnäkin julkinen koulutus on turhaa valtiomonopolistista sosialismia, koska tuotantovälineiden valtiollista omistusta ei tarvita. Riittää, että köyhille siirretään tarpeeksi tuloja. Tulonsiirrot voisivat olla vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä. Korkeintaan valtio voisi siirtää tuloja köyhille, jos köyhäinapu katsottaisiin julkishyödykkeeksi. Koulutussetelitkin ovat turhaa holhousta, koska valtio ei voi tietää alamaisten koulutustarpeita.

 

Ulkoishyödyt ovat yksi keino perustella julkista koulutusta mutta eivät kovin hyvä. Koulutuksesta koituu myös ulkoishaittoja, joita koulutusmyönteisessä kulttuurissa harvemmin mainitaan. Koulutuksesta ei koidu paljoa suoranaisia hyötyjä vaan se toimii paljolti työnhakijoiden karsimisperusteena. Koulutus on kilpavarustelua, jonka julkinen tuki lisää tuloeroja haitallisesti. Varsinkin ilmainen koulutus lisää tuloeroja.

 

Julkisen koulutuksen ja oppivelvollisuuden päätarkoitus onkin valtion virallisen ideologian indoktrinointi veronmaksajien rahoilla. Monet pitävät hyväksyttävänä ihmisten sivistämistä valtion koulutuksella mutta he eivät tajua vapaan sivistyksen mahdollisuutta ja etuja. Vuosisatojen oppivelvollisuus ja julkinen koulutus ovat tehneet tehtävänsä ja saaneet monet sokeiksi valtion politiikan kannattajiksi, jotka kauhistuvat jo vaihtoehdon ajatuksestakin.

 

Peruskoulun ja oppivelvollisuuden tarkoituksena on myös pitää nuoret kilpailijat poissa työmarkkinoilta ja siten palkat korkeina. Oman edun tavoittelu vain puetaan ylevältä kuulostavaan kansansivistyksen edistämisen kaapuun.

 

Oman edun tavoittelu on myös opettajien ammattiliittojen ja yleisemmin valtion ja kunnan ammattiliittojen ja puolueiden politiikan takana, vaikka sekin puetaan altruismin kaapuun. Oikeastaan kaikki ammattiliitot ja puolueet ovat nykyään valtion ja kunnan puolueita, koska kaikki kannattavat julkista tuotantoa. Sosialismi on toiminut: kun valtio ja kunnat palkkaavat yhä suuremman osan ihmisistä ja jakavat etuja kaikille, sosialismin kannatuksen jatkuvuus on taattu. Demokraattinen järjestelmä on vienyt sosialismiin juuri niin kuin marxistit haluavat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (255 kommenttia)

Alexius Manfelt

Nyt meni tämä koulutususkovainen ihan äimän käeksi tämän puheenvuoron suhteen!

Petri Haapa

Minä olen aikaisemminkin todennut blogistin absurdiksi inttäjäksi, joten en viitsi osallistua hänen inttämistalkoihiinsa

Matti Linnanvuori

Petri Haapa on dogmaattinen sosialisti, joka ei pysty puolustamaan sosialismiaan mitenkään muuten kuin inttämällä ja hyökkäämällä opponentin henkilöä vastaan jne.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Inttämistalkoot! Totta tosiaan. Mut kannattaa katsoa mitä talkoolaiset ovat kirjoittaneet. Vellu on vanha veteraani näillä inttäämispalstoilla, mut Alexiuksen opettajanviehtymys heräs. Mikä mestari! Muutkin mainioita. Mitäs luulet?

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen

Koulutus toimii karsintaperusteena ja kilpavarusteluna vain siksi, että pääoman tavoittelema massatyöttömyys antaa pääomalle siihen mahdollisuuden. Jos työnhakijoita olisi vähemmän niin tätä ongelmaa ei olisi.

"Peruskoulun ja oppivelvollisuuden tarkoituksena on myös pitää nuoret kilpailijat poissa työmarkkinoilta ja siten palkat korkeina. "

Haluaisitko siis poistaa oppivelvollisuuden ja samalla vaikka minimipalkan ja pistää lapset duuniin?

Ainut asia minkä kanssa voin olla samaa mieltä on se, että valtion doktriinia saarnataan turhan antaumuksella ja kriittistä ajattelua ei juurikaan painoteta.

Matti Linnanvuori

Pääoma ei tavoittele massatyöttömyyttä vaan sosialistit tavoittelevat sitä pitääkseen palkat korkeina. Koulutus toimii karsintaperusteena ja kilpavarusteluna joka tapauksesssa ja koulutuspolitiikka lisää sitä.

Haluan toki poistaa oppivelvollisuuden ja minimipalkan. En halua panna nuoria duuniin välttämättä mutta joillekuille se voisi kyllä olla parempi vaihtoehto kuin peruskoulu.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen

Jahas, toinen Itävaltalaisen uskontokunnan edustaja jo kahden päivän sisään. Haluaisitko sinäkin siirtää valtion väkivallan monopolin monikansallisten yhtiöiden palkka-armeijoille ja sallia orjatyövoiman ruoka- ja suojapalkalla?

Ja selvennetään nyt sen verran vielä, että en ole varsinaisesti uskontokuntasi oppeja vastaan, haluaisin mielelläni nähdä miten ne toimisivat empiirisesti. Myönnät varmasti muidenkin uskontokuntasi edustajien tavoin, että maailmassa ei koskaan ole ollut haluamaasi systeemiä? Lähimmäksi pääsee Somalia jossa on nimellinen hallitus mutta käytännössä vahvimman laki hallitsee. Toivottavasti vielä johonkin päin maailmaa tällainen "vapaa-alue" saadaan pystyyn, onhan noita projekteja ollut. En kuitenkaan haluaisi itse moiseen osallistua, koska en usko systeemin toimivuuteen. Olen valmis kuitenkin olemaan väärässä jos toteen voidaan muuta näyttää.

Miksi en toimivuuteen usko? Uskon siihen että vapautta ei tule koskaan olemaan jos väkivallan uhka on aina mahdollisuus ja Itävaltalaisen uskontokunnan oppien mukaan väkivaltaa rajoittavat tekijät ovat eniten maksavan tai vielä yksinkertaisemmin vahvimman käsissä. Mikään ei estä ottamasta väkivalloin kunhan on päässyt vahvempaan asemaan.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #5

Itävaltalaisuus ei ole uskontokunta enkä edes kannata itävaltalaista taloustiedettä varauksitta. Valtiouskovaisuus sen sijaan on uskontoon verrattavissa ja sinäkin uskot siihen. Kansallissosialistinen orja-armeija eli asevelvollisuuarmeija on selvästi huono vaihtoehto. Monikansallisista yhtiöistä vaahtoaminen on kansallissosialistien päähänpiintymä. Minä nimenomaan vastustan orjatyövoimaa ja sinä näköjään kannatat.

Maailmassa on voinut olla täysin vapaa markkinatalous jossain. Empiirisesti markkinatalous on toiminut paremmin kuin sosialismi. Somalian vapaus ei välttämättä ole maailman suurin. Vahvimman laki vallitsee nimenomaan valtioissa. Ilman valtiota ei ole selvästi vahvinta vaan suurempi tasa-arvo vallitsee. Sosialismi ja konservatismi uskovat aivan takaperoisesti valtion vahvemman oikeuden olevan parempi kuin anarkokapitalismi. Itävaltalainen taloustiede ei kuitenkaan yksimielisesti kannata anarkokapitalismia.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #32

Jos valtiouskovaisuus on uskontoon verrattavissa niin miksei Itävaltalaisen uskontokunnan sokea usko ylivaltiaaseen, vapaisiin markkinoihin? Kai itsekin näet yhteneväisyyden?

En ole asevelvollisuuden kannalla, enkä edes välttämättä armeijan missään muodossa. Väkivallan monopoliin lukeutuvat kuitenkin myös poliisi ja oikeuslaitos. Anarkokapitalistihan tahtoo myös näiden olevan yksityisessä omistuksessa. Vaikka unohtaisimme suoraan kysymyksen siitä, mistä nämä instanssit saisivat auktoriteettinsa, niin tulemme siihen yksinkertaiseen ongelmaan että rahalla saa ja hevosella pääsee ja jos ei rahaa ole tai joku maksaa enemmän niin paska juttu.

Miksi vahvimman laki olisi rajoitettu valtioihin? Ihmisten tasolla meillä on valitettavasti taipumus heimottua, olipa sen heimon nimi vaikka suomalaiset, skinheadit, hipsterit, sosialistit tai helsinkiläiset. Kaveria ei nälvitä jos sattuu kuulumaan samaan heimoon, mutta viereisen heimon tyyppejä kurmotetaan armotta. Ihmiset yrittävät automaattisesti käyttää ja haalia enemmän valtaa. Jos pystyy, on parempi pistää naapurit matalaksi niin jää omalle heimolle enemmän. Hierarkiat syntyvät myös ilman valtioita, vahvimman oikeudella. Ilman jotain kaikkia yhdistävää ja väkivallan monopolia edes jotensakin neutraalisti käyttävää konstruktia, tässä tapauksessa valtiota, homma räjähtää käsiin ja ollaan Somalian heimosodassa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #41

Itävaltalainen koulukunta ei yleisesti ottaen usko sokeasti ylivaltiaaseen, vapaisiin markkinoihin. Jotkut itävaltalaisen koulukunnat fanit voivat toki olla liiallisia markkinafaneja.

Anarkokapitalismissa myös rahattomat voisivat saada oikeutta esimerkiksi vahingonkorvauksista ulosmittaamalla. Niinhän on myös USA:ssa tällä hetkellä. Rahalla maksaminen ei ole minusta mikään ongelma verrattuna siihen, että nyt poliittisen eliitin valta perustuu suoraan väkivaltamonopolin hallintaan. Anarkokapitalismissa ei myöskään enemmän maksamalla välttämättä voi tehdä vääryyttä. Pikkurahalla ei välttämättä voi tehdä vallankumousta, jossa saa mielivallan.

Vahvimman laki ei ole rajoitettu vain valtioihin, mutta valtiot tukeutuvat suoraan vahvimman oikeuteen. Anarkokapitalismissa ei olisi mitään selvästi vahvinta, joten siinä legitimiteetti perustuisi muuhun. Ihmiset eivät ole niin väkivaltaisia kuin väität. Somalian sotaisuus johtui paljolti Somalian valtiosta ja sen hallinnasta käytävästä kamppailusta. Esimerkiksi pääkaupunki Mogadishu oli politiikan keskus ja sen takia väkivaltainen, kun taas maaseutu oli suhteellisen rauhallinen. Somalian kulttuuri on myös väkivaltaisempi kuin Suomen. Ei ole uskottavaa, että Suomi muuttuisi kulttuuriltaan Somalian kaltaiseksi vain valtion lakatessa.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #47

Ei välttämättä tehdä vääryyttä, mutta mahdollisuus on realistinen. Pikkurahalla ei saa mielivaltaa, mutta isolla rahalla saa. Vai väitätkö että raha ei ole valtaa?

Rahaton voisi maksaa vahingonkorvauksista, kyllä. Mutta mitäpä jos rahaton häviää eikä saa vahingonkorvauksia? Vapaassa markkinataloudessahan ennalta määrätty asiakkaan ja lakimiehen välinen sopimus varmaankin määrittäisi mitä tapahtuu. Mutta harvassa luultavasti olisivat ne lakimiehet jotka kovinkaan epävarmoilta vaikuttavia juttuja ottaisivat asiakseen jos tappio menee omaan piikkiin.

Valtiot käyttävät vahvimman oikeuttaan väärin vain otollisissa olosuhteissa ja yleensä tarpeeksi mielivaltainen vallankäyttö johtaa vallankumoukseen. Jokaisessa systeemissä on korruptiota, mutta jos kaiken voi ostaa rahalla niin ei ole edes yritystä puolueettomuuteen. Anarkokapitalismissahan nimenomaan eniten maksava on vahvin. Jos oikeuslaitos on yksityinen järjestelmä on sen tavoite tehdä omistajalleen, pääomalle, voittoa. Jos toinen puoli tarjoaa enemmän voittoa niin miksi kapitalisti valitsisi mitään muuta? Ja edelleen on auki se kysymys, mikä antaa tällaiselle oikeuslaitokselle yleensäkään legitimiteettinsä?

Meillä on selkeästi melko eriävä kuva ihmisistä. Totesit tuolla alempana että ihmiset ovat altruistisia ja olemmehan me, mutta vain niin kauan kuin siitä ei koidu meille itsellemme tai lähipiirillemme haittaa, kuten suhteessa suurta rahan eli vallan menetystä. Jos tilillä on miljoona niin kyllä siitä voi kärsivälle kadunmiehelle muutaman roposen heittää, eikä tunnu missään. Jos huomenna poistettaisiin kaikki verot ja pyydettäisiin kansalaisia vapaaehtoisesti luovuttamaan osan tuloistaan tulonsiirroiksi niin kuinka monen kuvittelisit antavan ja kuinka paljon? Oma veikkaukseni olisi että eivät taitaisi ihan tulot riittää menoja kattamaan.

Ei Suomi Somaliaksi välittömästi muuttuisi jos valtio lakkautettaisiin tänään, mutta ennemmin tai myöhemmin siihen tilanteeseen päädyttäisiin heimottumisen seurauksena. Vai kuvitteletko että somalialaiset ovat jotain alempaa rotua eikä meistä ylemmyytemme vuoksi ole samanlaiseen? Mitkä heimot vallasta ja resursseista sitten taistelisivat ja millä tavoin, se jäisi nähtäväksi. Kaiken valloittamisen ei tarvitse tapahtua Kalashnikovein.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #76

Ei ole realistista kuvitella, että isollakaan rahalla voi välttämättä tehdä vääryyttä. Joskus voi ehkä lahjoa tai palkata vartiointiliikkeen tai yksityisarmeijan. Sinulla on sosialistipropagandan luoma vääristynyt kuva kapitalismista. Raha ei ole sama asia kuin valta kapitalismissa. Rahalla pitäisi ensin tehdä vallankumous, jotta voisi käyttää valtaa suoraan, eikä vallankumouksen tekeminen anarkokapitalismissa ole mitenkään helppoa.

USA:ssa on nytkin lakimiehiä, jotka ottavat juttuja hoidettavikseen vahingonkorvausosuuden toivossa. Epätoivoisia juttuja ei pitäisikään nostaa.

Valtiot käyttävät vahvimman oikeuttaan väärin jatkuvasti. Mielivalta johtaa vallankumoukseen vain harvoin. Esimerkiksi Pohjois-Koreassa ei vieläkään ole tehty vallankumousta. Kapitalismissa kaikkea ei voi ostaa rahalla. Anarkokapitalismissa eniten maksava ei ole selvästi vahvin, joka voi alistaa kaikki muut valtaansa. Tilanne on siis hyvin erilainen kuin valtiossa. Oikeusyhteisön ei kannata sortua korruptioon, koska se menettää kaiken uskottavuutensa ja liiketoimintansa siinä tapauksessa. Anarkokapitalistinen oikeusyhteisö saa legitimiteettinsä siitä, että se toteuttaa legitiimeinä pidettyinä oikeusperiaatteita. Mitä epäselvää siinä on? Juuri siksi korruptio veisi legitimiteetin oikeusyhteisöltä. Ilmeisesti et pysty tajuamaan, että anarkokapitalistinen oikeusyhteisö voisi olla mitään muuta kuin korruptioautomaatti.

Miten niin meillä on eri kuva ihmisistä? Meillä on lähinnä eri kuva valtiosta ja kapitalismista. Kapitalismissa ihmiset ostavat vakuutuksia, jotka ovat tulonsiirtoja. Myös työttömyyskassat ja vastaavat olisivat vapaaehtoisia tulonsiirtoja, joita olisi kapitalismissa. Sen lisäksi olisi tietysti myös hyväntekeväisyyttä.

On täysin perusteetonta uskoa, että Suomi taantuisi Somaliaksi ilman valtiota. Usko valtion sivistystä tuovaan voimaan on täysin perusteetonta. Kyse ei ole rodusta vaan kulttuurista. Suomi on lakannut olemasta heimoyhteiskunta pitälti jo kauan sitten. Suomi ei myöskään ole yhtä väkivaltainen yhteiskunta kuin Somalia. Ei ole mitään syytä olettaa, että Suomi taantuisi Somalian tasolle valtion lakkauttamisen myötä. Ainoa tapa taannuttaa Suomi Somalian tasolle olisi perustaa Suomeen samanlainen marxilainen diktatuuri kuin Siad Barren valtio. Jos Suomen nykyinen sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio jatkaa nykyistä kestämätöntä velkaantumistaan, se voi taantua Kreikan tasolle. Somalian taso olisi kuitenkin enää vaikea saavuttaa.

Pekka Heliste

Milton Friedman on yksi libertaarien talouguruja.

Hänen mukaansa täystyöllisyys on pahinta,mitä yhteiskunnassa voi tapahtua.
Kilpailu työvoimasta käynnistää inflaation,ja se on estettävä lisäämällä työn tarjontaa eli nostettava työttömyyttä.
Friedman loi käsitteen luonnollinen työttömyys,joka on moninkertainen täystyöllisyyteen verrattuna.

Täystyöllisyydelöä tarkoitetaan tilannetta,jossa kuukaudessa työttömiä on yhtä paljon kuin on avoimia työpsikkoja

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #94

Miten niin muka Milton Friedmanin mukaan täystyöllisyys on pahinta, mitä yhteiskunnassa voi tapahtua? Hän vain kuvaili inflaation vaikutusta. Inflaatiolla ei voida siis pysyvästi laskea työttömyyttä, joten sitä ei kannata yrittää, koska inflaatiosykli aiheuttaa haitallisen suhdannevaihtelun. Luonnollinen työttömyys riippuu rakenteellisista tekijöistä ja se voi olla suunnilleen sama kuin täystyöllisyys sopivien rakenteiden olemassa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #97

Ei Friedmanin mukaan. Luonnollinen työttömyys on aina täystyöllisyyden monikerta. Täystyöllisyys aiheuttaa aina inflaatiota,olivat rakenteet kuinka joustavia tahansa.

Mitä kehittyneempi yhteiskunta,sitä korkeampi luonnollinen työttömyys.

Näin siis Friedmanin mukaan.

Ei insinööri voi vaihtaa tehtävää lääkärin kanssa. Tai ehkä sinun maailmaasassi,jossa pätevyydellä ei ole väliä eikä uhrien määrällä

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #101

Miten niin ei Friedmanin mukaan? Luonnollinen työttömyys on hyvin matala esimerkiksi Sveitsissä. Täystyöllisyys ei aiheuta välttämättä aina inflaatiota. Miten niin mitä kehittyneempi yhteiskunta, sitä korkeampi luonnollinen työttömyys Friedmanin mukaan? Luonnollinen työttömyys voi olla korkea myös sosialistisen politiikan takia.
Insinööri voi vaihtaa tehtävää joskus lääkärin kanssa. Muodollisella pätevyydellä ei minusta ole väliä. Uhrien määrällä on minulle toki suuri merkitys ja valehtelit törkeästi, että minulle muka ei olisi. Sosialismi perustuukin pääasiassa törkeään valehteluun, joten mitään uutta siinä ei kyllä ollut.

Käyttäjän kokkonenvesa kuva
Vesa Kokkonen

Jos koulutususkovaiset jättävät mainitsematta koulutuksen aiheuttamat ulkoishaitat, niin kai sinä voit kerta ne meille?

Matti Linnanvuori

Mainitsin ne jo implisiittisesti. Koulutus heikentää toisten asemaa työmarkkinoilla kilpavarustelun takia, koska koulutus on lähinnä signalointia omasta paremmuudesta toisiin nähden. Koulutus myös indoktrinoi sosialistiäänestäjiä ja muuta haitallista politiikkaa.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen

Melko nurinkurista ajatella että kaikille vapaa koulutus heikentää jonkun asemaa, mutta sen sijaan vain maksaville tarjolla oleva koulutus näin ei tee.

Yleensä juuri yksityisissä kouluissa käyneet ovat niitä, joille se missä oppinsa kävi suorittamassa merkitsee eniten. Hyvin on toisin sanoen indoktrinointi toiminut.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #43

Esimerkiksi korkeakoulutus ei ole Suomessa kaikille vapaa vaan monet jäävät pääsykokeissa ulkopuolelle. Toki myös vain maksaville tarjolla oleva koulutus heikentää koulutusta ilman jäävien asemaa. Pitää kuitenkin muistaa, että ilmaista lounasta ei ole olemassa vaan siitä maksetaan kalliit lunnaat veroina.

Mistä päättelet, että juuri yksityisissä kouluissa käyneet ovat niitä, joille se, missä oppinsa kävi suorittamassa, merkitsee eniten?

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #45

Tuolla alempana tokaisit että heikkolahjaisten ei tarvitsekaan mennä yliopistoon, joten miksi pääsykokeissa ulkopuolelle jääminen on sitten ongelma?

En ole vaihtoehtoisia opiskelukonsteja vastaan, päinvastoin. Olisin jopa valmis antamaan esim. verohelpotuksia vanhemmille jotka kouluttavat omilla rahoillaan, ainakin ensimmäisen ja toisen asteen osalta.

Viimeisen väitteeni perustan sille, että Yhdysvalloissa juuri yksityisten yliopistojen kasvatit (Yale, Harvard, MIT, Princeton, Stanford jne.) ovat kaikkein ylpeimpiä opinnoistaan ja hyvävelikerho heidän keskenään on erityisen voimissaan. Oikeastaan poikkeuksetta kaikkein nimekkäimmät ja halutuimmat yliopistot ovat yksityisiä. Eikö tämä ole juuri sitä puhumaasi kilpavarustelua, johon tässä tapauksessa pääasiassa rikkailla on varaa. Muutama onnekas pääsee stipendeillä mukaan. Papereilla näistä yliopistoista on huomattavasti helpompaa saada töitä. Tästä voisimme jopa vetää johtopäätöksen että yhtenäinen julkinen koulutus nimenomaan tasapäistää työllistymismahdollisuuksia, eikä päinvastoin.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #75

On ongelma, että valtio lisää tuloeroja päästämällä jotkut yliopistoihin ja jättämällä toiset ulkopuolelle. Yksityisten yliopistojen vastaava toiminta ei ole niin suuri ongelma, jos sitä ei rahoiteta veronmaksajien varoin. Verovaroin ei siis pidä suurentaa tuloeroja.

Verohelpotukset voisivat olla laastari, joka paikkaa epäneutraalin julkisen koulutuksen ongelmia, mutta parempi olisi luopua julkisesta koulutuksesta.

Yksityisiin yliopistoihin on varaa muillakin kuin rikkailla. Opintolainat ovat yksi mahdollisuus. Mitä tarkoitat yhtenäisellä julkisella koulutuksella? Kaikki eivät voi käydä samaa koulua. Julkisissa kouluissa on suuria eroja asuinpaikkojen välillä esimerkiksi USA:ssa. Myös eri alojen koulut ovat hyvin eritasoisia ja johtavat hyvin eri tuloihin. Julkinen koulutus siis eriarvoistaa työllistymismahdollisuuksia. Vaikka julkinen koulutus hypoteettisesti olisikin tasapäistä, se ei kuitenkaan olisi hyvä vaihtoehto, koska tasapäinen huonous tai keskinkertaisuus ei ole hyväksyttävä pakkovaltainen malli.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #45

Jos opetus on amksullista niin ulos jää edelleen ihmisiä, mutta ei kyky vaan rahaperusteella.

Kun Harvardin oppilasvalinnoista vastaava suomalaine professori totetsi valinnassa on huomioitava muitakin tekijöitä kuin oppilaan ominaisuudet tai lukukausimaksut

Esim vanhempien lahjoitukset tai asema yhteiskunnassa

Siis selvää luokkayhteiskunnan rakentamista

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #84

Opetus on joka tapauksessa maksullista. Verotus on vain yksi tapa maksaa. On järkevää, että ihminen ei tuhlaa suuria summia koulutukseen. Rahan säästäminen on siis järkevä tapa jättää yliopisto väliin.

USA:ssa luokkayhteiskuntaa rakentaa hyvinvointivaltio, joka pitää yllä huonoja kouluja huonoilla asuinalueilla. Ilman hyvinvointivaltiota köyhätkin voisivat panna lapsensa hyviin kouluihin. Harva vajoaa alaluokkaan sen takia, että ei päässyt Harvardiin. Harvardin lukukausimaksujen maksamiseen otetut opintolainat sen sijaan voivat laskea alaluokkaan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #87

Harvard ei pudota luokkaa,koska papalla pitää olla rahaa ja asemaa sen verran,että pieni taantuma ei haittaa

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #95

Harvardin lukukausimaksu on sen verran suuri, että se voi olla hukkaan heitettyä rahaa. Kulu voi siis laskea yhteiskunnallista asemaa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #87

Koulut,joilla on hyvä maine,maksavat enemmän.
Miten köyhä pistää lapsensa hyvään,mutta kalliiseen kouluun ?

USA ei ole edes toimivaa julkista liikennettä,joten koulu ei voi olla kaukana

Ja jos maksut ovat pieniä niin koulu ei voi palkata hyviä opettajia

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #107

Koulut, joilla on hyvä maine, eivät välttämättä maksa enemmän.
Köyhä voi priorisoida ja pistää lapsensa hyvään mutta kalliiseen kouluun.
USA:ssa on toimiva koulubussiliikenne, joten koulu voi olla vähän kaukana.
Vaikka maksut ovat pieniä, koulu voi palkata hyviä opettajia. Esimerkiksi videon kautta hyvä opettaja voi opettaa miljoonia.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Ootko ihan tosissasi ilmaista, yleistä koulutusta vastaan?

Anna-Leena Nieminen

Kunpa se olisikin edes ilmaista... Yksityisellä sektorilla työskentelevien työntekijöiden ja yrittäjien selkänahasta sen kustannus revitään, että saadaan lapset aivopestyä moraalittomaan hyvinvointivaltioaatteeseen.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Eipä se oppi ojaan kaada. Ennemmin vähän sitten hyvinvointiyhteiskunnan "aivopesua" kun täysin kouluttamaton kansa. Tai niinkuin USA:ssa on, että vain rikkaat saavat kunnollisen koulutuksen, ja muut ovat tuomittuja mäkin kassalle.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #11

Ahaa, sinä olet ilmeisesti aivopesty, koska oletat ettei kansalaisia voi kouluttaa ilman kollektiivista, julkista koulutusta.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #12

Ja yksityiskouluissahan tunnetusti aivopesua ei tapahdu ollenkaan, koska Itävaltalaisen uskontokunnan jumala, vapaat markkinat, sen estää? Monet Jenkkilän yksityisissä yliopistoissa koulutuksen saaneet ovat täydellisen vakuuttuneita siitä, että vain omasta opinahjostaan tulee hyviä ja ammattitaitoisia ihmisiä.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #15

Amerikan talous ei ole vapaa markkinatalous

Todellista yksityistä koulutusta voidaan järjestää lukemattomin eri tavoin ja edullisestikin, ei sen tarvitse olla mainitsemiasi mukamas yksityisiä laitoksia(tällainen on hyvin yleistä ajattelua valtioon ja sen koulutukseen uskovilla)

- kotikoulutusta
- yksityisopetusta
- itse oppimista
- oppisopimuskoulutusta(nykyinen oppisopimuskoulutus ei ole yksityistä)
- pienissä yksiköissä eli esimerkiksi muutamat vanhemmat järjestävät yhdessä lastensa koulutuksen
- säätiöiden avulla
jne.

Ja koulutusajat olisivat todennäköisesti myös huomattavasti lyhyempiä kuin nykyisin ja ylipäätään koulutus olisi paljon tehokkaampaa ja järkevämpää, koska ihmisten luovuutta ja kekseliäisyyttä ei valtio olisi estämässä ja häiritsemässä.

Koulutusta voisi myös suorittaa siihen kellon ja vuodenaikaan mikä itselle olisi sopivinta, missä tahansa eri jaksoissa jne.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #16

Et vastannut kysymykseeni, eli miksi mielestäsi yksityisissä kouluissa ei tapahdu "aivopesua"? Nimenomaan yksityisen kannattaa opiskelijat indoktrinoida, koska he toimivat omalla tavallaan rekrytoijina mainostaessaan oman opinahjonsa hyvyyttä. Tämä kiihdyttää myös alkuperäisessä avauksessa mainittua kilpavarustelua ja toimimista työnhakijoiden karsintaperusteena, koska näin doktrinoidut johtajat arvostavat nimenomaan oman opinahjonsa tai korkeintaan pienen opinahjojen piirin tuotoksia palkatessaan korkeimmin palkatuille paikoille, tai jopa koko yritykseen.

Väität että koulutus olisi kotikoulutuksessa tai yksityisopetuksessa tehokkaampaa, mutta hyvän opettajan pitäisi toistaa samat asiat 20 kertaa 20 lapsen/nuoren opettamiseen. Ei kuulosta erityisen tehokkaalta. Tämä tekee myös opettajan ajasta arvokkaampaa, eli kalliimpaa. Mutta sehän tietenkin onkin Itävaltalaisen koulukunnan tavoite, eli rahalla saa ja hevosella pääsee ja ei sillä niin väliä vaikka osa kansasta jäisi kouluttamatta, hyvää orjatyövoimaa plantaaseille.

Mutta tiedänhän minä vastauksen näihin kysymyksiin. Ei niin tapahdu koska vapaat markkinat.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #22

Kyllä yksityisissäkin kouluissa tapahtuu aivopesua. Yksityinen ei voi aina indoktrinoida yhtä älyttömästi kuin valtio, koska aivopesu karkottaa järkeviä asiakkaita. Ihmiset eivät usko indoktrinaatioon niin helposti kuin uskot. Valtio on luonut kokonaisen maailmankuvan, johon koko yhteiskunta pakotetaan. Yksityisen koulun on paljon vaikeampi tehdä samaa. Ihmiset ovat skeptisempiä yksityisiä kouluja kohtaan. Uskonnot ovat yksi poikkeus mutta myös Suomen julkiset koulut ovat uskonnollisia.

Kaikki vanhemmat eivät välttämättä halua tehdä työtä, joten heiltä liikenee aikaa lastensa opettamiseen. Nuoret voivat myös opiskella itse vanhempiensa ohjauksessa, jonka ei tarvitse olla kokoaikaista. Vapaassa markkinataloudessa suuruuden ekonomia toimii niin, että ihmiset panevat lapsensa kouluun, jos se kannattaa. Itävaltalainen koulukunta yleisesti vastustaa osan kansasta jäämistä kouluttamatta ja orjuutta. Syyllistyit siis asiattomaan solvaukseen tyypilliseen sosialistin tyyliin.

Vapaat markkinat eivät ratkaise kaikkia ongelmia mutta ne toimivat paremmin kuin luulet.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen Vastaus kommenttiin #12

Voi. Mutta yksityiskoulut tuppaa olemaan vähän turhan kalliita normi-ihmisille.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #26

Yksityiskoulut tulevat halvemmiksi ihmisille, koska ne voi kilpailuttaa, kun taas valtion tai kunnan monopoli tulee veroiltaan liian kalliiksi. Pitkällä aikavälillä valtionmonopolin huonompi laatu tulee myös kalliiksi.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #11

Sun pitäis Huttunen pyrkiä jenkkeihin vaihtoon tai jotain. Näkisit, että koulutusjärjestelmä on siellä oikeesti maailman paras.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #31

Oliko tämä ironiaa? Onhan siellä huippuja, se on totta. Mutta yleisesti, keskimäärin, koulutuslaitos ei toimi erityisen hyvin siellä. Lisäksi osa huipputuloksista on aivotuonnin tulosta, ei oman toiminnan tuotosta. Viimeinen kommentti koskee tietenkin vain yliopistotasoa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #78

Amerikan koululaitos toimii huonosti varsinkin julkisen peruskoulutuksen osalta. Se on siis empiriaa, joka tukee väitettäni julkisen koulutuksen huonoudesta. Sosialistit esittävät usein USA:n ikään kuin se olisi jokin kapitalismin perikuva ja sen huonouden kapitalismin huonouksia, vaikka asia ole ollenkaan täysin noin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #81

Olen käynyt yksityisen oppikoulun ja poikani olivat yksityisessä koulussa parissa maassa.

Eipä niitä korkeatasoiseksi voinut kehua.

Oppimis/opetusmenetelmät olivat hyvin vanhanaikaisia.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #88

En väitäkään, että yksityiset koulut ovat aina hyviä. Vapaan kilpailun mekanismi mahdollistaa parhaan mahdollisen koulun valinnan. Valtion ja kunnan koulu sen sijaan ei mahdollista tuollaista valintaa vaan veronmaksajien pitää maksaa ne riippumatta niiden laadusta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #90

Peruskoulunkin voi valita nykyään,ei tarvitse mennä lähimpään

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #103

Ei saa mennä toiseen kuntaan peruskouluun. Pitää joka tapauksessa maksaa veroja huonon lähikoulun ylläpidosta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #78

Ei vaan osittain empiriaa. Jenkeissä opiskelevat todella kaikki Kiinan kommunistipomojenkin lapset.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #31

Millä perusteella maailman paras? Eniten lobattu ja sitä kautta maailman paras? Eli siis eniten yksityiset yritykset kertomassa miten asioiden pitää olla?

Kuten FED...yksityisten pankkien omistama keskuspankki joka lobbaa pankkitietämystä ilman,että siitä valehtelusta joutuu vastuuseen.Miten tilanne muuttuisikaan vapaassa markkinataloudessa? Yksisukupolvi tai muutama sukupolvea keritään syöttämään yritysten propagandaa päähänsä ja sitten taas eri yrityksen vuoro. Mitähän..kuinka utopistista mutta toisaaltaan niin odotettavaa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #79

Monet USA:n yksityiset yliopistot ovat maailman parhaita. Suomen valtionyliopistot ovat korkeintaan keskinkertaisia eikä niistä varmaan saada maailman huippuja niin kauan kuin ne ovat valtionyliopistoja.

Federal Reserve on liittovaltion keskuspankki, jota liittovaltio kontrolloi. Yksityisten pankkien omistus ei anna niille päätösvaltaa. Vapaassa markkinataloudessa ei olisi keskuspankkia, joten tilanne olisi aivan toinen. Mitä propagadaa tarkoitat?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #79

Ihan tavalliset ihmiset äänestävät jaloillaan ja lompakoillaan. Amerikkalainen opettaja rohkaisee keskustelemaan ja kyseenalaistamaan, ajatuksen vapaudella on pitkät perinteet.

Matti Linnanvuori

Ilmaista koulutusta ei ole vaan se maksetaan veroin kalliisti. Vastutan verorahoitteista koulutusta. Yleinen koulutus viittaa ehkä oppivelvollisuuteen, joka on myös vaarallista sosialismia. Kun annetaan poliittiselle eliitille mielivalta indoktrinoida lapset omaan uskontoonsa ja aatteeseensa, syntyy rumaa jälkeä.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen

Tässähän se taitaa olla se libertaalin ajattelu pähkinänkuoressa: En halua maksaa muiden puolesta mitään. Kerro Matti, onko mielestäsi niin että kaikille on syytä antaa vain ja ainoastaan sellaiset elämän edellytykset kuin kullakin on varaa? Ovatko raha ja valta ainoat ihmisyyden mitat? Oletko niin etuoikeutetussa asemassa että mieleesi ei voi edes juolahtaa joitain seuraavista skenarioista sinulle tapahtuvan:

Jäät työttömäksi, eikä satu löytymään suhteita millä löytäisi edes jonkinlaisen työn? Paska juttu, kuole ojaan.

Sairastut sairauteen joka voitaisiin parantaa, mutta ei ole varaa maksaa hoitoa? Paska juttu, kuole pois.

Vanhuuskin tulee joskus, työtä ei voi enää tehdä ja rahat on loppu, joten ei ole varaa ostaa enää minkäänlaisia palveluja? Paska juttu, olet hyödyllisen elinkaaresi päässä joten aika kuolla kupsahtaa pois.

Ei ole varaa maksaa yksityiselle palolaitokselle kuukausimaksua ja talo palaa matalaksi? Paska juttu, jäädy hangessa.

Ja loppuun kysymys mitäs jos palo leviää naapuritaloonkin, joka on maksanut kuukausimaksunsa. Tämä olisi voitu estää jos olisi vain sammutettu palo heti kättelyssä. Kuka on vastuussa?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #51

Libertaari voi hyvinkin haluta maksaa toisten puolesta jostain. Vapaus ei tarkoita itsekkyyttä, vaikka sosialistit parjaavatkin niin. Minä kannatan tulonsiirtoja, jotta kaikilla on mahdollisuudet elää hyvin. Raha ja valta eivät minusta ole ihmisyyden mittoja. Minä vastustan nykyistä poliittista ajattelua, jossa valta on ihmisyyden mitta.

Työtön voi elää säästöillään, työttömyyskorvauksella tai hyväntekeväisyydellä tai ryhtyä yrittäjäksi, vaikka ei löytäisi työtä. Työttömyys on kuitenkin vapaassa markkinataloudessa aika vähäistä.

Suomessakin kuolee koko ajan ihmisiä sairauksiin, jotka voitaisiin parantaa, mutta sairailla ei ole varaa maksaa hoitoa. Sosialismi perustuu harhakuvitelmaan, että sosialismi on paratiisi, jossa aineellisesta niukkuudesta päästään kokonaan eroon. Vaikka sosialismi voisi kyllä joissain tapauksissa olla edullinen joillekuille sairaille, kokonaisuutena siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Vanhuskin voi elää säästöillään, eläkkeellä, työttömyyskorvauksella tai hyväntekeväisyydellä. Vanhuksetkin kyllä usein pystyvät työhön. Kuvittelet ilmeisesti, että ilman sosialismia ei olisi eläkettä, mutta kuvitelmasi on harhainen. Yksityiset firmat ovat maksaneet eläkkeitä työntekijöilleen, mutta suuntaus on kyllä ollut yksityistä säästämistä kohti.

Yksityinen palolaitos voisi palvella ilman kuukausimaksua myös urakkapalkalla. Niin toimi jo antiikin Roomassa tunnettu yksityinen palolaitos. On myös outo skenaario, että olisi varaa omistaa talo mutta ei varaa vakuuttaa sitä. Kyse on pikemminkin huonosta riskinhallinnasta kuin varattomuudesta. Hankeen jäätyminen ei ole vapaassa markkinataloudessa yleensä palon seuraus.

Palolaitoksen kannattaa sammuttaa palo alkuunsa, jos on vaara, että se leviää naapurustoon. Oikeusjärjestelmässä voidaan ottaa kantaa siihen, kuka on vastuussa palosta.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #53

Melkoista kognitiivista dissonanssia havaittavissa. Olet sosialisti (kannatat tulonsiirtoja) mutta silti sosialistit ovat ilkeitä aivopesijöitä.

Vapaus ei sinänsä tarkoita itsekkyyttä, mutta ihminen on pohjimmiltaan itsekäs otus. Jenkkilässähän tämä hyväntekeväisyyskulttuuri on vallallaan, mutta suuri osa rahoista menee näiden hyväntekeväisyysjärjestöjen pyöritykseen ja raha kanavoituu lähinnä sellaisiin kohteisiin jotka ovat joko a. lahjoittajan lähipiirissä ajankohtaisia tai b. tarpeeksi "seksikkäitä" saadakseen valtavirran huomion. Peräsuolen syövän tutkimukseen lahjoittajat taitavat olla melko kiven alla. Ihmisten vapaaehtoiseen hyväntahtoisuuteen ei toisin sanoen voi luottaa. Jos tarkastellaan esimerkiksi Suomen ilmapiiriä työttömiä kohtaan niin kuinka monen uskoisit lahjoittavan rahaa jaettavaksi työttömyyskorvauksina jos se olisi vapaaehtoista?

Työttömyyskorvauksella tosiaan voi elää (jes, hyvä sosialismi!) mutta säästöjä ei kaikille jää eivätkä ne välttämättä kovin pitkää työttömyyttä riittäisi eikä kaikista ole yrittäjiksikään, joten ilman tuota työttömyyskorvausta vaihtoehdoiksi tällaiselle työttömälle jäävät rikollisuus, kuolema tai työn tekeminen hinnalla ja ehdoilla millä hyvänsä. Työttömyyttä kuitenkin on aina, vaikka vähäistäkin. Eläkeläisillä sama juttu, niinkuin mainitsit jotkut yritykset maksavat eläkkeitä, mutta entäpä ne loput eläkeläiset? Säästöjä ei välttämättä jää, vaikka eläisi kuinka nuukasti.

En pidä myöskään siitä että vapaan markkinatalouden oppeja esitetään kiistämättöminä faktoina, vaikka jokainen koulukunnan edustaja myös kumoaa auliisti vastaväitteitä tokaisemalla että "ei oikeasti vapaata markkinataloutta ole koskaan ollutkaan". Lisäksi jos kannatat tulonsiirtoja ei markkinataloutesi enää olekaan vapaa. Palataan siihen kognitiiviseen dissonanssiin.

Kirjoitit myös tuossa ylempänä että julkinen koulutus tulee veronmaksajalle kalliiksi. Tämä nojaa siihen käsittämättömään oletukseen että kaikki julkinen on aina yksityistä kalliimpaa. Mitään perusteluja tälle ei kuitenkaan ole. Julkisen ei tarvitse tehdä voittoa kenellekään, joten optimitilanteessa se on tuon voiton verran yksityistä halvempaa. Tähän voidaan pyrkiä yksityistämättäkin. Tältä osin en voi premissiäsi julkisen koulutuksen kalleudesta hyväksyä.

Onneksi kuitenkin ainakin yhdestä asiasta voimme olla yhtä mieltä, ei Suomessa suinkaan kaikki ole täydellistä. Sairaita kuolee, politiikka kaipaa tuuletusta ja huomattavasti vapaampia voisimme olla, mutta julkisen koulutuksen tai muiden yleishyödyllisten palvelujen yksityistäminen ei mielestäni ole askel parempaan, vaan askel kohti rahan ylivaltaa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #70

Ei ole mitään kognitiivista dissonanssia siinä, että kannatan tulonsiirtoja ja vastustan sosialismia. Kannatan nimittäin mieluiten vapaaehtoisia tulonsiirtoja, kun taas sosialismi on pakollisia tulonsiirtoja.

Miten niin ihminen on pohjimmiltaan itsekäs otus? Ihmisessä on myös altruistisia piirteitä hyvin hyvällä. Ihmisten vapaaehtoiseen hyväntahtoisuuteen voi luottaa monessa tapauksessa. Suomessa monet kuuluvat vapaaehtoisesti työttömyyskassoihin, jotka jakavat rahaa työttömille. Työttömyyskassat olivat alun perin täysin vapaaehtoisia ja silti ne toimivat.

Rikollisuus on yksi ammatti. Jos pystyy rikolliseksi, pystyy todennäköisesti myös rehelliseen työhön. Työtön ei pysty aina sanelemaan työehtojaan mutta ei hänen pitäisikään pystyä yleensä.

Suomessa työeläke on hyvin suuressa suosiossa, joten on hyvin mahdollista, että Suomessa maksettaisiin suurimmalle osalle työeläkettä myös vapaassa markkinataloudessa. Toinen vaihtoehto on sitten työntekijän oma säästäminen. Jos työntekijä tietää, että kukaan ei maksa hänelle eläkettä, hän yleensä säästää itselleen vanhuuden turvaa. Kyse on valinnasta. Jos on tuloja, niistä voi säästää.

Jotkin taloustieteen tutkimustulokset tukevat vapaata markkinataloutta. Siitä ei pääse mihinkään. Vapaata markkinataloutta vastaan ei puhu jokin esimerkki epävapaasta taloudesta. Miksi tuo on niin vaikea hyväksyä?

En väitä, että julkinen on aina kalliimpi. Sinä kuitenkin teet tyypillisen sosialistisen virhepäätelmän, että voitto on jokin ylimääräinen kulu, jota julkisella ei ole. Voitto on nimittäin pääoman kustannus, joka on myös valtiolla ja kunnalla. Verotus tulee kansantaloudelle hyvin kalliiksi ja se selittää julkisen tuotannon kalleuden suureksi osaksi. Toinen selitys on monopolin kalleus.

Mitä tarkoittaa rahan ylivalta? Se on sosialistien propagandakieltä, joka ei auta ymmärtämään todellisuutta ja todellisia vaihtoehtoja.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #73

Hyväntahtoisuuteen voi luottaa monessa tapauksessa. Ei kuitenkaan kaikissa. Mitä tapahtuu niissä tapauksissa kun hyväntahtoisuutta ei löydy?

Työttömyyskassaan kuuluminen on vakuutus sen varalle että joskus saattaa jäädä työttömäksi. Harva kuuluu kassaan vain hyvää hyvyyttään. Kassoista saa lisäksi rahaa vain tietyin ehdoin. Vakuutuksilla voitaisiin toki muitakin elämän päähän potkimisia korvata, mutta silloin pitäisi käytännössä olla vakuutus erikseen jokaista katastrofia varten. Mitä eroa tässä on silloin valtion veroista keräämiin "vakuutusrahoihin"? Paitsi se, että kaikkien erillisvakuutuksien hallinnointikulut tulevat kalliimmaksi. Lisäksi jos nämä vakuutukset ovat vapaaehtoisia niin aina on joku sankari joka kokee ne tarpeettomaksi niin kauan kuin se nalli napsahtaa omalle kohdalle. Uskon myös että tämä ei olisi mitenkään harvinaista. Mitä sitten tehdään, jätetään oman onnensa nojaan, koska ei osannut varautua? Tai kenties ei ihan jokaiseen vakuutukseen ollut varaa ja juuri se vakuuttamaton katastrofi nyt sattui kohdalle.

Vaikka hyväksyisinkin premissisi rikollisuuden olemisesta työtä on rikoksessa kuitenkin aina rangaistuksen uhka. Ei ole myöskään yhteiskunnallisesti ja kulttuurillisesti suotavaa tehdä rikoksia. Tämän vuoksi harva niitä haluaa tehdä. Pointtini oli se, että työttömyyttä esiintyy aina, vapaassakin markkinataloudessa. Sillä, pystyykö rehellisenkiin työhön ei ole merkitystä jos työpaikkoja ei ole.

Jotkin tutkimustuloukset tukevat. Jotkut eivät tue. Empiiristä todistusaineistoa kokonaisesta systeemistä ei ole. On vaikeaa hyväksyä hypoteesia tai teoriaa faktaksi ilman todisteita.

Voitto ei ole pelkkä kustannus. Pääoma haluaa aina kustannuksensa päälle lisää pääomaa, eli suomeksi voittoa. Pääoma siis haluaa kasvaa. Valtio voi käyttää kustannustensa yli jäävän voiton muihin kustannuksiin. Verotus toki maksaa, mutta verotus ei poistu julkisen koulutuksen poistamalla. Verotuksen hintaa voitaisiin myös laskea verotusta yksinkertaistamalla. Monopoli on asiakkaalleen kallis vain jos se on a. voittoa, eli pääoman kasvua, tavoitteleva ja/tai b. tehoton. Myönsit myös itse että julkinen ei ole aina kalliimpi, eli toisin sanoen ei ole aina tehoton. Poistamisen sijaan voisimme siis keskittyä ennemmin tehostamiseen, jos tehottomuutta esiintyy ja silti pitää yleisesti käytettävissä olevan koulutuksen.

Anarkokapitalismissa ja myös ihan perinteisemmässä kapitalismissa raha on suora vallan käytön väline. Oikeammin tietenkin pitäisi vielä mennä ylemmälle tasolle, eli resurssit ovat vallan käytön välineitä, joista yksi on raha jota muiden resurssien vaihdantaan käytetään. Pekka Perusjätkällä resursseja on lähtökohtaisesti melko vähän, joten hän on automaattisesti alakynnessä pääoman edessä. Myönnät varmaan tämän, tai ainakin selität miksi näin ei ole?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #77

Jos hyväntahtoisuutta ei löydy, silloin ihminen on itsensä varassa.

Yksityinen vakuutus on aivan eri asia kuin valtion sosiaalivakuutus. Valtion sosiaalivakuutuksen hallinnointikulut tulevat kalliimmiksi kuin yksityisen vakuutuksen, koska verotus on kansantaloudelle niin kallis. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi monet amerikkalaiset eivät säästä tarpeeksi vanhuuden varalle, joten onhan alivakuuttaminen täysin mahdollista. Jos ei ole vakuutusta, silloin pitää maksaa juttu omasta tai toisen pussista tai jäädä ilman.

Rehelliseen työhön pystyminen on relevanttia, koska rikollisuuden vaihtoehto on rehellinen työ. Rikollisuus on yrittämistä tai palkkatyötä, ja jos siihen pystyy, pystyy myös muunlaiseen yrittämiseen tai palkkatyöhön. Työpaikkoja on aina ja niitä voi myös itse luoda itselleen.

Empiiristä todistusaineistoa kokonaisten yhteiskuntien toiminnasta on olemassa ja vapaimmat markkinataloudet menestyvät parhaiten.

Voitto on nimenomaan pääoman kustannus. Valtio käyttää pääomaa aivan samalla tavalla kuin mikä tahansa kapitalisti. Julkinen koulutus lopettamalla verotusta voitaisiin keventää. Julkinen tuotanto lopettamalla verotus voitaisiin lopettaa kokonaan. Julkinen monopoli on kallis, koska se kiristää verotuksen äärimmilleen ja koska tuotantokin on tehoton. Ei ole keksitty mitään keinoa tehostaa julkista tuotantoa yhtä tehokkaaksi kuin vapaa markkinatalous. Vapaa kilpailu näet tehostaa paremmin kuin mikään muu.

Alakynnessä olo viittaa tappeluun. Pääoman omistaminen ei kapitalismissa anna oikeutta aggressioon. Sosialistit eivät tajua tuota ja siksi väittävät kapitalismin olevan viidakon laki. Todellinen kapitalismi tarkoittaa sitä, että jokaisella on ihmisoikeudet eikä rahalla voi noita oikeuksia kumota.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #80

Noniin, nyt päästiin siihen itse asiaan, jonka osa libertaareista tunnustaa suoraan ja osasta se pitää vanuttaa ulos. Sosiaalinen paine ei varmaankaan sitä suurimman osan anna suoraan myöntää; jotta voidaan toimia mahdollisimman tehokkaasti on osa ihmisistä uhrattava, toisin sanoen jätettävä oman onnensa nojaan. Tähän ei minulta heru ymmärrystä.

Ei ole todisteita siitä että yksityinen vakuutus olisi hallinnointikuluiltaan halvempi kuin julkinen. Päin vastoin julkinen vakuutus on yleensä edullisempi suuremman vakuutettavien (maksajien) määrän vuoksi. Yksityisillä vakuutuksilla jotkut jäävät myös automaattisesti ilman esim. sairausvakuutusta, koska kuuluvat riskiryhmään tai heillä on olemassa oleva sairaus. Amerikkalaisten massiivisten terveydenhuoltohintojen leijonnanosa menee lääkärien ja sairaaloiden vakuutusten kattamiseen, koska heidänkin on elinkeinonsa turvattava mahdollista katastrofia varten. Tämän maksavat asiakkaat. Valtion hoitovirhevakuutus tulee jälleen edullisemmaksi vakuutettavien suuren määrän ja hoitovirheien kohtuullisen harvinaisuuden vuoksi.

Suomen sadat tuhannet työttömät ovat iloisia kuullessaan että työpaikkoja on aina. Kivaa että annat heille toivoa, eivät vain ole vielä sattuneet oikeaa paikkaa löytämään. Taidettin mennä tässä hienosti ympyrä.

Puhut banaaneista kun minä puhun omenoista. Kokonaisesta _täydellisen vapaasta markkinasta_ ei ole empiirisiä todisteita. Tätä käyttävät niin libertaarit kuin itävaltalaisen koulukunnan puolustajatkin aina kumoamaan vastaväitteitä.

Valtio käyttää pääomaa, mutta sillä ei ole motivaatiota pääomaansa kasvattaa. Myönsit aikaisemmin itsekin ettei ole mitään syytä miksi yksityisen pitäisi olla edullisempaa kuin julkisen, joten selkeästi jos ratkaisuja tehostamiseen ei ole löydetty, ei ole yritetty tai tehottomuutta ei ole koettu liian suureksi. Verotusta voitaisiin keventää, mutta ei poistaa kokonaan, joten kuvailemasi verotuksen kalleus ei ratkeaisi. Monopoli ei ole automaattisesti kallis. Se on kallis vain ahneuden vuoksi.

Perinteisessä kapitalismissa valtio pitää huolen että pääomalla ei ole oikeutta aggressioon. Valtiottomassa anarkokapitalismissa tätä rajoitetta ei ole, joten pääoma voi käyttää ylivoimaista resurssimääräänsä myös aggressioon. Ihmisoikeudet eivät merkitse mitään jos niillä ei ole puolustajaa, etkä ole tarjonnut mitään vastausta sille, mikä taho niitä anarkokapitalismissa puolustaisi.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #85

Sinulla on nyt sosialistinen harhakuva, että sosialistisessa valtiossa kaikki ihmiset saavat kaiken tarvittavan. Esimerkiksi Suomenkin valtiollisessa terveydenhoitojärjestelmässä osa ihmisistä jää ilman hoitoa. Sosialistinen terveydenhoitojärjestelmä säännöstelee hoitoa. Niin tekee myös vapaa markkinatalous. Vapaa markkinatalous ei eroaisi tuossa suhteessa merkittävästi nykyisestä. Sosialistit vain kuvittelevat, että sosialismi luo utopian, jossa vallitsee ylläkylläisyys ja niukkuus on poistettu.

On todisteita siitä, että verotus tulee hyvin kalliiksi kansantaloudelle. Esimerkiksi Suomessa julkinen talous on nyt jo yli puolet kansantuotteesta. Julkisen vakuutuksen edullisuus on vain sosialistinen myytti. Sosiaalivakuutuksen asiakkaiden suuri määrä tuo kyllä suuruuden ekonomiaa mutta veronmaksajille nuo edut eivät riitä korvaamaan monopolin haittoja.

Yksityisiä vakuutuksia voi saada myös, vaikka olisi jo sairaus tai kuuluisi riskiryhmään. USA:ssa valtio on kallistanut terveydenhoitoa esimerkiksi vaatimalla vastuun hoitovirheistä. USA ei siis ole mikään esimerkki vapaasta markkinataloudesta. Valtion hoitovirhevakuutus ei tule siis välttämättä halvemmaksi kuin vapaa markkinatalous.

Suomi ei ole vapaa markkinatalous vaan sosialistisen ideologian takia Suomessa on suojeltu sadat tuhannet työttömät pois työmarkkinoilta. Silti Suomessakin on avoimia työpaikkoja. Harva suomalainen työtön haluaa esimerkiksi marjanpoimijaksi, koska työttömyyskorvauksella saa mukavan elintason. Suomessakin työttömän on mahdollista ryhtyä yrittäjäksi.

Ei ole mitään hyvää teoreettista syytä, että täysin vapaa markkinatalous toimisi huonommin kuin melko vapaa markkinatalous. Mitä käyttävät niin libertaarit kuin itävaltalaisen koulukunnan puolustajatkin aina kumoamaan vastaväitteitä? Jos melko vapaa markkinatalous toimisi huonommin kuin sosialismi, silloin todennäköisesti myös täysin vapaa markkinatalous toimisi huonommin kuin sosialismi. Vapauden vaikutus on siis varmaankin monotoninen matemaattisesti.

Valtiolla on motivaatio pääomaansa kasvattaa. Poliitikot ja byrokraatit haluavat koko ajan lisää valtaa. Tämä tunnetaan Parkinsonin lakina. https://en.wikipedia.org/wiki/Parkinson%27s_law On olemassa syy, miksi yksityisen pitäisi olla edullisempi kuin julkisen. Vapaa kilpailu nimittäin on tehokkaampi ja halvempi kuin valtiomonopolistinen sosialismi. Vaikka ratkaisuja tehostamiseen ei ole löydetty, on usein yritetty. Verotus voitaisiin poistaa kokonaan. Kuvailemani verotuksen kalleus ratkeaisi myös osittain, yksityistämällä. Olet väittänyt, että ihmiset ovat itsekkäitä, mutta nyt väität, että valtion monopoli ei ole kallis, koska valtion ihmiset eivät ole ahneita. Tuo on nirvana-virhepäätelmä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nirvana-virhep%C3%A4... Valtioissa on ahneita ihmisiä ja siksi valtio tulee kalliiksi. Vaikka valtioissa olisi vain täysin altruistisia ihmisiä, valtio tulisi silti kalliiksi, koska sosialistista suunnitelmataloutta ei ole saatu toimimaan yhtä hyvin kuin vapaata markkinataloutta.

Sekataloudessa valtio ei aina pidä huolta, että kapitalistilla ei ole oikeutta aggressioon, vaan kapitalisti käyttää valtiota aggressioon. Anarkokapitalismissa kapitalisti ei voisi käyttää valtiota aggressioon. Valtiottomassa anarkokapitalismissa on rajoite, koska myös valtioton oikeusjärjestelmä tuomitsee aggression, joten pääoma ei voi käyttää ylivoimaista resurssimääräänsä myös aggressioon. Sinun kannattaisi lukea anarkokapitalismista edes perusasiat ennen kuin menet esittämään siitä väitteitä. Anarkokapitalismissa olisi siis yksityinen oikeusjärjestelmä, joka estää aggressioita. Olisi yksityisiä vartiointiliikkeitä, yksityisetsiviä, yksityisiä tuomioistuimia ja mahdollisesti myös yksityisiä vankiloita ja yksityisarmeijoita.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #89

"Yksityisiä vakuutuksia voi saada myös, vaikka olisi jo sairaus tai kuuluisi riskiryhmään. USA:ssa valtio on kallistanut terveydenhoitoa esimerkiksi vaatimalla vastuun hoitovirheistä. USA ei siis ole mikään esimerkki vapaasta markkinataloudesta. Valtion hoitovirhevakuutus ei tule siis välttämättä halvemmaksi kuin vapaa markkinatalous."

Vakuutuksen saa vaikka olisi sairauskin, se on totta. Mutta jo puhjenneen sairauden kuluja ei korvata eli siihen mihin vakuutusta tarvitaan , korvausta ei saa.

Ja on hyvin tulkinnnanvaraista , miten muiden sairauksien syy tulkitaan. Jos tulkinta on, että uusi sairaus johtuu vanhasta , josta ei saa korvausta niin apua ei tipu.

Suomessa valtio vastaa yksityisen sektorin hoitovirheistä eli yksityisellä tehty töpeksintä siirretään julkisen sairaalaan hoidettavaksi.

Tuo USA:n valtava hoitovirhekulu on pelkkä myytti, suurin syy kalleudelle on ahneus. AMA eli lääkäreuden ammttiliitto on maailman voimakkain ammattiliitto ja se määrää kuka saa harjoittaa lääkärin ammattia.

Sama koskee sairaanhoitajia.

Kun päälle lasketaan se, etteivät sairaalat kilpaile keskenään niin tulos on maailman kallein terveydenhoitojärjestelmä.

On aivan sama onko järjestelmä yksityinen vai julkinen jos se haaskaa asiakkaan rahat

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #89

"Anarkokapitalismissa olisi siis yksityinen oikeusjärjestelmä, joka estää aggressioita. Olisi yksityisiä vartiointiliikkeitä, yksityisetsiviä, yksityisiä tuomioistuimia ja mahdollisesti myös yksityisiä vankiloita ja yksityisarmeijoita."

yksityinen oikeusjärjestelm tarkoittais, että olisi kilpailevia lakeja ja kilpailevia oikeusjärjestelmiä.

Jos vedän kaveria turpaan niin missä oikeudessa asia ratkotaan ? Minä haluan ratkoa sen oikeusjärjestelmässä, joka sallii turpiin vedon, vastapuoli varmaan haluaa minulle tuomion.

Minua taas suojaa armeija ja poliisi , joka suojaa oikeusjärjestelmää, joka sallii turpiin vedon.

Vastapuolella on vastaava armeija ja poliis ja syntyy sota näiden välille.

Voittaja saa sitten tuomita oman järjestelmän mukaan, jos enää mitään tuomittavia on elossa

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #132

Anarkokapitalismissa eivät pärjäisi sellaiset oikeusjärjestelmät, jotka sallisivat väkivallan, koska niitä ei juuri kukaan kannattaisi. Sellaiset joutuisivat kyllä helposti voimatoimien kohteiksi, jos ne yrittäisivät käyttää väkivaltaa. Niin valtioissakin käy. Useimmat ihmiset ovat kuitenkin rauhanomaisia ja siksi myös anarkokapitalismi olisi rauhallinen. Sota ei ole hyvää bisnestä ja siksi asiat pyrittäisiin ratkaisemaan rauhallisesti.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #137

Miten oikeusjärjestelmä toimeenpanee rangaistuksensa ilman väkivaltaa? Millä perusteella kilpailevien oikeusjärjestelmien välillä valitaan? Siihen et vastannut. Vapaassa kilpailussahan asiakkaat valitsisivat, mutta mitä tapahtuu kun toinen puoli ei suostu toisen valitsemaan järjestelmään. Et myöskään vastannut kysymykseen siitä kuka päättää millaisia lakeja missäkin tuomioistuimessa käytetään. Mitä jos mielestäni saamani rangaistus on väärä? Mihin voin valittaa yksityisen oikeusjärjestelmän tekosista? Toiseen yksityiseen oikeusjärjestelmäänkö? Jos voin, niin tokihan tämän kannattaisi ratkaista asia minua hyödyttäen, koska se heikentäisi kilpailijaa, eikö? En vain kykene kuvittelemaan valtiottoman oikeuslaitoksen konseptia. Lähtökohtaisesti mielestäni oikeuslaitos tarvitsee väkivallan monopolia toimiakseen. Jos sinulta löytyy jotain luettavaa aiheesta niin otan mielelläni vastaan. Mielellään jotain kohtuullisen tarkkaan rajattua ja helposti saatavilla olevaa, koska en halua harvoja resurssejani käyttää kovin paljoa.

Lisäksi jos murhaan naapurin jolla ei ollut perhettä tai muuta vastaavaa instanssia joka hänen kohtalostaan olisi kiinnostunut niin kuka minulle vaatisi rangaistusta ja millä perusteella?

Rönsyilen hieman vapaasti tässä kommenttiketjujen välillä. Et tainnut aivan ymmärtää mitä tarkoitin heimottumisella. Ihmiset heimottuvat luonnostaan esimerkiksi edistämään kollektiivista päämäärää, jakamaan jälkeläisten suojeluvastuuta tai jaetun ideologian perusteella. Useimmat ihmiset ovat kohtuullisen rauhanomaisia yksin, mutta heimottumisen seurauksena heistä tulee tarpeeksi aggressiivisia sotimaan kilpailevia heimoja kohtaan jos kilpailun kohde on tarpeeksi tärkeä, esimerkiksi ylimääräiset resurssit ja aggression koettu hinta on tarpeeksi matala. Tällaisia heimojahan puolueetkin pohjimmiltaan ovat. Suomi ei missään nimessä ole tästä luonnollisesta heimottumisesta eroon päässyt, eikä tule koskaan pääsemäänkään ennen kuin ihmiset evolvoituvat niin että heimottumisesta tulee kannattamatonta. Anarkokapitalismin peräänkuuluttama vapaa yksilö on myös teoriansa kompastuskivi. Tunteet kun sattuvat sitomaan usein vahvemmin kuin mikään laki.

Olet myös oikeassa tuolla ylempänä siinä että kapitalisti voi käyttää valtiota aggressioon. Tämä väärinkäyttö pyritään kuitenkin optimaalisen neutraalissa valtiossa minimoimaan ja on näin ollen huomattavasti vaikeampaa kuin resurssien suora käyttö aggressioon.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #157

Ilman väkivaltaa voidaan turvautua boikottiin tai pakkokeinoihin. Oikeutta voitaisiin käydä myös vain toisen osapuolen hyväksymässä oikeudessa. Jokainen voisi päättää millaisia lakeja haluaa soveltaa omaan kehoonsa ja omaisuuteensa. Valitusoikeus on mahdollinen anarkokapitalismissa joko oikeusjärjestelmän sisällä tai jopa ulkopuolelle. Kilpailijan heikentäminen ei olisi kannattava motiivi, koska se veisi uskottavuuden. Oikeuslaitos ei ole historiassa tarvinnut väkivallan monopolia toimiakseen. David Friedmanin Machinery of Freedom on perusteos.

Murhaan voitaisiin puuttua estämisen perusteella joka tapauksessa.

Heimot eivät välttämättä ole aggressiivisia. Miten niin vapaa yksilö on anarkokapitalismin kompastuskivi? Tunteet eivät ole mikään este sen toimivuudelle.

Optimaalisen neutraali valtio on mahdoton utopia.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #160

Pakkokeinoihin, eli väkivaltaan. Boikotit toimivat vain jos niitä ei voida kiertää, eli suuremmassa mittakaavassa melko heikosti. Jos jokainen voi päättää mitä lakeja omaan kehoonsa sovelletaan, niin voin toisin sanoen olla hyväksymättä yksipuolisesti käydyn oikeuden päätöksen. Jos teen päätöksestä valituksen samaan paikkaan niin miten minulla voi olla mitään odotusta siitä että päätöstä muutettaisiin? Kyllä oikeuslaitos käytännössä aina tarvitsee väkivallan uhkaa päätöksiensä toimeenpanemiseen, koska muuten päätöksistä voi kieltäytyä. Tätähän tavoittelemasi vapaus juuri tarkoittaa, kaikesta voi kieltäytyä.

Murhaan _voitaisiin_ puuttua. Mutta et vastannut kysymykseeni. Kuka siihen puuttuisi, millä perusteella puuttuisi ja millä perusteella juuri tuo instanssi siihen puuttuisi ja mikä antaisi tälle instanssille toimivaltansa.

Ei lakeja voi kukaan ihminen tai elin mielivaltaisesti keksiä ja odottaa että niitä noudatetaan, jos sillä ei ole mitään keinoa pakottaa niitä noudattamaan. Käytännössä asiaan liittyy aina jonkinlainen poliittinen prosessi. Ja selvyyden vuoksi nyt tarkoitan vaikka kaikkia, joskaan ei välttämättä kaikkia, yhteisön ihmisiä tämän poliittisen prosessin takana. Yhteisö tekee näin yhteisen sopimiksen, että tätä lakia tulee noudattaa. Käytännössä tämä vaatii kuitenkin taakseen jonkunlaisen mahdollisuuden pakottaa lain noudattamiseen. Valtiottomassakin yhdeiskunnassa tällaisia sopimuksia voitaisiin toki tehdä, mutta miten se taas eroaa valtiosta millään tavalla? Yhtiökin on tällä tavalla tarkasteltuna pieni valtio. Tässä mielessä perustuslailliset libertaarit (esim. Ron Paul) ovat vahvemmalla perustalla, mutta silloin taas palataan siihen ilkeään valtioon joka perustuslain noudattamista valvoo. Ja jonkun pitää se lysti maksaakin joten palataan kalliiksi tuomitsemaasi verotukseen. Ja kun verotus on jo olemassa niin miksei siihen lisättäisi myös muita valtion hoitamia asioita, joiden huonouden perusteeksi olet tarjonnut lähinnä verotuksen kalleutta.

Sitten palataan taas aiheeseen "eivät välttämättä ole". Mutta mahdollisuus jää auki. Tätä on nyt jankattu aiheesta kuin aiheesta edestakaisin. Jos mahdollisuus johonkin asiaan on suurempi kuin nolla, tulee se joskus tapahtumaan. On vain kyse siitä kuinka kauan sen tapahtumiseen menee. Tunteet estävät täydellisen vapaan kilpailun, koska päätöksiä ei tehdä enää rationaalisesti, täyttä hyötyä tavoitellen.

Täydellisen vapaat markkinat ovat aivan yhtä mahdoton utopia kuin optimaalisen neutraali valtio. Älä lähde tälle tielle. Kumpaankin voidaan pyrkiä, mutta täydellisyyttä ei ole olemassakaan. On kyse enemmänkin siitä, mikä toimii parhaiten hieman viallisenakin. Tästä me tietääkseni väittelemme, emme siitä kumman täydellinen järjestelmä olisi parempi.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #198

Pakkokeinot ovat eri asia kuin väkivalta. Esimerkiksi ulosotossa ei yleensä turvauduta väkivaltaan. Boikotti toimii laajassa mitassa aika hyvin luottotietojen tapaan. Ei anarkokapitalismissa yleisesti voisi kieltäytyä oikeuden tuloksesta enkä sitä halua. Jokainen voisi siis valita oikeusjärjestelmän mutta ristiriitatilanteissa ei voisi välttämättä sanella muille lakia. Valtionkin muutoksenhakutuomioistuimet joskus muuttavat alemman oikeusasteen päätöstä ja sama voisi tapahtua anarkokapitalismissakin. Tuomioistumet eivät ole tarvinneet pakkokeinoja, koska maineen menetys on ollut riittävä sanktio. Esimerkiksi keskiajan kauppalaki oli valtioton eikä sillä ollut muita sanktioita kuin sulkeminen kaupankäynnin ulkopuolelle.

Kerroin jo, että mikä tahansa mutta lähinnä alueella vaikuttava oikeusjärjestelmä voisi puuttua murhaan jäsentensä turvallisuuden varmistamiseksi. Yleisen oikeustajun mukaista on rangaista murhasta ja siitä sellainen saisi oikeutuksensa.

Anarkokapitalismi eroaa valtiosta siinä, ettei siinä olisi valtioksi kutsuttua organisaaatiota, joka hallitsee laajaa aluetta ja verottaa. Suomen kielessä yhtiötä ei kutsuta valtioksi. Anarkokapitalismissa olisi siis yksityisoikeudellisia yhteisöjä mutta ei valtiota.

Vapaa kilpailu ei millään ole ristiriidassa tunteiden kanssa. Et ymmärrä vapaan kilpailun käsitettä.

Täydellisen vapaat markkinat ovat täysin mahdolliset siinä mielessä, että valtio voidaan lakkauttaa.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #206

Pakkokeinojen kuten ulosoton taustalla on aina uhka ruumiillisen koskemattomuuden menetyksestä. Jos ulosotosta kieltäytyy, eskaloituvat rangaistukset ennen pitkää vankeuteen tai ulosotoon väkivalloin. Edelleen, oikeus tarvitsee aina rangaistuksensa toimeen panemiseen väkivallan uhkaa, tai se menettää legitimiteettinsä.

Valtion muutoksenhakutuomioistuimet ovat ainakin teoriassa toisistaan riippumattomia, eikä niillä näin ollen ole motivaatiota päättää edellistä astetta mukaillen. Tätä puolueettomuutta ei saman yksityisen toimijan asteilla olisi, koska eriävä päätös asettaisi koko laitoksen ristiriitaiseen valoon. Keskiaikainen kauppalain tapainen sanktiointi toimii vain silloin, kun kaupankäyntikumppaneita on kohtuullisen rajattu määrä, jolloin kaikille toimijoille on selvää että annettua sanktiota on välttämätön noudattaa tai joutuu itse sanktioiden piiriin. Tämäkään ei aina riitä, jos sanktioiden rikkominen on tarpeeksi kannattavaa. Kauppa voidaan silloin tehdä salassa. Tässä tullaankin taas siihen miten täysin vapaat markkinat voisivat toimia. Se vaatii informaation symmetriaa kaikille osapuolille. Tämä on käytännössä suuressa mittakaavassa mahdotonta ellei koko ihmiskunta jotenkin liity yhdeksi tietoisuudeksi. Vain silloin esim. maineen menetys on kaikkien toimijoiden tiedossa. Monsantolla on joissain piireissä melko huono maine, mutta silti se porskuttaa eteenpäin. Maineen menetyskään ei siis aina riitä, niin kauan kuin joku on valmis tuotteita ostamaan.

Väität että murhasta rankaiseminen on yleisen oikeustajun mukaista. Näin ehkä länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan onkin. Tätä ei kuitenkaan voi yleiseksi oikeuskäsitykseksi kutsua, koska on myös kulttuureja joissa murha on oikeissa olosuhteissa jopa suotavaa. Sama pätee myös esim. raiskauksiin ja muihin väkivallantekoihin. Mikä on oikein tai väärin nyt ei aina sitä ole vallitsevan oikeuskäsityksen mukaan ollut. Samoin voi käydä tulevaisuudessa. Jos lakia olisi tarkoitus muuttaa, kenen päätöksellä se tehtäisiin. Jos murhaamallani henkilöllä ei ole instanssia joka häntä kaipaisi niin miksi oikeuslaitoksenkaan kannattaisi hänestä välittää. Oikeudenkäyntikin pitäisi jonkun maksaa. Vaikka joku oikeuslaitos kulut maksaisi itse, niin millä perusteella juuri tuo niistä kaikista yksityisoikeuksista minua saisi syyttää? Jos sääntöjä (lakeja) asiasta ei ole niin mennään mielivaltaisuuteen, joka on käsittääkseni vapauden käsityksesi vastaista. Haluaisin mielelläni kuulla mielipiteesi perustuslaillisista libertaareista. Olisiko tällainen malli mielestäsi riittävä?

Suomen kielessä yhtiötä ei kutsuta valtioksi enkä sitä tehnyt minäkään. Älä lähde tälle saivartelun tielle. Yhtiöissä (varsinkin suuremmissa) on selkeitä yhteneväisiä piirteitä valtion kanssa. Niillä on hallitus, omia yhtiön toimintaa koskevia lakeja, "kansalaiset" joiden kannalta "valtion" eli yhtiön menestyminen on kannattavaa, koska heille maksetaan resurssiensa (ajan) menetyksestä palkkaa jota voidaan verrata tulonsiirtoon. Omistaja siirtää osan voitostaan työntekijälle palkkana. Tuosta tulosta on vähennetty "verot" eli omistajan pääoman kasvattamiseensa haluama osuus. Jos työntekijä jättää yrityksen, menettää hän siihen astiset työpanoksensa aikaansaannokset yritykselle (IP).

Vapaa kilpailu on ristiriidassa tunteiden kanssa, kun päätökset tehdään tunnepohjalta eikä symmetrisen informaation pohjalta. Valtaosa maailmasta ostaa älypuhelimia vaikka niiden valmistukseen tarvittavia materiaaleja hankitaan kyseenalaisin keinoin. Nämä kyseenalaiset keinot vääristävät kilpailua, mutta ostajat eivät niistä pääosin tiedä mitään.

Vapaita markkinoita ei synny pelkästään valtio lakkauttamalla. Jokainen laki rajoittaa kilpailua, joten täysin vapaat markkinat voivat syntyä vain täysin laittomassa tilassa ja edellä mainitun informaation symmetrian vallitssa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #222

Pakkokeinojen takana ei aina ole uhkaa ruumiillisen koskemattomuuden menettämisestä. Esimerkiksi pankkitililtä voidaan ottaa ulos sakkoja ilman ruumiillisen koskemattomuuden menettämisen uhkaa. Inttämisesi ei ole uskottavaa. Keskiajan kauppalaki on esimerkki legitiimistä oikeudesta, joka ei perustunut väkivallan uhkaan.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #227

Pankkitililtä voidaan ulosmitata, mutta entä jos omaisuuteni ei ole pankkitilillä? Pankkitililtä ulosmittaus myös loukkaa sopimustani pankin kanssa jonka tein pitääkseni rahat siellä turvassa. Mikä antaa yksityiselle tuomioistuimelle oikeuden sopimukseni loukkaukseen? En koe olevani inttävä osapuoli enkä kärsiväni uskottavuuden puutteesta. Päin vastoin annoin syitä miksi keskiajan kauppalain sanktioiden toimivuudesta voidaan vain kiistellä, koska todisteita pienen piirin kaupan ulkopuolelle sulkemisen tehokkuudesta reaalimaailmassa ei ole kun ostajia/myyjiä voi löytyä muualtakin. Joku kolmas osapuoli voi toimia tuomarina jos näitä kommentteja vielä joku lukee.

Et vastannut kysymykseeni perustuslaillisista libertaareista ja muutenkin kommenttisi asiasisältö jäi melko olemattomaksi, joten oletan keskustelun olevan osaltamme ohi. Kiitokset tähänastisesta ja toivottavasti jollekin lukijalle tästä jäi jotain käteenkin.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #228

Omaisuus voidaan ulosmitata, vaikka se ei olisi pankkitilillä. Pankkitililtä ulosmittaaminen ei välttämättä loukkaa sopimustasi pankin kanssa, koska sopimuksessa voidaan sitoutua johonkin oikeusjärjestelmään. Sopimusta voidaan myös rikkoa, jos jokin ylempi oikeusperiaate menee sen yli. Keskiajan kauppalaki toimi, joten on turhaa inttämistä väittää, että yksityinen laki ei voi toimia. Keskiaika oli kaupan kannalta relevantisti samanlainen kuin nykyaika. Nykyisin markkinatalous on jopa globaalia ja luottokelpoisuus on globaalisti tiedossa ja tietoliikenteen kehittymisen ansiosta vielä nopeammin ja helpommin kuin keskiajalla. Keskiajalla kauppiaat sitoutuivat kauppalakiin, koska se oli liiketoiminnan kannalta järkevää. Sama pätisi nykyäänkin.

Minimivaltiolibertaarit eivät mielestäni ole järkevämpiä kuin anarkistit. Selitin jo miksi niin on.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #222

Kyllä yksityisen oikeusjärjestelmän eri asteilla olisi aivan sama riippumattomuus toisistaan kuin valtiollisen. On omituista väittää toista. Kun valtion ylemmän oikeusasteen päätös ei pane valtiota kovin ristiriitaiseen valoon, miksi yksityisenkään?

Kyllä yksityinen laki voisi toimia myös globaalissa markkinataloudessa. Yksityisen lain rikkojien kanssa voi mahdollisesti käydä kauppaa joutumatta itse lain rikkojaksi.

Vapaat markkinat eivät edellytä täydellistä information symmetriaa. Nykyinen globaali markkinatalous on kuitenkin johtanut siihen, että maineen menettäminen voi olla globaalia. Monsantoa ovat arvostelleet lähinnä vihreät ja sosialistiset aktivistit, joiden oma maine on hyvin heikko ja jotka siksi eivät ole uskottavia Monsanton kriitikkoja. Monsanto ei ole esimerkiksi tappanut ketään, mikä toisi hetkessä maailmanlaajuisen huonon maineen.

En tunne yhtään kulttuuria, jossa murha olisi suotava. Tappaminen voi kyllä olla suotavaa myös suomalaisessa kulttuurissa lain puitteissa.

Lakia voitaisiin anarkokapitalismissa muuttaa yksilön päätöksellä omaa kehoaan tai omaisuuttaan koskien. Toinen vaihtoehto olisi, että oikeusyhteisö tekisi ammattilaispäätöksen muuttaa lakia ja hakisi sitten asiakkailtaan suostumuksen muutokselle.

Oikeuslaitoksen kannattaisi ottaa kiinni murhaaja, jotta murhia ei tehtäisi lisää. Oikeustaju voi myös saada ihmisen ottamaan murhaajan kiinni, vaikka siinä ei olisi egoistista järkeä. Voisin kuvitella, että mikä tahansa oikeuslaitos voisi ottaa murhaajan kiinni ottamalla haltuun murhatun oikeusvaateet. Lähinnä lähin oikeusyhteisö varmaan oman etunsa vuoksi toimisi. Mielestäni on sallittua keksiä uusia sääntöjä, jos vanhat säännöt eivät toimi riittävän hyvin. Siksi en pidä uusien sääntöjen keksimistä välttämättä vapaudenvastaisena.

Perustuslaillinen libertarismi tarkoittaa yleensä minimivaltiota kannattavaa libertarismia, jota en pidä välttämättä parempana kuin anarkokapitalimia, koska valtio on vaarallinen instituutio vapauden kannalta. Perustuslaillinen minimivaltio voisi toimia riittävän hyvin mutta se on epävarmaa. Myös anarkokapitalismissa voisi kylläkin olla perustuslaki.

Yhtiön työntekijä ei ole oikein verrannollinen kansalaiseen, koska hänellä ei välttämättä ole pääsyä ylimpään päätöksiä tekevään elimeen omistusosuuden puuttumisen takia. Sijoitetun pääoman tuottoa ei oikein voi verrata veroon, koska pääomatulo on luonnollinen ja legitiimi. Työntekijä voi pitää immateriaalioikeutensa itsellään. Immateriaalioikeudet ovat muuten valtion keksintöä eikä anarkokapitalismissa niitä välttämättä olisi ainakaan nykyisessä määrin.

Vapaa kilpailu ei ole ristiriidassa tunteiden kanssa. Vapaa kilpailu ei edellytä symmetristä informaatiota. Tunteet eivät ole välttämättä ristiriidassa symmetrisen informaation kanssa.

Valtiosta vapaat markkinat syntyvät määritelmän mukaan valtio lakkauttamalla. Vapautta rajoittaisi siis enää vain rikollisuus. Jokainen laki ei rajoita kilpailua. Täysin vapaat markkinat eivät siis edellytä laitonta tilaa. Vapaat markkinat eivät myöskään edellytä täysin symmetristä informaatiota vallitsevan määritelmän mukaan. Olet keksinyt siis omia määritelmiä vakiintuneiden sijaan.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #245

Valtion tuomioistuimet ovat puolueettomia ja toisistaan riippumattomia koska niiden ei tarvitse miettiä päätöstensä implikaatioita tulevan bisneksen kannalta. Yksityisen oikeuslaitoksen päätökset sen sijaan vaikuttavat suoraan sen bisneksiin jatkossa, jos kilpailevia laitoksia on olemassa.

Käsittääkseni esim. muslimikulttuureissa ja sharialain perusteella joissain päin ovat muunmuassa ns. kunniamurhat ja vääräuskoisten tappaminen suotavaa puuhaa. Korjaa jos olen väärässä. Eikä keskustelun tarvitse rajoittua vain murhiin vaan voimme puhua myös muista väkivallanteoista ja yleisistä kulttuurien eroista. Millä perusteella valitsisimme oikeuslaitoksen jos tarjolla olisi esimerkiksi amerikkalaistyylinen oikeus ja toisaalla sharianeuvosto tarjoamassa raippaa.

Yksipuolinen sääntöjen keksiminen ja säännöt yleensäkin rajoittavat minun vapauttani. Se on siis vapauden vastaista, jos minulla ei ole oikeutta jättää keksittyjä sääntöjä noudattamatta niin halutessani. Palataan taas keskustelussa pakkokeinoihin ja poistutaan vapaasta yhteiskunnasta/kilpailusta. Kaikki lait ja säännöt rajoittavat jossain määrin jonkun vapautta tehdä mitä huvittaa, myös "vapaan" yhteiskunnan peräänkuuluttama omistusoikeus. Mikä tuon omistusoikeuden pohjimmiltan antaa? Sama liittyy myös väitteeseesi pääoman tuoton luonnollisuudesta. Mikä siinä on niin luonnollista, että voit vaatia tuottoa vain sillä perusteella että omistat jotain. Omistaminen ei ole luonnollista. Millä perusteella joku luonnonvara on enemmän sinun kuin minun jo ennen kuin olemme sille edes mitään tehneet? Puhutaan siis vapaudesta ja "vapaudesta". Jos valtio lakkautettaisiin ja siirtyisimme haluamaasi vapaaseen yhteiskuntaan pitäisi vähintään kaikki omaisuus ja omistukset myös poistaa samalla että voisimme edes lähteä kaikki samalta viivalta.

Se, että työntekijällä ei ole pääsyä päätöksentekoon ei millään tavalla estä yrityksen vertaamista valtioon. Valtionkaan kun ei tarvitse olla demokratia. Yritys myös voi olla demokraattinen, tosin silloin toki yleensä vaaditaan yleistä omistusta. Osuuskunta onkin huomattavasti parempi yritysmuoto kuin muut.

Miksi yritykset eivät pitäisi immateriaalioikeuksista kiinni samalla tavalla kuin nytkin? Yleensä kaikki kehitys on kuitenkin tiimityötä, jolloin yhden kehittäjän etuoikeudet lähtiessään vaikeuttavaisivat huomattavasti yrityksen toimintaa jos immateriaalioikeudet saa viedä mukanaan vapaasti.

Ilman informaation symmetriaa voidaan kilpailua rajoittaa esim. kartelleilla, tekemällä väärinkäytöksiä salassa ja uusia toimijoita voidaan pakottaa markkinoilta pois jo saavutettujen asemien turvin hintoja polkemalla. Tämä ei ole vapaata kilpailua, koska kuluttaja ei tiedä näistä asioista mitään eikä voi näin ollen tehdä pitkällä tähtäimellä parasta mahdollista ratkaisua.

Samoin tunteet kuten kateus, yhteenkuuluvuuden tuntu, pelko, rakkaus jne. rajoittavat vapaata kilpailua, koska päätöksiä tehdään niiden perusteella. Toisaalta jos esimerkiksi pelottelun vapautta rajoitetaan lailla (jos et osta tätä tuotetta niin elämäsi on pilalla tai jotain muuta vastaavaa) ei puhuta enää täysin vapaasta kilpailusta. Siksi tarvitaan taas informaation symmetriaa, jolla ostaja voi pelottelusta huolimatta tehdä oikean ostopäätöksen.

Kyllä täydellisen kilpailun mallit pääsääntöisesti juuri olettavat informaation symmetriaa, en ole sitä päästäni keksinyt. Se, että Itävaltalainen uskontokunta tätä periaatetta kritisoi ei sitä automaattisesti invalidoi, paitsi jos pitää heidän oppejaan ainoana absoluuttisena totuutena.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #288

Valtion tuomioistuimet eivät ole puolueettomia eivätkä riippumattomia ja niiden pitää ottaa huomioon toiminnan jatkuvuus. Valtio kohtaa kilpailua muiden valtioiden taholta ja sisältäkin.

Muslimikulttuurissakin murha on rikos.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #289

http://en.wikipedia.org/wiki/Honor_killing

Eli suomeksi kunniamurha ei todellakaan ole yksiselitteisesti kaikkialla maailmassa rikos. Siihen suuntaan ollaan menossa lähinnä länsimaisen painostuksen johdosta. Niissäkin maissa joissa se on viime aikoina rikokseksi muutettu katsotaan toimintaa usein läpi sormien tai rangaistukset ovat sitä sun tätä.

Valtion tuomioistuimet ovat niin puolueettomia eli riippumattomia kuin ihmisten tuomioistuimet voivat olla. Niiden toiminan jatkuvuus ei ole kiinni niiden tekemistä päätöksistä, ellei päätös jotenkin uhkaa koko valtion olemassaoloa. Tällaiset jutut taitavat kuitenkin olla aika harvinaisia, vai mitä sanoisit?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #291

Kunniamurha on kaikissa valtioissa nykyään rikos.

Valtion tuomioistuimet eivät ole puolueettomia vaan valtion virastoja ja alempien oikeusasteiden pitää noudattaa ylempien ennakkopäätöksiä. Korruptio uhkaa koko valtion olemassaoloa.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #292

Siksi käytinkin yhteydessä sanaa yksiselitteisesti. Esim Pakistanissa riittää että näytät toteen "hyvän syyn" miksi vaimo tuli lahdattua ja olet vapaa mies. Jos edes niin pitkälle oikeusprosessissa koskaan päästään, koska useimmiten kunniamurhaa ei edes viranomaisille ilmoiteta. Palataan taas siihen kysymykseeni että millä perusteella oikeuslaitos valitaan. Voinko lahdata vaimon ja käydä hakemassa vapauttavan päätöksen pakistanilaistyyliseltä oikeuslaitokselta?

Ennakkopäätökset eivät ole Suomessa tietääkseni sitovia, vaan ohjeet miten lakia tulisi tulkita. Tulkinta jää silti edelleen alemmalle asteelle. Ei ole myöskään välttämätöntä että koko ennakkopäätösproseduuria pitäisi valtion tuomioistuimessa olla olemassa. Toisaalta sama proseduuri voi aivan yhtä hyvin olla olemassa myös yksityisessä oikeuslaitoksessa. Korruptio on ongelma (mielestäni huomattavasti suurempi) myös yksityisellä, niin kuin olen monta kertaa aikaisemmin jo koittanut selittää. Yksityisen intresseissä on tehdä päätös eniten maksavan puolesta jos tämä päätös vain voidaan mitenkään uskottavasti selittää käyttössä olevan lainsäädännön puitteissa. Toisin sanoen millään muotoa harmaalla alueella olevat keissit menevät aina eniten maksavan voitoksi. Ja tunnetusti sellaista lakia ei olekaan joka kaikki mahdolliset skenariot voisi sisällään pitää heti kun mennään blankettikieltoja ylemmälle tasolle, vaan lakia pitää aina tulkita.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #293

Pakistan on anarkokapitalistien luvattu maa, siellä hallinto on hyvin heikko eikä kykene puuttumaan juurikaan kansalaisten elämään.

Jokainen voi elää kuten haluaa

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #295

Pakistanin hallinto ei ole kovin heikko ja kykenee puuttumaan kansalaisten elämään liiaksi. Jokainen ei voi elää kuten haluaa. Siksi se on niin köyhäkin.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #293

Pakistanin kaltaisessa patriarkaalisessa yhteiskunnassa myös anarkokapitalismissa voisi olla patriarkaalisia piirteitä mutta tuskin niin paljon kuin valtiossa, koska anarkokapitalismissa valtiolle olisi vaihtoehtoja naisille. Anarkokapitalismissa jokainen voisi siis lähtökohtaisesti valita oikeusjärjestelmän koskemaan kehoaan ja omaisuuttaan. Nainen voisi siis kieltäytyä alistumasta patriarkaalisen oikeuslaitoksen alamaiseksi.

Jos joku tuomari Suomessa kovasti poikkeaisi ennakkopäätöksistä, hänet pantaisiin viralta. Ilman ennakkopäätöksiä oikeudenkäyttö olisi mielivaltaista, joten ne ovat tarpeen.

Yksityisen korruptoituneisuus ei ole mikään järkevä väite. Yksityinen oikeusjärjestelmä perustuu maineeseen ja siksi korruptio on yksityisellä sektorilla vähäisempää kuin valtiossa. Valtio on monopoli, johon ihmiset pakotetaan riippumatta heidän haluistaan ja valtion korruptoituneisuudesta. Anarkokapitalismissa ja yksityisessä oikeudenkäytössä nykyäänkin vältetään erisuuruisia maksuja eri osapuolilta juuri siksi, että se voisi herättää epäilyn korruptiosta.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #303

Pakistanin patriarkaalisuus ei ole relevanttia. Kunniamurhat kohdistuvat myös miehiin. Esimerkkini vaimon lahtaamisesta on vain esimerkki. 1998-2004 välillä raportoiduista kunniamurhista pyöreästi kaksi kolmasosaa oli naisia ja yksi kolmasosa miehiä. Et edelleenkään vastannut millä perusteella käytettävä oikeuslaitos valittaisiin ja millä valtuudella se laittaisi rangaistuksensa toimeen jos jokainen voi kieltäytyä sen "alamaiseksi" alistumaan. Kenenkään ei siis tarvitse alistua minkään oikeuslaitoksen "alamaiseksi"

Oikeudenkäyttö ei voi olla mielivaltaista. Siksi on olemassa laki. Lakia tosin tulkitaan. Tätä ei ennakkotapauksien olemassa olo muuta vaikka ennakkopäätökset tulkinnan suuntaa ohjaavatkin.

Mainetta ei menetä jos voi selittää päätöksen oikeudellisuuden käytettävän lainsäädännön raameissa. Sitten palataankin taas aiheeseen tiedon symmetriasta. Suuremman maksun kun voi yksityiselle antaa salassa. Korruptio harvoin tapahtuu päivänvalossa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #307

Pakistanin patriarkaalisuus on relevantti, koska se liittyy kunniamurhiin olennaisesti. Patriarkat voivat määrätä myös suvun nuoren miehen tapettavaksi mutta sekin on patriarkaattia.

Olen vastannut jo monta kertaa, millä perusteella käytettävä oikeuslaitos valittaisiin ja millä valtuudella se laittaisi rangaistuksensa toimeen, jos jokainen voi kieltäytyä sen "alamaiseksi" alistumaan. Jokainen voisi siis lähtökohtaisesti valita omaan kehoonsa ja omaisuuteensa sovellettavan oikeusjärjestelmän mutta ei voisi sanelle oikeutta muille vastoin vallitsevaa oikeusjärjestelmää. Kenenkään ei siis tarvitse alistua minkään oikeuslaitoksen "alamaiseksi" omasta tahdostaan mutta jos hän on tekemisissä jonkin oikeuslaitoksen kanssa, hän joutuu mahdollisesti alistumaan sen päätöksiin. Yleisen oikeustajun mukaista on esimerkiksi panna varas vastuuseen varkaudesta, vaikka varas ei tunnustaisikaan varastamansa omaisuuden omistajan omistusoikeutta.

Suuremman maksun voi yksityiselle yrittää antaa salassa mutta salaisuus voi paljastua. Suomessakin toimii yksityisiä välimiestuomioistuimia eivätkä ne ole tunnettuja korruptiostaan. Sen sijaan valtioiden tuomioistuimet ovat tunnettuja korruptiostaan. Valtio on empirian mukaan korruptoituneempi kuin yksityinen. Teoriasi yksityisen suuremmasta korruptiosta ei siis läpäise empiiristä testiä.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #292

Koitan vielä rautalangasta vääntää erikseen mitä näillä kysymyksilläni yritän ajaa takaa.

Jo pelkästään se, että ihannemaailmassasi on oikeuslaitoksia tarkoittaa sitä, että siihen maailmaan kuuluu olennaisena osana lakeja ja sääntöjä. Nämä lait ja säännöt rajoittavat aina jonkun vapautta (täysin vapaa saa tehdä mitä haluaa). Toisin sanoen vain anarkia on haluamaasi täydellistä vapautta. Heti kun sen kylkeen aletaan lisäillä esimerkiksi kapitalismia siirrytään sääntöjen ja lakien maailmaan. Kapitalismin elinehto, omistus, on sekin vain yksi ihmisen keksimä sääntö. Sääntöjä ja lakeja valvomaan tarvitaan jonkinlainen ihmisen rakentama konstrukti, koska nämä säännöt ja lait ovat ihmisiä varten, eivätkä luonnollisia. Valtio on yksi tällainen konstrukti. Valtioita ei ole ollut aikojen alusta asti, vaan se on havaittu toimivaksi ratkaisuksi jolloin vaihtoehdot ovat karsiutuneet matkan varrella pois. Jos tämä valtion konstrukti poistettaisiin, tarvitaan sen tilalle joku uusi vastaava konstrukti jos edelleen halutaan pitää lakeja ja sääntöjä voimassa. Miten tämä uusi muoto eroaisi valtiosta?

Itse voisin heittää vapaasti ilmoille vaikka idean että Oy Suomi Ab muutettaisiin Osuuskunta Suomeksi, jonka voitot voisimme jakaa keskenämme. Mieluiten mahdollisimman tasan, esimerkiksi osuuskuntaa hyödyttävään toimintaan käyttämämme ajan perusteella. Jos joihinkin tehtäviin (ns. paskaduuneihin) ei muuten löydy tekijöitä niin voitaisiin vaikka pistää vuorolistat (radikaalia pakottamista, tiedän :P) Osuuskunta hoitaisi kaikille ihmisarvoiseen elämään tarvittavat minimit, joiden lisäksi kukin voisi itse päättää mihin osansa yli jääneistä varoista käyttää. Tällainen yhteispeli on mielestäni huomattavasti mielekkäämpi ja tasa-arvoisempi kaikille kuin mulle-mulle-mulle-kapitalismi kaikissa muodoissaan. Yksityiskohtia voi pohtia, tämä nyt tuli lähinnä tällaisena hetken hengentuotoksena.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #296

En minä halua mielivaltaa. Valtioita ei ole yleisesti havaittu toimiviksi vaan ne pakottavat ihmiset alamaisiksiin. Jos ne havaittaisiin yleisesti toimiviksi, ei olisi oppositiota eikä mitään pakkovaltaa tarvittaisi. Anarkokapitalismi eroaisi valtiosta siinä, että ei olisi valtioksi kutsuttua monopolia vaan kapitalismi olisi vapaata.

Ehdotat sosialismia mutta se ei toimi hyvin. Suunnitelmatalous toimii näet huonosti.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #305

Oppositiota tarvitaan aina kun jostain päätetään yhdessä. Emme me anarkokapitalisminkaan vallitessa muuttuisi kaikki heti yksimielisiksi kaikesta. Jokaiselle voimalle tarvitaan vastavoima. Esittämässäni osuuskunnassakin voisi harjoittaa kapitalismia melko rajoituksetta. Voitot vain menisivät kaikille, eivätkä harvoille. Suuren Osuuskunta Suomen sisällä voisi siis perustaa pienempiä osuuskuntia, mutta ne eivät maksaisi palkkaa ja tilittäisivät voittonsa Osuuskunta Suomelle.

Onko sinulla muita esimerkkejä/todisteita suunnitelmatalouden toimivuudesta tai toimimattomuudesta kuin Neuvostoliitto ja sen kaltaiset kommunismia-kaikille-paitsi-johdolle-valtiot? Ne kun eivät muistuta juurikaan kuvailemaani osuuskuntaa jossa kaikki pistettäisiin tasan ja päätösvalta ei ole keskitettyä.

Kirjoittelin tuossa jopa mahdollista blogia jossa kuvailen tätä osuuskuntaa tarkemmin. Ehkä saan siihen myös sinun kommenttejasi ja kritiikkejäsi jos sen ikinä saan ulos asti. Ja siis jotain vähän syvällisempä ja avoinmielisempiä kuin "Suunnitelmatalous toimii huonosti." :)

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #308

Anarkokapitalismissa vallitsisi oikeusjärjestelmän sisällä suurempi yksimielisyys kuin valtiossa, koska anarkokapitalistisesta oikeusjärjestelmästä erimielinen voisi erota. Ei ole hyvä pakottaa oppositiota hallituksen alamaisiksi.

Vapaan kapitalismin määritelmän mukaan sijoittaja saa pitää voittonsa itse eikä joudu jakamaan sitä kaikille. Mikään laajamittainen sosialistinen kokeilu ei ole toiminut - Neuvostoliitto ei ole ainoa. Jopa anarkosyndikalistinen Espanja epäonnistui 1930-luvulla talouspolitiikassaan. Talouspolitiikan tuloksia on tutkittu ja on havaittu, että se onnistuu sitä paremmin, mitä vapaampaa markkinataloutta se on.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #288

Suomessakin vääräuskoisten tappaminen on suotavaa puuhaa tietyissä tapauksissa. Me valitsisimme oikeuslaitoksen, jos tarjolla olisi esimerkiksi amerikkalaistyylinen oikeus ja toisaalla sharianeuvosto tarjoamassa raippaa, omien arvojemme ja hyödyn perusteella.

Omistusoikeuden pohjimmiltan antaa yleinen oikeustaju. Pääoman tuotossa on niin luonnollista, että voit vaatia tuottoa vain sillä perusteella, että omistat jotain, se, että pääomatulo seuraa yksityistä omistusoikeudesta ja sopimusvapaudesta. Omistaminen on luonnollista ihmislajille. Valtauksen perusteella joku luonnonvara on enemmän sinun kuin minun jo ennen kuin olemme sille edes mitään tehneet. Jos valtio lakkautettaisiin ja siirtyisimme haluamaasi vapaaseen yhteiskuntaan, ei kannattaisi kaikkea omaisuutta ja omistuksia myös poistaa samalla, koska se johtaisi kaaokseen. Omaisuus on monesti ansaittu ja tasaaminen olisi siksi epäoikeudenmukaista.

Miksi osuuskunta olisi huomattavasti parempi yritysmuoto kuin muut? Demokratia ei aina toimi hyvin.

Yritykset eivät pitäisi immateriaalioikeuksista kiinni anarkokapitalismissa samalla tavalla kuin nytkin, koska valtio ei myöntäisi niille niitä. Vaikka yleensä kaikki kehitys on kuitenkin tiimityötä, yhden kehittäjän etuoikeudet lähtiessään eivät välttämättä vaikeuttaisi huomattavasti yrityksen toimintaa, jos immateriaalioikeudet saa viedä mukanaan vapaasti, koska asioista voidaan sopia jo etukäteen.

Ilman täydellistä informaation symmetriaa voi olla vapaata kilpailua, vaikka kuluttaja ei tiedä joistain asioista mitään eikä voi näin ollen tehdä pitkällä tähtäimellä parasta mahdollista ratkaisua. Vapaan kilpailun käsite tarkoittaa sitä, että markkinoille saa tulla vapaasti, eikä sitä, että informaatio on täysin symmetristä.

Samoin tunteet kuten kateus, yhteenkuuluvuuden tuntu, pelko, rakkaus jne. eivät rajoita vapaata kilpailua, vaikka päätöksiä tehdään niiden perusteella. Vapaan kilpailun käsite ei näet sulje pois tunteita.

Vaikka täydellisen kilpailun mallit olettavat informaation symmetrian, täydellinen kilpailu on eri asia kuin vapaa kilpailu.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #137

Oletko varma ? Osa ihmisistä on aina turvautunut väkivaltaan ja anarkokapitalismissa myös väkivaltaan persutuvat oikeusjärjestelmät ovat mahdollisia.

Ja kun ne joutuvat voimatoimien kohteiksi muiden puolustaessa itseään niin ollaan nykytilanteessa, jossa sodat ovat yleisiä.

Ei riitä, että suuri osa ihmisistä olisi rauhallisia, kaikkien pitäesi olla.

Olet todella kokematon, aina on ihmisiä, jotka haluavat ajaa etujaan vaikka väkivalloin.

Ja sotaa parempaa businesta ei ole, silloin ei kysellä halvimpia tarjouksia

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #166

Anarkokapitalismissa väkivaltaan perustuvat oikeusjärjestelmät ovat minusta aivan empirian mukaan mahdollisia, koska valtiot syntyivät niin. Yleensä niitä kuitenkin kutsuttaisiin rikollisjärjestöiksi ja niitä vastaan käytäisiin oikeutta. Nykytilanteessa sodat ovat yleisiä valtioiden takia. Anarkokapitalismi olisi rauhallisempi. Kaikkien ihmisten ei tarvitse olla rauhallisia rauhan säilymiseksi mutta rikollisuutta olisi, elleivät kaikki olisi.
Minulla on kokemusta väkivalloin etujaan ajavista ihmisistä kuten poliitikoista. Sota on hyvää bisnestä valtion alihankkijoille mutta anarkokapitalismissa ei olisi valtiota ja siksi sodalla ei olisi niin halukasta rahoittajaa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #237

Jos haastat ihmisen oiekuteen ja hän eis itä tunnusta niin enpä usko, että hän ilmestyy siinne tuomittavaksi.

Anarkokapitalismissa ei ole rikollisia, koska jokainen noudattaa omia lakejaan. Ei omien lakien noudattaja ole rikollinen

Varmaan anarkokapitalismissakin jollakin on rahaa ja hän voi perustaa oman armeijan, jolla kiristää lisää valtaa ja rahaa itselleen.

Ennen demokratioita lähes kaikki valtiot olivat ykisityisen ihmisen ja hänen suosikkiensa omistamia ja armeijat olivat palkka-armeijoita, jotka taistelivat omia kansalisia kuin vieraita valtioita vastaan.

Nyt hyvä esimerkki on Somalia:valtio on romahtanut ja yksityiset armeijat taistelevat keskenään

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #290

Anarkokapitalismissakin ihminen voitaisiin pidättää ja tuoda oikeuden eteen. Anarkokapitalismissa voisi siis olla rikoksia.
Anarkokapitalismissa kiristäminen olisi vaikeampaa kuin valtiossa, koska valta olisi hajautuneempaa.
Monarkioissakin oli asevelvollisuus.
Somaliassa ei ollut muodollisesti paljon yksityisarmeijoita vaan klaanien ja hallitusten. Nythän siellä valtio on perustettu uudelleen ja taistelut ovat kai paljolti loppuneet.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #304

Matti, taas menee niin perusteellisesti pieleen. Kirjoitat: "Monarkioissakin oli asevelvollisuus." Se on kovin lyhytaikainen velvollisuus, joskus Napoleonin aikaan ensimmäinen virallinen asevelvolliskutsunta.

Tosin Ranskan Kaarle VII ihan viimeisimpinä eolinvuosinaa 1400-luvun puolivallissa, yritti aikaansada jonkinmoista asevelvollisuutta, mutta se kariutui lääninherrojen autonomiaan, sillä kuningas oli lääninherra vain omilla alueillaan ja sain suorittaa väenottoyrityksensä vain omilla alueillaan. Näin siis Bretage, Flanderi ym. eivät olleet mukana, vaikka monarkkina oli Kaarle VII.

En nyt mene yksityiskohtiin, mutta asia selviää lukemalla ison pinon kirjallisuutta, se on aina hyvä tapa rakentaa minuutta.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #306

Asevelvollisuutta on ollut varmaan niin kauan kuin valtioitakin.
"While rulers at all times pressed their subjects into military service
whenever they wished so"
D I S C U S S I O N P A P E R S E R I E S
Forschungsinstitut
zur Zukunft der Arbeit
Institute for the Study
of Labor
The Political Economy of Conscription
http://ftp.iza.org/dp4429.pdf

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #89

"On todisteita siitä, että verotus tulee hyvin kalliiksi kansantaloudelle. Esimerkiksi Suomessa julkinen talous on nyt jo yli puolet kansantuotteesta. Julkisen vakuutuksen edullisuus on vain sosialistinen myytti."

Sekoiletko taas ? Vaikka Verohallinnon kulut lisätään Kelan kuluihin niin kulut jaettuja etuuksia kohtaan nousevat n 5-6 %:iin

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #136

En sekoile vaan huomautan verojen kansantaloudellisesta kalleudesta. On todettu, että verotus lamauttaa taloutta. Verohallinnon kulut eivät laskelmassasi sisällä verotuksen kansantaloudellisia kuluja.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #139

Ja sinä kykenet esittämään nuo lamautumisen aiheuttamat menetykset ?

Itse asiassa verotus lisää bkt , koska verotuksen piirissä työtätekevät tuottavat lisäarvoa eli bkt kasvaa

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #294

Verotuksen aiheuttaman lamautumisen menetykset voitaisiin estää lakkauttamalla verotus.
Verotuksen ulkopuolella työtä tekevät tuottavat arvonlisää enemmän kuin verotuksen piirissä, joten verotus ei lisää bkt:tä.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #85

Simo Rissanen(nimimerkki?), huomaatko kommentissasi...

    "Noniin, nyt päästiin siihen itse asiaan, jonka osa libertaareista tunnustaa suoraan ja osasta se pitää vanuttaa ulos. Sosiaalinen paine ei varmaankaan sitä suurimman osan anna suoraan myöntää; jotta voidaan toimia mahdollisimman tehokkaasti on osa ihmisistä uhrattava, toisin sanoen jätettävä oman onnensa nojaan. Tähän ei minulta heru ymmärrystä."

...kun tarkemmin sitä ajattelet mitään kyseenalaista? Minä huomaan, ensinnäkin syyllistät ihmisiä - jotka eivät kannata pakollista(ja kyseenalaista) sosiaaliturvaa -ihan aiheettomasti ja toiseksi puhut virheellisesti ja ajattelemattomasti "ihmisten uhraamisesta", sillä vapaassa, valtiottomassa(anarkokapitilasimissa)yhteiskunnassa ei ketään ihmistä "uhrata". Anarkokapitalismiin ei kuulu kollektivismi. Toisin kuin esim. hyvivointivaltiojärjestelmään jossa ihmisiä uhrataan.

Ja kolmanneksi, mikä on olennaisinta: kukaan tai mikään ei voi koskaan taata elämässä kenellekään toisille mitään. Se että näin luullaan on hyvin yleistä virheellistä, naiivia ajattelua johon harhakuvaan hyvinvointivaltioaate ihmiset aivopesee. Onkin odotettavissa kun hyvinvointivaltiojärjestelmä näyttää nyt todellisia kasvojaan, todellinen kurjuus tulee esille ja lisääntymään ja poliittiset päättäjät jotka ovat "hyvinvointi"valtiojärjestelmästä vastuussa ovat silloin kaukana saavuttamattomissa...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #113

"mikä on olennaisinta: kukaan tai mikään ei voi koskaan taata elämässä kenellekään toisille mitään."

Olen usein törmännyt tähän väittämääsi,mutta mikä on sen peruste ja mistä se kumpuaa?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #138

Sosialistit puhuvat mielellään taloudellisen turvallisuuden takaamisesta mutta se perustuu harhaan, että suunnitelmatalous toimisi täydellisesti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #138

En usko,että A-L.Nieminen tarkoittaa tuota.. Siinä on jotakin muuta.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #113

Selvä, perun puheeni. Ketään ei uhrata, vaan annetaan vain heikompien karsiutua pois. Kylläpä nyt helpotti. Vaikka kaikkia ei koskaan voi pelastaa on siihen pyrkiminen silti mielestäni mielekkäämpää kuin kylmän tehokkuuslaskelman tekeminen. Kollektivismin puute on juuri yksi anarkokapitalismisen teorian suurimmista kompastuskivistä. Ihminen kun on pohjimmiltaan kollektiivinen, heimottuva otus. Siitä pitää huolen jo pelkästään jälkeläistemme pitkä varttumisaika. Libertaari laskee sen varaan että kaikki ovat kylmän rationaalisia koneita, ilman tunteita tai tunnesiteitä.

Voisimme alkaa saivartelemaan siitä voiko kukaan taata kenellekään mitään. En koe sitä kuitenkaan tässä tilanteessa merkitykselliseksi. Jos hetken mietit vielä tuota lausetta niin keksit ehkä useitakin tapahtumaketjuja jotka takaavat tietyn lopputuloksen.

Sekä sinä kuin Mattikin syytätte poliitikkoja valtion pahuudesta. Valtio kuitenkin voi olla olemassa myös ilman poliitikkoja.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #148

Heikoimpia autetaan. Sosialismi on tunne auttamisesta, mutta tunteeksi se paljolti jääkin. Anarkokapitalismi ei mitenkään kiellä ihmisten kollektiivisuutta.

Valtiota ei voi olla olemassa ilman poliitikkoja. Polista ei voi olla olemassa ilman poliitikkoja. Kreikkalaisten mielestä ihminen on zoon politikon. Niin kauan kuin valtio on, joku harjoittaa politiikkaa.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #150

Matti: "Anarkokapitalismi ei mitenkään kiellä ihmisten kollektiivisuutta."
Anna-Leena: "Anarkokapitalismiin ei kuulu kollektivismi."

Mitä tässä nyt pitäisi sitten ajatella? :)

Kaikki ihmiset poliitikkoina menee jo saivartelun puolelle, koska melko selkeästi olette Anna-Leenan kanssa puhuneet poliitikoista juuri siinä merkityksessä kuin he ovat esim. Suomessa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #158

Kollektivismi on aate, joka on eri asia kuin ihmisen lajityypillinen kollektiivisuus.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #148

Simolle,

Vapaassa yhteiskunnassa jokainen voi vapaaehtoisesti "pelastaa" eli auttaa niin monta ihmistä kuin haluaa ja itse uskonkin, että kun massiivista, tehotonta ja keinotekoista pakkoauttamista mitä valtiossa eli ei vapaassa yhteiskunnassa harjoitetaan ei enää ole, niin ne jotka apua todella(oikeasti) tarvitsevat heitä kyllä autetaan.

Avunantaminen ja -pyytäminen siis järkevöityisi vapaassa yhteiskunnassa.

Kollektivismista: anarkokapitalismissa ei kielletä kollektivismia kuten Matti sanoi eli anarkokapitalimissa voi perustaa esim. vaikkapa kommunistisen yhteisön. Mutta lähtökohtaisesti anarkokapitalismiin ei kuulu kollektivismi. Sitä tarkoitin.

Tässäkin mielessä hyvinvointivaltio(sosiaalivaltio) on moraaliton ja kyseenalainen koska se ei vastaavasti salli vapaa-alueiden esim. vapaakaupungin perustamista.

Ja vielä tarkennukseksi: kollektivismi tarkoittaa määritelmän mukaan yhteisöllisyyttä yksilön kustannuksella eli se on eräänlaista ihmisten uhraamista. Aitoa yhteisöllisyyttä voi olla siis ilman kollektivismia ja sitä itse kannatan ja näen että sen takaa vain, vapaa valtioton yhteiskunta. Ihmisen pitää olla ensisijaisesti yksilö voidaakseen olla yhteisöllinen. Kollektivismi kieltää/tuhoaa yksilöllisyyden.

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #191

Sinulla, niin kuin Matillakin on kovin paljon ruusuisempi kuva ihmisistä ja heidän auttamishalustaan kuin minulla. Tästä meidän tuskin on kannattavaa sen enempää kiistellä.

Jos perustan kommunistisen yhteisön, niin miten tämä eroaa valtiosta?

Millä perusteella hyvinvointivaltio ei absoluuttisesti sallisi vapaakaupungin perustamista? Lähinnä esteenä taitaa kuitenkin olla se, että ei haluta luopua omistetuista resursseista, esim. maasta, pohjavedestä jne. mitä vapaakaupungin alueella olisi. Tämä varmasti omistuksen oikeuden puolustajalle käy helposti järkeen? Vapaakaupunkejahan yritetään parasta aikaa perustaa. Ongelma vain on löytää paikka mihin sen tekisi, koska lähes kaikki käyttökelpoiset resurssit ovat jo jonkun tai jonkin omistuksessa, eikä niistä haluta ilmaiseksi luopua. Merelle rakennettu kaupunki tulee varmaankin olemaan sellainen joka todennäköisimmin onnistuu. Sitä odotellessa.

Ei tarvitse myöskään viilata pilkkua kollektivismista, koska jokainen yhteisö toimii jonkinlaisella yksilöille koituvilla kustannuksilla (resurssien menetyksellä yhteisön käyttöön). Täydellinen vapaus voi olla vain täysin riippumattomalla yksilöllä joka voi tehdä aivan mitä huvittaa. Tämä on kuitenkin tähän pisteeseen evolvoituneelle ihmiselle mahdotonta.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #199

Tai realistisempi kuva (auttamisen kokonaiskuvaan liittyen, kts. ed.kommenttini).

Se että anarkokapitalistisessa yhteiskunnassa joku yhteisö perustaa pienelle alueelle vaikkapa kaupungin tai kaupunginosan kokoiselle alueelle kommunistisen yhteisön johon siis ihmiset ovat vapaaehtoisesti liittyneet ei ole valtio.

Ja sinulla on erittäin ruusuinen kuva poliittista päättäjistä nimittäin juuri he estävät vapaa-alueen perustamisen ei mikään muu, viimeksi Jyri Häkämies...

http://www.esaimaa.fi/Online/2012/03/04/Erityistal...

Käyttäjän rissanensimo kuva
Simo Rissanen Vastaus kommenttiin #200

Mielipiteet ovat siitä hienoja juttuja, että kumpikaan meistä ei voi omaansa julistaa yksipuolisesti faktaksi. Mielipiteen realistisuus jää siis ratkaistavaksi. Ihmiskunnan historia on käytännössä jatkuvaa sodankäyntiä ja jos ihmiset oikeasti olisivat niin auttavaisia kuin kuvittelette ei maailmassa kukaan kuolisi nälkään tai janoon, koska meillä on helposti resurssit nämä epäkohdat korjata. Muun muassa nämä kohdat toimivat minun mielipiteeni todistusaineistona. Voit esittää omat todisteesi niin voimme itse kukin pohtia kumman mielipide on realistisempi.

Et vastannut kysymykseeni mitä eroa tällaisella kommunistisella yhteisöllä olisi valtioon. Sen sisällä vallitsee yhteisesti päätetyt lait. Sen alueelle muuttaessa luopuisit yksityisomaisuudestasi yhteisön hyväksi. Sisäisen lain mukaan pois muuttaessasi et saisi omaisuuttasi takaisin, vaan ne olisivat pysyvästi kommuunin. Haiskahtaa ja maiskahtaa kovin valtiolta. Vai haetaanko tässä sitä, että nykymaailmassa pitäisi painaa ns. resettinappulaa, eli pistetään kaikki nykyiset instituutiot matalaksi, jonka jälkeen kukin saa kuppikuntansa valita uudestaan. Mitä tapahtuisi nykyisille omistuksille? Nekin varmasti olisi laitettava tämän resetin piiriin. Entä sitten kun syntyy uusia ihmisiä? Pitäisikö painaa resettiä aina sukupolvien välissä? Kuinka kauan kuvittelisit menevän siinä, että oltaisiin aivan samanlaisessa tilanteessa kuin nyt, give or take muutaman rajamerkin verran ja kuvittelisitko että tilanteeseen päädyttäisiin yhtään vähemmän sotaisasti kuin nyt, koska resurssejahan sodassa havitellaan? Joskus maailmassa kuitenkin vallitsi haluamasi natural order mutta yhteisöt ja sitä kautta valtiot todettiin toimivammaksi ratkaisuksi.

Erikoistalousaluetta ei mielestäni voi rinnastaa vapaakaupunkiin, koska vapaakapunki ei oikeastaan olisi enää osa valtiota, vaan sen omistus ja resurssien käyttöoikeus siirtyisi muihin käsiin. Erikoistalousalue tarkoittaisi etuoikeutettua aluetta valtion sisällä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #200

Se on kuitenkin järjestäytynyt yhteisö, joka toimii kuin valtio.
Päätöksentekoelimineen, järjestyksenpitäjineen, oikeuslaitoksineen etc

Ei siinä ole eroa valtioon, pelkkää pilkunviilausta

Ja jos joku kokee tuon yhteisön tunkeutuvan oamalle reviirilleen niin syntyy sotakin kun tunkeutujia ajetaan pois

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #113

Mikä hyvinvointivaltio? Enää ei ole kuin ylenantovaltioa kun liberalismi on mellastanut EU:n kautta.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #184

Liberalismi ei ole EU:n johtava aate vaan sosialismi ja konservatismi. Hyvinvointivaltio on edelleen mutta hyvinvoinnin kanssa on niin ja näin kuten hyvinvointivaltioissa aina.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #192

Missä sitä sosialismia on, en ole huomannut ollenkaan.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #197

Verotus on kiristynyt, julkiset menot ovat lisääntyneet ja varsinkin EU on säätänyt paljon uutta talouden sääntelyä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #202

Sehän just johtuu siitä liberaalista kapitalismista kun joutuu niin paljon pankkeja pelastamaan. Kyllä sosialismi kapitalisteille kelpaa!

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #203

Liberaalissa kapitalismissa valtio ei pelastaisi mitään pankkeja eli ajattelusi on takaperoista. Julkiset menot ovat muutenkin lisääntyneet sosialismin hegemonian takia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #204

Ajatteluni ei ole takaperoista vaan perustuu vallitsevaan todellisuuteen.
En kuvittele todellisuutta ajatteluni mukaiseksi.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #205

Vallitsevaa todellisuutta ei kannata kutsua liberaaliksi kapitalismiksi, koska vallitseva politiikka ei ole liberalismin mukaista vaan pikemminkin sosiaalidemokratian. Kun julkiset menot ovat yli puolet kansantuotteesta, siitä on liberalismi kaukana.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #207

Julkinen byrokratia nimenomaan tukee kapitalismia ylkoistaminen ja kilpailuttaminen on lisännyt kokonaisia byrokratian himmelleitä.
Muutoin väitteesi on looginen kehäpäätelmä.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #209

Miten niin julkinen byrokratia tukee kapitalismia? Sosiaalidemokratian tarkoituksena on taistella kapitalismia vastaan luokkataistelun hengessä. Miten niin väitteeni on looginen kehäpäätelmä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #211

Pötyä! Kato ny vähän mitä se Urpilainenkin touhaa. Siitä on luokkataistelu kaukana.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #212

Urpilainen on korottanut kapitalistien ja suurituloisten verotusta luokkataistelun hengessä. Veronkorotuksia on odotettavissa myös tulevaisuudessa ja ne kohdistetaan samoihin ryhmiin. Julkisia menoja sen sijaan on lisätty proletariaatin hyväksi. Jatkuvasti säädetään uusia säännöksiä, joiden tarkoitus on taistella kapitalistien ahneutta vastaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #216

Päinvastoin Urpilainen on lisännyt köyhien verotusta. Ota huomioon että alv haukkaa paljon suuremman osan köyhältä kuin rikkaalta.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #260

Urpilainen ei varmaan ollut kovin innoissaan arvonlisäveron korotuksesta niin kuin eivät muutkaan demarit vaan se oli enemmän kokoomuksen vaatimus.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #265

Et kai sinä sentään voi talousjärjestelmää määritellä sen perusteella miten "innoissaan" joku ministeri on?
Ajattelusi taitaa perustua olennaisesti siihen miten innoituneesti jokin sana vaikutta, tai millaisia paheksuvia reaktioita sinussa herättää.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #277

Kyllä minä voin määritellä poliittisen suuntauksen sen edustajien preferenssien mukaan.
Minä olen tunneihminen niin kuin kaikki ihmiset.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #278

Jotkut ihmiset käyttävät järkäkin ajattelemiseen.
Et voi määritellä poliittista ideologia sen nimissä toimivan, milloin kenenkin edustajan preferenssien mukaan.
Tässä taas logiikkasi(?) heittä häränpyllyä; Ideologia määritellään ensiksi ja sitten voidaan tarkastella noudattaako edustajat sitä, eli toteuttaako heidän tekonsa heidän edustamansa poliittisen suuntauksen asettamat arvot.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #279

Minäkin olen itse asiassa enemmän ajatteleva kuin tunteva ihminen.
Voin määritellä poliittisen ideologian sen nimissä toimivien edustajien preferenssien mukaan. Poliittinen ideologia on nimittäin nimenomaan poliittisia preferenssejä. Preferenssit toteutuvat teoissa. Ideologia voidaan määritellä joko ennen empiiristä tarkastelua tai empirian perusteella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #285

Ei se ny ihan niinkään ole, mutta mulle riitti tällä erää.
Kiitos kumminkin, arvostan sitä, ettet nypi pois sinulle epämieluisia kommenttejä.
Olet sinäkin ajatteleva ihminen joka ilmeisesti pyrkii johonkin, mut kumminkin logiikkasi ei aina skula. Mitä jos menisitkin logiikan kurssille?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #204

Tuostahan ei ole mitään todisteita

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #298

Eihän Matilla ole tapana vedota mihinkään tosiasioihin.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #298
Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #80

Heh,Kelan kulut ovat noin 3 % maksetuista etuuksista.

Yksityisen vakuutusyhtiön n 7 % luokkaa.

Ja vakuutuskin toimii kuin verotus: Riskit jaetaan vakuutuksenottajien kesken,verotuksen kautta etuus koskee kaikkia.

Yksityinen vakuutusyhtiö rajaa aina etuuksiasn. Niinpä yli 65-vuotias ei saa sairasvakuutusta.

Ka yksityisessäkin vakuutuksessa maksat muiden kuluja

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #108

Kelan vaatima verotus vaatii paljon enemmän kuluja veronmaksajilta kuin yksityisen vakuutusyhtiön vapaaehtoinen maksu. Siksi on harhaanjohtavaa tarkastella vain kirjanpitoon merkittyjä kuluja. Verotuksen kautta etuus ei koske kaikkia vaan vain vajaata prosenttia maailman ihmisistä. Yli 65-vuotias voisi ehkä saada sairausvakuutuksen, jos hän maksaisi enemmän.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #110

Sekoiletko ? Ei mikään ole yleismaailmallista , jokaisessa maassa ja maan sisälläkin on erilaisia systeemejä ja jos meillä olisikin koko maailman Kela niin tilanne ei muutu-

Jotta yli 65-vuotias saisi vakuutuksen niin hän olisi valmis maksamaan suurempa maksua.Mikään laki ei kiellä sitä.
Jostain syystä riski arvioidaan niin korkeaksi, ettei sellaisia juuri myydä missään päin maailmaa

Ja toisaalta, iäkäs ei enää ansaitse paljoa , joten ei ole maksukykyäkään

Sinun maailmassa tällainen varmaan viedään tallin taakse ?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #133

Puutuin vain siihen, että kaikki eivät saa sosiaalivakuutusta liturgiasta huolimatta vaan pelkästään kansallisvaltion kansalaiset tms.

Valehtelet törkeästi minun suhtautumisestani vanhuksiin. Minusta heillä on toki samat ihmisoikeudet kuin muillakin. Vapaassa markkinataloudessa ihmisten kannattaisi varmaan säästää riittävän suuri pesämuna vanhuuden varalle.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #135

Suomessa saa jokainen asumisoikeuden saaja suomalaisen soiaaliturvan

Ja kun asuin Indonesiassa niin oli Indonesian sosiaaliturvan piirissä vaikka en ollut kansalainen.

Ja Malesiassa Malesian sosiaaliturvan piirissä

Ja Latviassa Latvian sosiaaliturvan piirissä

jne

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #135

Säästäminen edellyttää riittävän suuria tuloja, useimmilla ei ole säästövaraa.

Olet elänyt suojattua hyväosaisen elämää, etkä tunne erilaista elämää

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #142

On naurettavaa väittää, että useimmilla ei ole säästövaraa. Useimmilla on varaa maksaa veroja - niin heillä olisi varaa säästää myös. Sosialismi perustuu ajatukseen, että sosialistisella valtiolla on sampo eikä se toimi tavallisten ihmisten veroilla.

Ihmisillä oli varaa säästää jo kauan aikaa sitten, kun ihmiset olivat köyhempiä. On naurettavaa väittää, että vain rikkailla on varaa säästää.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #145

Miten säästät, jos elät rahatalouden ulkopuolella ? Noin 3 miljardia ihmistä elää rahatalouden ulkopuolella.

Minullakin on siitä kokemusta, sillä Lapissa sodan jälkeen syrjäkulmalla ei ollut rahaa vaan elettiin luontaistaloudessa.

Perunoita oli turha säästää.

Säästäminen alkoi vasta laajassa mitassa 1970-luvulla kun palkka alkoi tulla pankkiin ja siitä jäi jotakin yli

Suurin osa kansasta eli kädestä suuhen. Siihen aikana verottajakaan ei ollut ahne eikä verottanut pieniä tuloja eikä verota vieläkään

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #151

Aika paljon verottaa jo toimeentulotuestakin.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #151

Rahatalouden ulkopuolella voi säästää luonnossa. Useimmat ihmiset ovat rahatalouden ulkopuolella talouden epävapauden takia, joten talouden vapauttaminen on paras tapa tuoda ihmiset rahatalouden piiriin.
Verottajan ahneus on mielipidekysymys. Minusta kaikki Suomen verot ovat ahneutta, koska niistä ei ole yhdessä sovittu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #145

Tyhmää on säästää kun inflaatio vie. Lainaaminen kannattaa paremmin ja niinhän ne rikkaat tekeekin, ei rikkaat säästä. Vain tyhmät säästävät rahoja.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #188

Säästäminen kannattaa tehdä inflaatiolta suojaavalla tavalla eikä käteisenä. Lainaaminen on säästämistä. Rikkaat usein säästävät. Tyhmää kyllä nykyään on säästää pienikorkoisilla tileillä tai käteisenä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #110

Vaikka verohallinnon kulut lisätään Kelan kuluihin niin yhteensäkin kulut ovat vain 5-6 % etuukista eli alemmat kuin yksityisellä vakuutusyhtiöllä.

Kela ja Verohallinto olivat ensimmäisiä yksiköitä Suomessa, jotka sovelsivat laajasti tietotekniikkaa hallintoon ja kulut on kyetty pitämään pieninä laajan ja toimivan automaation vuoksi

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #110

Mist ne rahat tulee jolla maksaa?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #185

Vanhuksilla on lähinnä eläkkeitä ja säästöjä. Voi myös tehdä työtä jne.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Tämä kukkapipopiraatti tippus kärreiltä just nyt. Siis mitä?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ihan selvää tekstiä. Mies haluaa että maahamme syntyisi oppimaton luokka, joka olisi niin tyhmää että sitä voisi vapaasti riistää.

Suosittelen hänelle kuitenkin kokeilua apinoiden ja ihmisten risteyttämiseksi, jotta hän saisi niitä tyhmiä duunareita synnytetyksi ja raatamaan ilmaiseksi hyväkseen.

Matti Linnanvuori

On naurettavaa sosialismia uskoa, että ilman oppivelvollisuutta ja sosialistista koulua syntyisi oppimaton luokka. Oppivelvollisuus ei opeta tehokkaasti vaan se tappaa oppimisen halun monessa. Oppivelvollisuus synnyttää sivistymättömiä sosialisteja, joita sosialistinen yläluokka voi vapaasti riistää, koska oppivelvollisuuden pääsisältö on, että ilman sosialistisen yläluokan totaalista valtaa joutuu helvettiin.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #34

Pitänee kysyä papaltani, joka erittäin älykkäänä tahtoi käydä koulua, mutta sai vain pakollisen opetuksen, koska isänsä ei halunnut "herroja" kasvattaa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #36

Pappasi eli aivan eri aikana kuin nykyään. Nykyään tulotaso on paljon suurempi ja siksi yhä korkeampi koulutus on markkinaehtoisesti paljon useamman ulottuvilla. Vanhemman koulutusasenteet ovat valitettavasti edelleen suuri ongelma eikä oppivelvollisuus eikä julkinen koulutus voi estää niiden haitallista vaikutusta monessa tapauksessa. Koulutus periytyy edelleen.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #38

Ilman julkista koulutusta moni pienituloisen lapsi jäisi ilman, vaikka vanhemmat suhtautuisivatkin opintoihin myönteisesti.

Sorry vaan puoluetoveri, mutta tässä asiassa olen eri mieltä kanssasi.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #39

Ei ole järkiperusteita uskoa, että ilman julkista koulutusta moni pienituloisen lapsi jäisi ilman. Kerroin jo kirjoituksessani, että julkinen koulutus on ainakin täysin tarpeetonta sosialismia, koska julkinen rahoitus jo ainakin voi riittää koulutuksen rahoittamiseen. Julkinen rahoituskaan ei empirian mukaan ole lisännyt lukutaitoa David Friedmanin tutkimuksen The Weak Case for Public Schooling mukaan. http://www.daviddfriedman.com/Libertarian/Public%2... Lapset oppivat myös ilman koulua muuten.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #44

Suomessa ei ole koulupakkoa, meillä on vain oppivelvollisuus. Harvoilla vanhemmilla on mahdollisuus kouluttaa lapsensa muulla tavoin, joten säästetään nyt toki perinteiset koulut. Ne joilla on realistinen mahdollisuus hoitaa lastensa koulutus muutoin, käyttäköön rauhassa tätä mahdollisuutta.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #46

Julkinen koulutus ei ole vanhemmille mikään ainoa mahdollisuus, koska yksityiset koulut ovat toinen vaihtoehto. Perinteisiä kunnan tai valtion kouluja ei kannata säästää, koska valtiomonopolistinen sosialismi on tehotonta.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #55

Mutta kun meillä on jo mahdollisuus laittaa lapset yksityiskouluihin tai kotiopetukseen. Kukaan ei sitä kiellä. Miksi siis ihmiset laittavat lapsensa julkisiin kouluihin? Entä mihin pienituloiset laittavat lapsensa ellei ole julkista opetusta?

Sinä tappelet nyt olemattomia tuulimyllyjä vastaan. Kyllä Piraattipuolueen nimissä voisi keksiä parempiakin ongelmia, mihin tarttua.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #57

Yksityiskoulut ja kotiopetus ovat epäreilussa kilpailuasetelmassa, koska yksityiskoulut eivät saa automaattisesti samoja tukia kuin kunnan tai valtion koulut ja koska kotiopetus pitää itse maksaa verojen lisäksi. Julkisilla kouluilla on määräävä markkina-asema ja ne on epäreilusti tehty verovaroin halvemmiksi kuin muut vaihtoehdot monessa tapauksessa. Olen sanonut jo kaksi kertaa, että pienituloiset laittavat lapsensa myös yksityisiin kouluihin tai kotiopetukseen ilman julkista opetusta. Jos mietit hetken, sinulle pitäisi aueta, että tuotantovälineiden valtiollinen omistus ei ole ainoa tapa pienituloisille järjestää opetusta. Julkinen rahoitus voi taata sen.

Olematon ongelma ei suinkaan ole vaan hyvin vakava. Minä en kirjoita piraattipuolueen nimissä vaan yksityishenkilönä. Piraattipuolue voisi minusta kyllä puuttua asiaan, koska se on niin tärkeä kysymys. Pakkoruotsia vastaan piraattipuolueella on jo kanta.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #59

Oletko ihan varma, että yksityiset rahoittajat suostuisivat rahoittamaan kaikkien lasten koulutuksen? Eiköhän siinä kävisi niin, että suuryhtiöt keräisivät kerman päältä ja jättäisivät heikomman aineksen sivuun.

Eli millä tavoin järjestäisit koulutuksen pienituloisten lapsille, joista ei ole ainesta esim. Nokian insinööreiksi?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #61

Vanhemmat ovat yksityisiä rahoittajia, jotka yleensä suostuvat rahoittamaan kaikkien lastensa koulutuksen. Suuryhtiöt kouluttavat lähinnä omia työntekijöitään. Toki yksityiset yliopistot antavat stipendejä lahjakkaille ja köyhille. Heikkolahjaisten ei tarvitsekaan mennä yliopistoon.

Pienituloisetkin pystyvät järjestämään koulutuksen omille lapsilleen aika pitkälle. Lapset voivat itsekin mennä vartuttuaan töihin ja rahoittaa omaa jatkokoulutustaan. Opintolaina on myös yksi vaihtoehto.

Jos yksityinen rahoitus ei riittäisi, julkinen rahoitus voitaisiin ottaa avuksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että itse koulutuksen pitäisi olla julkista eli sen tuotannon pitäisi olla valtiollista tai kunnallista.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #63

Yhdysvalloissahan on hyvin pitkälti tuo malli. Onko Yhdysvallat mielestäsi toimiva valtio?

Järkytyin melko pahasti, kun katselin kerran dokkaria jenkeistä. Siellä tavalliset kadunmiehet ovat valmiita maksamaan maltaita, jotta ihmiset saadaan pidettyä vankiloissa, mutta koulutukseet he eivät antaisi latiakaan.

Minä en todellakaan tahdo Suomesta Euroopan Yhdysvaltoja.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #67

Yhdysvalloissa on mikä malli? Yhdysvalloissa ei ole toivomaani mallia vaan julkinen tuotanto ja rahoitus ovat siellä pääosassa vastoin toiveitani. Yhdysvallat ei ole toimiva valtio. Sehän on nykyään taloudellisessa vapaudessa varmaan Suomen alapuolella, kun viimeisimmän tutkimuksen mukaan se jäi Suomen alapuolelle.

Yhdysvalloissa on julkinen koulutus yleisintä varsinkin perusasteella ja julkinen rahoitus on muutenkin hyvin suurta. Amerikkalaiset näyttävät siis olevan valmiita antamaan koulutukseen paljon rahaa.

En minäkään todellakaan tahdo Suomesta Euroopan Yhdysvaltoja. Ikävä kyllä Suomeen on kopioitu Yhdysvalloista oppivelvollisuus ja julkinen koulutus.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #67

Yhdysvallat on vapautemme ja vaurautemme takuumies ja kelpaa hyvin yhteiskuntamalliksi Euroopalle. Sen maailman paras koulutusjärjestelmä rohkaisee keskusteluun ja kestää kritiikkiäkin - juuri siinä on sen menestyksen salaisuus!

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #59

Tuossa on lista yksityiskouluista. Valinnanvaraa on, mutta harva oikeasti haluaa laittaa lapsensa noihin.

http://www.yksityiskoulut.fi/jasenkoulut/

Jos yksityiskoulut kuitenkin rahoitettaisiin julkisin varoin, millä tavoin ne olisivat parempia kuin kunnalliset koulut?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #114

Jos yksityiskoulut rahoitettaisiin julkisin varoin, ne eivät välttämättä olisikaan parempia kuin kunnalliset koulut. Niiden rahoitus kuitenkin perustuu vapaaehtoiseen oppilasvalintaan, joten niiden voisi olettaa olevan keskimäärin parempia. Kunnan koulun budjetti ei riipu niiden laadusta ainakaan suoraan. Päinvastoin huono kunnan koulu on saanut Suomessa lisää rahaa positiivisen syrjinnän nimikkeellä.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #114

Hei Sari ja Matti, millaisessa maailmassa te piraattipuolueen jäsenet oikein elätte? Puuttuuko teiltä kokonaan tieto ns. reaalitodellisuudesta?

Suomessa opetuksen maksaa oppilaan kotikunta, myös noissa yksityisissä kouluissa. Myös erikoislukion oppilaiden kotikunnat maksavat oppilaan kulut opetuksesta. Eli mitään yksityisten maksamaa opetusta ei Suomessa ole, ja tuloksetkin ovat hyvin kilpailykykyisiä jopa maailmanluokassa. Lukekaa esim. Pisatutkimuksia, joissa USA ei sijoitu kovin mairittelevasti.

Peruskoulua korvaavien koulujen, siis ns. yksityisten, ylläpitäjä saa määrätyn laskentakaavan mukaan kunnalta koulun ylläpidosta aiheutuvasta määrätyn korvauksen. Yleensä se korvaus on jopa enemmän kuin koulu käyttää opetukseen jne. muihin kulun kuluihin. Näin koulun kulut, niin ylläpitäjät, yleensä säätiö tai osakeyhtiö, eivät laita rahaansa opetukseen yksityisissäkään kouluissa. Jos kunnan maksama korvaus on enemmän kulut, niin ylläpitäjä kerään toimistaan voittoa. Ehkä siksi meillä yksisyiset koulut eivät ole järin ihmeellisiä. Myös lukiopetuksen kulut korvataan. Eihän ilmaista koulua edes ole, ei niin missään.

Oppilaalla on oikeus valita koulunsa oman kuntansa koulujärjestelmästä. Lisäksi oppilas voi määrätyin edellytyksin käydä koulua toisessa kunnassa, ja kotikunta maksaa. Näin siis niin perusopetuksessa kuin lukio-opetuksessakin.

Maassamme on myös muutama ns. valtion koulu, joita ovat lähinnä Suomalais-venäläinen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Invalidisaatiön koulu, ne saavat myös oppilaiden kotikunnilta maksun oppilaan kuluista. Lisäksi valtio antaa jonkinlaisen tuen ja usein jopa vieras valtio antaa tukeaan opettajien palkkaukseen. Siis lähinnä lähetämällä kouluun opettajia ja maksamalla heidän palkkansa.

Anteeksi jos olen jankuttanut, mutta ensin pitää opiskella perusasiat, jotta voi ottaa kantaa ja esittää näkemyksiään.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #119

Kyllä minä tiesin, että Suomessa yksityiskoulutkin saavat veronmaksajien rahoja. Varmaan kaikkialla maailmassa peruskoulutus on sosialisoitu, joten sosialismin ylivoimaa ei todista Suomen koululaitoksen hyvä sijoitus vertailuissa. Suomessa koulut eivät saa olla voittoa tavoittelevia yrityksiä, mikä rajoittaa tarjontaa ja siksi pitää yksityiskoulujen tasoa tarpeettoman matalana.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #120

Matti, väännäppä tämä asia minulle rautalangasta.

Niemisen perheessä on kolme lasta. Isä on työtön ja äidillä pieni palkka. Perhe elää kädestä suuhun eikä lasten kouluttamiseen jää rahaa. Lapset ovat tavallisia keskitason oppilaita, eivätkä saa stipendiä.

Miten näiden lasten koulutus järjestetään ellei julkisia varoja saa käyttää?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #126

Jos isä on työtön, hänellä luulisi olevan hyvää aikaa opettaa lapsiaan kotona.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #127

Matti hyvä, nyt sinä oletat aivan liikaa tavalliselta ihmiseltä. Yli 30 vuoden opettajakokemuksen ja monessa valtiossa suorittamani uran aikana olen vain saanut todeta, että lapsen omista vanhemmista ei ole juurikaan opettajiksi. Jokainen ammattilainenkin epäonnistuu lähes pääsääntöisesti omien lastensa aineenopettajana.

Elämä on vain niin mutkikasta, sillä lapsella on kyky ja taito, onneksi, kapinoida vanhempiaan vastaan. Se on jopa joskus aivan tervettä toimintaa.

Puhuit aiemmin esim. uskonnosta. Se on mielenkiintoinen kysymys. Kenenkään ei tarvitse Suomessa käydä uskonnonopetuksessa, tämän takaa uskonnonvapauslaki. Kuitenkin lapsen vanhemmat ovat se avain, joka tuon asian ratkaisee. Jos kuulut ev.lut-kirkkoon, niin lapsesi käyvät uskonnon tunneilla ja koulun on järjestettävä määrätyin edellytyksen muidenkin uskontojen opetusta. Se tulee olemaan iso ongelma tulevaisuudessa kun uskontokuntien määrä lisääntyy. Itse kannatan uskonnon poistamista koulusta.

Mitä tulee historiaan ja yhteiskuntaoppiin, niin uskoisin, että itse olen urani aikana koettanut opettaa nuorille kriittistä ajattelua, jopa oman opetukseni suhteen, siis kaikkiin valmiiksi tehtyihin oppirakennelmiin. Kehottaisin sinuakin, nuorta fiksua kaveria, pyrkimään kyseenalaistamaan kaikki ne opit, joita ole oppinut tai joita sinulle on opetettu tai tyrkytetty, kuten minä nyt teen. Se on tie kriittiseen ajateluun.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #130

Koulun ja kotiopetuksen lisäksi on myös vaihtoehto kouluttamattomuus. Ihminen oppii asioita siis myös spontaanisti. Minä en välttämättä haluaisi panna omia lapsiani kouluun, vaikka minulla olisi varaakin.

Uskonnonvapauslaki ei siis takaa vapautta uskonnon opetuksesta, jos vanhempi kuuluu uskontokuntaan. Minäkin kannatan uskonnon poistamista koulusta. Veronmaksajia ei pitäisi nimittäin panna pönkittämään uskontoa.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #134

Matti, et lukenut tekstiäni kunnolla, nuhteet siitä ;)

Kirjoitan: "Kuitenkin lapsen vanhemmat ovat se avain, joka tuon asian ratkaisee. Jos kuulut ev.lut-kirkkoon, niin lapsesi käyvät uskonnon tunneilla".

Juuri tässä yritän kertoa, että jos lapsen vanhemmat kuuluvat luterilaiseen, katoliseen, ortodoksiseen, juutalaiseen, islamilaiseen jne. uskonnolliseen ryhmään, niin lapsi on velvoitettu osallistumaat ko. yhteisön riittien opetukseen. Siis vanhempien on valinta, siis korostan sanaa vanhempien. Itse en ole juuri vanhempieni tunnustuksellisuuden puutteen tähden saanut uskonnon opetus. Sielloin ei vielä ollut elämänkatsomustietoa.

Mutta, hienoa kuitenkin on, että jaksat vastailla, mutta yksi pieni neuvo; yritä perehtyä tarkasti ja sydämellä vastustajasi ajatuksiin, jotta voi suhtautua niihin kriittisesti tai/ja niitä jopa vastustaa!

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #134

Tuohon vastauksesi ensimmäiseen osaa toon muutakin kuteaisin, että koulu on paljin oppimista. Se on sosiaalinen kokonaisuus, jossa opitaan sosiaalisia taitoja. Tiedän ja olen opettanutkin kaukona lapsia, jotka esim. ulkomailla olon vuoksi eivät kohtaa opettajaa kuin esim. kerran vuodessa. He valittelevat todella usein sosiaalisten kontaktien puutetta. Siis nyt kyse ei ole sosialismista vaan ihmiskontakteista.

Tiedän toki, että lapsi oppii ilman kouluakin, itsekin opin lukemaan paljon ennen kouluikää ja luin Gaius Iulius Caesarin elämänkerran ennen koulua. Mutta en siltikään haluaisi lapselleni kohtaloa ilman koulua, vaikka olisinkin työtön ja varaton.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #146

Muuten, tuon Gaius Iulius Caesar -toksen kirjoittaja on tanskalainen Geirg Brandes, ja esim. Anarchopediassa hänet mainitaan kahdesti:

http://dan.anarchopedia.org/Den_eneste_og_hans_eje...

ja

http://dan.anarchopedia.org/Individualistisk_anark...

Mielenkiintoisia tutustumishetkiä varhaislapsuuteni suuren idolin parissa!

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #146

Sosiaaliset kontaktit ovat minusta paras syy panna lapsi kouluun. Nykyisin melkein kaikki lapset ja nuoret käyvät koulua, joten sinne on syytä mennä lähinnä siksi. Ilman oppivelvollisuutta kouluun ei olisi niin paljon järkeä mennä, kun muita lapsia ja nuoria voisi tavata muutenkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #130

Senkin takia läksyt pitäisi kieltää.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #127

Matti, joitain vuosia sitten kerrottiin suomalaisesta uskonlahkosta, joka järjesti itse lasten koulutuksen. Nämä lapset joutuivat melkoisiin vaikeuksiin myöhemmällä iällä, koska epäpätevien opettajien takia koulutus jäi liian heikolle tasolle.

Tämän lisäksi kyseisessä lahkossa pahoinpideltiin lapsia erittäin julmasti. Kukaan ulkopuolinen ei osannut puuttua asiaan, koska kukaan ei tiennyt. Koulussa pahoinpitely olisi huomattu. Koululla on siis myös lastensuojelullinen merkitys.

Jos tahdot repiä nykyisen koulutusjärjestelmän alas, koita nyt hyvä mies tarjota jotakin realistisesti toimivaa tilalle.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #195

Kyllä kunnallisissakin peruskouluissa on tarpeetonta väkivaltaa, joka voitaisiin ehkäistä oppivelvollisuus poistamalla. Samoin niissä opetuksen laatu on tarpeettoman huono.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #59

Ruotsissa merkittävä osa kouluista on yksityisiä ja ne saavat saman rahan per oppilas kuin julkisetkin.

Sama periaate on Suomessakin

Mutta Ruotsi ei kuitenkaan PISA-tutkimuksissa loista vaikka yksityisten koulujen määrän vuoksi ero pitäisi olla päinvastoin, Suomi hännillä, Ruotsi huipulla

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #193

Ruotsissa on enemmän huonosti ruotsia osaavia maahanmuuttajia, mikä selittää huonompaa menestystä. Ruotsin kielen kirjoittaminenkin on vaikeampaa. Suomessa yksityiset koulut saavat tukea vastaavasti kuin Ruotsissa, joten merkittävää eroa systeemissä ei ole.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #208

Maahanmuuttajienkaan poistaminen aineistosta pienensi era, mutta ei se Ruotsia edelle nostanut

Jos yksityinen koulutus on niin hyvää kuin mainostat niin kantaruotsalisten PISA tulokset olisivat huomattvasti paremmat

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #246

Minä en mainosta, että kaikki yksityinen koulutus on hyvää. Ruotsissa yksityisetkin koulut joutuvat noudattamaan samaa opetussuunnitelmaa kuin muutkin ja ne rahoitetaankin samalla tavalla, joten niiden ei voi olettaa olevan kovin erilaisia kuin muidenkaan. Jos yksityinen koulu vapautettaisiin valtiollisesta opetussuunnitelmasta, oppivelvollisuudesta ja verorahoituksesta, silloin voisin olettaa sen olevan trendinomaisesti parempi kuin kunnallinen koulu.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #247

Nykyään koulu voi päättää opetusohjelmastaan laajoissa rajoissa , samoin opetusmentelmistä

Mutta jos opetetaan matematiikka niin eipä sen sisältöä voi juuri muutta luomatta epäkelpoja yksilöitä yhteiskuntaan esim ottamalla käyttöön 10-järjestelmän sijasta 20-järjestelmän

Ja jos suomen kieltäkin aletaan opettaa poikkeavasti poikkeavalla sanastolla ja poikkeavalla kieliopilla niin emme ymmärrä toisiamme ilman tulkkia .

Ruotsissa yksityiset koulut tekevät voittoa tinkimällä opetuksesta ja muista resursseista

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #258

Opetussuunnitelma ei anna edelleenkään tarpeeksi vapautta.
Matematiikka on niin laaja alue, että siitä voi opettaa eri aloja.
Miten niin Ruotsissa yksityiset koulut tekevät voittoa tinkimällä opetuksesta ja muista resursseista? Onko sinusta voitto moraalitonta ja pitäisi siirtyä täyteen voitottomaan sosialismiin?

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Oon kyllä huomannu, että piraateissakin tuntuu mielipiteet monista asioista olevan aika sekasin. Että jotkut sitä ja toiset tätä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Ydinkysymyksissä olemme kaikki samaa mieltä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #29

Siltähän se näyttää kun ylläolevia kommentteja lukee...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Mulle ei ole selvinnyt mitkä ne ydinkysymykset ovat.

Käyttäjän juhamakkonen kuva
Juha Makkonen

"Peruskoulun ja oppivelvollisuuden tarkoituksena on myös pitää nuoret kilpailijat poissa työmarkkinoilta ja siten palkat korkeina."

Eiköhän tuo perustu ensisijaisesti havaintoon siitä, ettei meillä ole puhtaassa hintakilpailussa menestymisen mahdollisuuksia.
Tällöin on pyrittävä laatuun ja sellaiseen osaamisen yhdistelmään, jota ei ole vielä muilla. Niin sanottuun korkeaan arvonlisäykseen.

Olet kyllä oikeassa siinä, että oman edun tavoittelu kulkee monenlaisessa valepuvussa. Se on ihan rehellistä ottaa lähtökohdaksi arvioitaessa esim. julkisten vallankäyttäjätahojen puheiden ja tekojen eroja.

Matti Linnanvuori

Julkisesti toki väitetään, että oppivelvollisuus ja julkinen koulutus ovat kilpailuetuja, mutta empiria ei tue moista väitettä. Työläiset haluavat pitää kilpailijat poissa työmarkkinoilta hinnalla millä hyvänsä eivätkä koululaiset ole poikkeus. Tuota halua ei aina edes haluta tunnustaa.

Jonas Hellgren

Luin blogin, hetkisen pohdiskelin asiaa ja tulin lopputulokseen että en ole samaa mieltä, mutta puolustan oikeuttasi mielipiteeseesi sekä oikeuttasi tuoda se esille.

Siinä kyllä olet oikeassa että yleistä julkista koulutusta käytetään indotrinointiin. Tietenkin, valtiovalta olisi erittäin tyhmä jos se ei niin tekisi, kun se siihen kerran pystyy.
Myös pieni, mutta varsin vaikutusvaltainen apartheid-politiikkaa ajava osa kansasta käyttää valtiovallan avulla julkista koulutusta kansan indoktrinoimiseen apartheidin säilyttämiseksi.

Kuitenkin mielestäni yleisen, maksuttoman ja julkisen koulutuksen hyödyt voittavat sen haitat.

Matti Linnanvuori

Mitkä ovat yleisen, maksuttoman ja julkisen koulutuksen hyödyt? Se ei ole maksutonta vaan tulee veronmaksajille hyvin kalliiksi. Julkisuus on propagandaa, koska todellisuudessa valtio ja kunta ovat salailevia poliittisen luokan yksityisläänityksiä.

Elijas Bijur

Arvoisa Matti Linnavuori, ehkä teidän teorianne oppivelvollisuuskoulusta on hiven ontuva. Meillä ei ole koulupakkoa, on vain oppivelvollisuus. Eli opin voi hankkia miten kalliisti tahansa, kukaan ei moista rajaa laita. Toisekseen varmaan olette käynyt peruskoulun ja ehkä lukionkin ja/tai ammatillisen koulun? Kuitenkaan indoktrinaatio ei ole onnistunut edes teidän kohdallanne. Miksi se onnistuisi jonkun toisen kohdalla?

Taustaksi voin kertoa, että en ole käynyt peruskoulua, olen liian vanha moiseen. Lisäksi olen opiskellut sekä yksityisessä että valtion omistamassa yliopistossa. Valiollisessa yliopistossa opinnot jäivät lisenssiaatitasoon, yksityisessä sain aikaan enemmän. Mutta kumpi oli mielekkäämpi maksullinen vai ilmainen? Itse pidin valtion maksamaa mielekkäämpänä, ohjaajat olivat parempia ja vaatimustaso huomattavasti korkeampi.

Ehkä olen luusei, kun olen nauttinut ilmaisesta opetuksesta tai muiden maksamasta. Tosin veroni olen minäkin maksanut.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #48

Miten niin teoriani oppivelvollisuuskoulusta on hivenen ontuva? Suomen oppivelvollisuusjärjestelmä painottuu kunnan kouluihin, joissa suurin osa oppivelvollisuusikäisistä käy. Niin ei olisi suinkaan pakko eikä järkeväkään olla, koska yksityiset koulut toimisivat paremmin. Indoktrinaatio kouluissa onnistui minun kohdallani aika hyvin, koska en ollut kovin kriittinen. Koulussa minulle ei siis opetettu riittävästi kriittistä ajattelua mutta sen sijaan opetettiin uskontoa. Vasta koulun jälkeen olen hankkinut lisää kriittisen ajattelun taitoja.

Ilmaisesta koulusta nauttiminen ei ole luuseriutta. Systeemi on mätä eikä siitä nauttiminen välttämättä ole väärin yksilön kohdalla. Valtion koulut eivät kaikissa tapauksissa ole huonompia kuin yksityiset vaan kyse on vapaan markkinatalouden trendistä, joka johtaa vapaan kilpailun kautta parempaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #58

" kyse on vapaan markkinatalouden trendistä, joka johtaa vapaan kilpailun kautta parempaan."

Tuo on ydinharha. Miten "vapaa" kilpailu johtaa parempaan.?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #179

Ei ole harha vaan vapaa kilpailu mahdollistaa parhaimman vaihtoehdon valinnan toisin kuin valtiomonopolistinen sosialismi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Missä kohtaa valtion tarjoamaa julkista koulutusta tämä indoktrinaatio tapahtuu..ihan konkreettinen esimerkki?

Matematiikan,biologian,kemian jne. ?

Matti Linnanvuori

Uskonto on pahin tapaus. Myös historian ja yhteiskuntaopin tunneilla välitetään jotain aatetta. Ehkä nykyään ilmastonmuutospolitiikka on tullut lisäksi. Länsimaissa ajatellaan nykyään, että yleissivistykseen kuuluu punavihreän ideologian omaksuminen kokonaisuudessaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onhan sosialistikin kannattaneet kirkon ja valtion erottamista toisistaan..ajatella Ja kapitalistit ovat vaatineet kirkon valtion yhtenäisyyttä.

Täytyy sanoa,että en muista kouluajaltani sellaista,että jotakin aatetta oltaisiin tuputettu..paremminkin päinvastoin..mistään aatteista ei ollut koulussa edes puhettakaan ja hyvin epäpoliittisia ihmisiä oli oikeastaan kaikki,koska sanaakaan ei politiikasta ollut kouluissa puhetta.

Entä jos oletkin vain vainoharhainen Suomen suhteen?

Jenkkilässä tosin pankit ja muut yritykset käyvät lobbaamassa yksityisissä kouluissa omaa ideologiaansa ja ostavat opettajat opettamaan sitä. Sehän on sitä tervettä toimintaa,koska rahalla saa senkin aikaan.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #93

Sosialismissa on jotain hyvää kuten valtiokirkon vastustaminen. Ikävä kyllä demarit ovat luopuneet siitäkin hyvästä. Johdonmukaiset kapitalistit eivät kannata valtionkirkkoa, koska valtion laitokset eivät ole kapitalismia.

Koulun aatteellisuus onkin piilossa. Kun opetetaan jotain oppia absoluuttisena totuutena, se opettaa samalla aatetta kavalasti. Kouluissa olisikin hyvä käsitellä yhteiskuntatieteellisiä teorioita enemmän niiden aate mainiten. Kun opetetaan yhteiskuntaa, silloin opetetaan vain opettajan mielestä tärkeitä asioita, jolloin luonnollisesti marginalisoidaan kaikki muu.

Miten niin olisin vainoharhainen Suomen suhteen?

Kyllä kai Suomessakin pankit ja muut yritykset voivat käydä kouluissa lobbaamassa omaa aatettaan. Rahalla saatava ei välttämättä ole tervettä. Sinun mielestäsi ei ole mitään sairasta siinä, että poliitikot saavat rahalla haluamaansa opetusta opetetuksi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #98

Oletuksia ja jaarittelua..ensinnäkin valtio voi olla myöskin kapitalismin tekosia yhtälailla kuin sosialismin aikaansaannoksia. Riippuu mitä valtion tehtäviin kuuluu. Mikäli siihen kuluu omaisuuden turvaaminen ykkösprioriteettina niin se on hyvinkin kapitalismin aikaansaannoksia. Aivan kuten minarkistit sen asian haluaisivat olevan.

Valtion laitokset voi hyvinkin olla kapitalismia siis tuon ajatuksen mukaan.

"Koulun aatteellisuus onkin piilossa. Kun opetetaan jotain oppia absoluuttisena totuutena, se opettaa samalla aatetta kavalasti."

No juu-u..jälleen vainoharhaisuus ja salaliittoteoria.Mutta kuitenkin..miten tuo opetus tapahtuu yksityisissä kouluissa? Opetetaanko siellä näin: "1+1=2.. ehkä,voi olla myöskin,että se on 3." ?

" Kouluissa olisikin hyvä käsitellä yhteiskuntatieteellisiä teorioita enemmän niiden aate mainiten."

Minusta sitten taas peruskoulussa ei tarvitsisi lainkaan käsitellä yhteiskuntatiedettä. Sen voi jokainen oppilas vapaa-ajallaan opiskella ja ottaa selvää. Koulussa voitaisiin vain kannustaa sellaista toimintaa.

Mikäli tarkoitat yliopistoja yhteiskuntatieteiden osalta niin toki siellä pitäisi käydä kaikki teoriat ja aatteet läpi,hyvinkin objektiivisesti. Myöskin niiden historiaa olisi suotavaa valaista..toki uskon näin tapahtuvankin,mutta en tiedä,uskon vain.

"Kun opetetaan yhteiskuntaa, silloin opetetaan vain opettajan mielestä tärkeitä asioita, jolloin luonnollisesti marginalisoidaan kaikki muu."

Miten tämä tilanne muuttuisi yksityisessä koulussa?

"Kyllä kai Suomessakin pankit ja muut yritykset voivat käydä kouluissa lobbaamassa omaa aatettaan."

Toki voivat,mutta opintosuunnitelmaan eivät pääse niinkään käsiksi..paitsi yritykset. Mutta yritykset nyt tykkää sosialismista eli suunnitelmataloudesta jossa yhteiskunta on yrityksiä varten olemassa.

"Sinun mielestäsi ei ole mitään sairasta siinä, että poliitikot saavat rahalla haluamaansa opetusta opetetuksi"

Et edes tiedä mikä minun mielestä on sairasta,mutta tykkään kaikessa vainoharhaisuudessasi kertoa minulle miten minä ajattelen.

Voin toki kertoa..kannatan tällaista koulutusta,mutta se pitäisi toteuttaa laajemmassa mittakaavassa eikä yksityisen koulutuksen kautta.

http://www.brockwood.org.uk/

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #124

Mitä ihmeen jaarittelua? Mielestäni olin ytimekäs. Kapitalistinen valtio on ristiriitainen ja teoreettinen käsite, jota ei ole koskaan missään toteutettu. Tässä kirjoituksessa oli aiheena julkinen koulutus, joka ei ainakaan ole kapitalistisen valtion alaa, koska se syrjäyttää kapitalistisia yksityisiä kouluja ja on siten sosialismia. Valtionkirkkokaan ei kuulu kapitalismiin millään tavalla, koska kapitalismi on yksityisomistusjärjestelmä eikä valtiollista uskonnon harjoittamista.

Ei ole mitään vainoharhaisuutta eikä salaliittoteoriaa todeta selviö, että opetuksen takana on aina jokin teoria. Yksityisissä kouluissa voidaan toki myös opettaa jotain aatteita.

Peruskoulun yhteiskuntatiede on kyllä vaarallinen asia, koska se helposti menee vallitsevan politiikan puolusteluksi. Senikäisille minusta kyllä pitäisi kuitenkin opettaa yhteiskuntatieteiden perusteita. Historiassa käsitellään myös yhteiskuntatieteellisiä oppeja. Yliopistotkaan eivät ole objektiivisia totuuden torvia vaan niissäkin tietyt aatteet jylläävät.

Opetussuunnitelma on Suomessa poliittinen asia, jolloin myös pankit ja yritykset voivat vapaasti lobbata niiden sisältöä.

Et ole millään tavalla kritisoinut poliitikkojen sanelemaa opetusta mutta kylläkin yritysten ja pankkien lobbausta, joten se kertoo mielestäni sinun prioriteeteistasi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #125

"Kapitalistinen valtio on ristiriitainen ja teoreettinen käsite, jota ei ole koskaan missään toteutettu."

Ihanko totta..Miksi valtiot ovat tulleet mielestäsi?

Olet sinänsä oikeassa ristiriitaistahan se on..aivan yhtä ristiriitaista kuin käsite anarkokapitalisti.

" Tässä kirjoituksessa oli aiheena julkinen koulutus, joka ei ainakaan ole kapitalistisen valtion alaa, koska se syrjäyttää kapitalistisia yksityisiä kouluja ja on siten sosialismia."

Tottakai se voi olla kapitalistisen valtion alaa,koska kapitalistit siellä valtiossa voivat vapaaehtoisesti yhdessä kustantaa koulujen toiminnan ja näin myös määritellä mitä siellä opetetaan. Japitalistisessa valtiossa voidaan jopa tehdä laki,että kilpailun tasapuolisuuden vuoksi tuosta vapaaehtoisesta maksusta tehdään vero.

"Valtionkirkkokaan ei kuulu kapitalismiin millään tavalla, koska kapitalismi on yksityisomistusjärjestelmä eikä valtiollista uskonnon harjoittamista."

Tottakai valtionkirkkokin voi kuulua kapitalismiin,jos valtion sisässä kaikki kapitalistit ovat uskovaisia ja tekee näin ollen myös lait kirkkoa varten,koska kaikkihan ovat tosiaan niitä uskovaisia joten se ei tosiasiassa muuttaisi mitään.Toimisi jopa kilpailun tasapuolisuuden suhteenkin hyvin.

"Ei ole mitään vainoharhaisuutta eikä salaliittoteoriaa todeta selviö, että opetuksen takana on aina jokin teoria."

Aivan..mutta ei aate.

"Peruskoulun yhteiskuntatiede on kyllä vaarallinen asia, koska se helposti menee vallitsevan politiikan puolusteluksi."

Aivan yhtä vaarallinen tilanne on yksityisopettajan suhteen joka opettaa ideologiastaan käsin kaikki.

"Senikäisille minusta kyllä pitäisi kuitenkin opettaa yhteiskuntatieteiden perusteita."

Juu kyllä..1.luokalla olevalle on hyvä alkaa sepittämään mikä valtio on ja mikä on sen funktio.

"Historiassa käsitellään myös yhteiskuntatieteellisiä oppeja."

Toki..minun historiantunneilla opettaja kävi asiat läpi asioina eikä aatteina. Minusta se on huomattavasti tärkeämpää käydä asia läpi asiana.

"Opetussuunnitelma on Suomessa poliittinen asia, jolloin myös pankit ja yritykset voivat vapaasti lobbata niiden sisältöä."

Niin..onko näin käynyt?

"Et ole millään tavalla kritisoinut poliitikkojen sanelemaa opetusta mutta kylläkin yritysten ja pankkien lobbausta, joten se kertoo mielestäni sinun prioriteeteistasi."

Miksi minun pitäisi pauhata poliitikoista,kun sinä pauhaat niistä jo,mutta et pauhaa ideologisista syistä yritysten ja pankkien lobbauksesta. Mielestäni tämä kertoo sitten taas sinun prioriteeteistasi. Joten tämähän on vain vastakkainasettelua ja mustavalkoisuutta..sitähän sinäkin näillä kirjoituksillasi tuot vain esille.

Kaikki vain on tai ei ole ja kaikki niiden väliltä pyyhitään pois.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #128

Valtiot ovat syntyneet valloituksista ja vallankaappauksista.

Mitä ristiriitaista muka on käsitteessä anarkokapitalisti?

Kuvitelma jostain kapitalistien valtiosta ei ole relevanttia, koska sellaista ei ole koskaan ollut. Verotus ei ainakaan sovi kapitalismiin, koska se loukkaa yksityistä omistusoikeutta.

Valtion uskontopolitiikka ei ole kapitalismia, vaikka kapitalistit sitä kannattaisivat. Myöskään kommunismi ei ole kapitalismia, vaikka kapitalisti Friedrich Engels sitä kannatti.

Yhteiskuntatieteellinen teoria on samalla myös aate.

Valtion kaikkia koululaisia koskeva opetussuunnitelma ja kunnan kaikkia koululaisia koskeva opetus ovat vaarallisempia kuin yksittäinen yksityisopettaja.

Peruskoulu ei lopu ensimmäiseen luokkaan.

Asioiden esittäminen on aina teoriapitoista, joten aatteita ei voi välttää. Historianopetuksesi on ehkä epäonnistunut, kun kuvittelet omaavasi absoluuttisen totuuden, joka ei ole millään tavalla aatteiden saastuttama.

Pankit ja yritykset ovat yleisemmin tukeneet porvaripuolueita niiden koulutuspolitiikassa, vaikka toki myös vasemmistolaiset pankit ja yritykset ovat tukeneet vasemmistopuolueita.

Pankkien ja yritysten lobbauksesta minun ei varmaan paljon kannata pauhata, kun lähes kaikki jo tajuavat sen moraalittomuuden. Älä yritä panna minun aivoihini ajatusta, että minä muka kannattaisin kaikkea, mitä pankit ja yritykset tekevät!

Kyllä minä voin hyväksyä sumean logiikan validiuden.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #129

"Valtiot ovat syntyneet valloituksista ja vallankaappauksista."

Miten esimerkiksi Suomen kohdalla tämä tapahtui? Kuka valtasi tai kaappasi vallan? Onko lähtökohtaisesti ajattelussasi virhe kohdalla valtio?

"Mitä ristiriitaista muka on käsitteessä anarkokapitalisti?"

Kapitalismi on järjestelmä ja siinä on järjestelmällisyyttä.. anarkismi vastustaa järjestelmiä ja järjestelmällisyyttä.

"Valtion uskontopolitiikka ei ole kapitalismia, vaikka kapitalistit sitä kannattaisivat. Myöskään kommunismi ei ole kapitalismia, vaikka kapitalisti Friedrich Engels sitä kannatti."

Voi hyvänen aika..ei valtion uskontopolitiikan tarvitsekkaan olla kapitalismia vaan voi olla kapitalistisessa valtiossa silti asia näin mikäli kaikki ovat uskovaisia ja siihen silloin suostuvat. On tämä suppeaa ajattelua..

"Yhteiskuntatieteellinen teoria on samalla myös aate."

Höpöhöpö... teoria ja aate ei nyt kättele aina tässä asiassa.Yhteiskuntatieteelliset teoriat pyrkivät selittämään ilmiöiden välisiä suhteita yleisellä tasolla.Yhteiskuntatieteissä tehdään usein ero kuvailevan ja selittävän analyysin välille. Kuvaileva analyysi vastaa muun muassa kysymyksiin 'mitä', 'minkälainen' tai 'kuinka paljon'. Tällöin on tarkoituksena kuvata, minkälainen tutkimuksen kohteen ilmiö on tai kuinka yleisestä ilmiöstä on kyse. Esimerkiksi tutkija voi analysoida, mitä 'työttömyydellä' oikeastaan tarkoitetaan eri yhteyksissä ja kuinka paljon tietynlaista työttömyyttä esiintyy eri ihmisryhmissä tai maantieteellisillä alueilla.

Aate sitten taas yleensä on jokin päämäärä tai pyrkimys.

"Valtion kaikkia koululaisia koskeva opetussuunnitelma ja kunnan kaikkia koululaisia koskeva opetus ovat vaarallisempia kuin yksittäinen yksityisopettaja."

Niin sitä voisi kuvitella ja voisi tietysti kuvitella,että lapset kaikki imevät kaiken oppimansa ilman omaa ajatusta. Tästä sitten taas vastaavat vanhemmat.

"Peruskoulu ei lopu ensimmäiseen luokkaan."

Voi sitä kokeilla selittää myös 2.luokan oppilaalle,yhtä huonosti menee todennäköisesti jakeluun..

"Historianopetuksesi on ehkä epäonnistunut, kun kuvittelet omaavasi absoluuttisen totuuden, joka ei ole millään tavalla aatteiden saastuttama."

Väärin jälleen olettamuksesi minusta. En edes pyri tietämään absoluuttista totuutta enkä siksi minkään asian puolesta saarnaa kuten sinä joka luulet tietäväsi absoluuttisen totuuden. Sitähän tässä olen koittanut sinulle osoittaa mustavalkoisesta logiikasta höpisemällä.

"Pankkien ja yritysten lobbauksesta minun ei varmaan paljon kannata pauhata, kun lähes kaikki jo tajuavat sen moraalittomuuden."

No ei nyt ihan noinkaan..moni pitää niiden toimintaa ainoana oikeana toimintana ja siksi on suotavaa,että yritykset ja yrittäjät päättäisivät asioista. Aivan kuin sinunkin ajattelussasi asioiden pitäisi mennä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #149

Suomi on Venäjän perustama puskurivaltio, sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Ruotsn itäiset osat.

Onko asiassa mielestäsi jotain epäselvää?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #152

On epäselvää.

Suomi omana valtiona alkoi elämän ajatuksena vasta 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen tätä plänttiä vain siirreltiin muiden omistuksessa edestakaisin. Silloin ei ollut oikeastaan mitään valtiota vaan maapläntti jonka joku toinen omisti.

Suomi siis omana valtiona muodostui ilman valtausta,jos näin voidaan sanoa. Toki sen jälkeen sitten keskenämme ammuimme toisiamme..mutta Matin ajatuksen mukaan..lopputuloshan vain merkitsee.

Tämä näin ajatuksena,mutta toki minulle sopii tuokin,että valtiot ovat valtauksen kanssa muodostuneet.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #165

Suomen valtio syntyi Ruotsin ja Venäjän valtauksesta. Ruotsi yhdisti ennen ilmeisesti erilliset maakunnat yhteen kuningaskuntaan ja siitä lähti suomalainen kansallistunne liikkeelle. Venäjä perusti Suomen suuriruhtinaskunnan, joka oli suomalaiselle nationalismille ensimmäinen tunnettu yhteinen poliittinen organisaatio.
En tietenkään kannata ampumista.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #149

Suomen valtio syntyi Ruotsin ja Venäjän valloituksista.

Anarkismi ei järkevästi ottaen vastusta kaikkia järjestelmiä. Onhan anarkismi itsekin järjestelmä.

Kapitalistinen valtio ei tarkoita järkevästi ajateltuna mitä tahansa sosialismia, mitä kapitalistit kannattavat.

Aatteisiin kuuluu myös analyysiä. Yhteiskuntatieteissä analyysi on hyvin erilainen eri aatteita edustavien kohdalla.

Ajattelusi vaikuttaa hyvin mustavalkoiselta. Esität vahvoja väitteitä ja hyökkäät rajusti toisinajattelijaa vastaan. Minä en luule tietäväni absoluuttista totuutta.

Tyypillisen sosialistin tavoin kuvittelet, että kapitalismin kannattajat kannattavat kapitalistien diktatuuria, mutta kuvitelmasi on valheellinen.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #153

Matti, Matti, nyt taas menee hiukan pieleen. Vanhemman kehäketun kuten Vellu Heinon on helppo ampua alas argumentointisi.

Ensiksi, ei ole vieläkään selvitetty, miksi, miten tai milloin Suomen valtio syntyi. Asiasta ei voi esittää kuin arveluja ja niitäkin pitäisi perustella. Jotkut sanovat, että kun Ruotsin eräitä itäisiä läänejä luovutettiin Haminan rauhassa Venäjälle niin niistä olisi syntynyt Suomen valtio. Toiset sanovat, että vasta Pariisin rauha 1947 loi Suomen suvereenin valtion. Ja monta muutakin tulkintaa on. Itse en osaa pistää yhtä toista paremmaksi.

Ketään ei kannata nimitään poliitisesti minkään aatteen kannatajaksi, jos hän ei sitä itse tee. Itse en kovin helposti huomaa Vellu Heinon olevan sosialisti. Tosin olen hyvin yksinkertainen ihminen, joka ei itse osaa sitoutua mihinkään aatemailmaan.

Tekstisi kohta: "Kapitalistinen valtio ei tarkoita järkevästi ajateltuna mitä tahansan sosialismia, mitä kapitalistit kannattavat." ei oikein aukea minulle. Mitä on termi järkevästi ajateltuna. Ei ajattalua voi järkeistää tai olla järkeistämättä, se on ajattelua, jonka lopputulos on sitä sun tätä. Juuri tuollaisella termillä yrität nostaa itsesi ylemmäksi kuin keskustelukumppanisi, mutta argumentoinnin tie on likaus, ja siltä voi hyvin muksahtaa ala. Vaikka jättäisi pois tuon termin järkevästi ajateltuna, niin koko lause on ristiriitainen, sillä se sovittaa yhteen kaksi erimittaista temiä eli kapitalistisen valtion ja sosialismin. Minusta se voisi olla jopa sosialidemokratiaa. En vaan osaa tietää, tumpelo kun olen.

Kuten sanoin, noihin useimpaan sisältyy argumentointivirhe tai ne eivät ole loogisesti mahdollisia. Ajattele uusiksi vaikkapa tuo Aatteisiin kuulu.... -lauseke.

Työn iloa

Am

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #163

Mitä virheitä tein? Uskomatonta että joku pitää Vellu Heinoa uskottavana.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #164

Matti, ihan lyhyesti. Lue huolella mitä tuossa kommentoinnissani kirjoitin.

Muista, sääntö yksi. Älä koskaa aliarvioi vastustaajaasi ja hänen kykyjään. Vastustajan aliarvioiminen (tapaus Vellu Heino) on varman tappion merkki. Talvisodan syttyessä Mannerheim ei aliarvioinut Neuvostoliiton voimaa, vaan tunsi se ja tiesti miten sitä käytetään. Hän osasi vastata heidän toimiinsa. Siis kunnioita vastustajaasi ja pyri argumentoimaan asia, ja iholle ei saa mennä. Eli älä sano henkilöstä mitään sellaista, mitä hän ei itse sano.

Mutta kyllä Vellu Heinon on kova nakki kenelle tahansa ja hänellä on näkemyksiä. Muista siis kunnioittaa vastustajaasi.

Mutta nyt väsymys valtaa vanhan äijän, joten suot anteeksi, että en jatka vastaustani. Menen nukkumaan, nukkumatti kutsuu luokseen ;)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #168

Vellu Heinon ajattelu on harvinaisen johdonmukaista ja hän on hyvin perehtynyt asioihin
Minä määrittelen "järjen" teorian ja käytännön yhdistävänä ajatteluna, Päättelykykynä joka ei ole vain analyyttistä logiikka.
Kumpikaan ei ole Matin vahvoja puolia. Mutta mistä johtuu , että niinkin moni sinnikkäästi yrittää hänelle jotain opettaa? Sitä en oikein itsekään tiedä?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #177

Vellu Heinon ajattelu on harvinaisen harhaista ja hän ei ole perehtynyt asioihin. Olette molemmat sosialisteja ja siksi arvostat häntä etkä minua.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #153

"Anarkismi ei järkevästi ottaen vastusta kaikkia järjestelmiä. Onhan anarkismi itsekin järjestelmä."

No ei itseasiassa ole..se on ismi joka vastustaa järjestelmiä,edelleen.

Piti oikeen hakea sanakirjasta mitä siellä lukee ja se menee näin:

"anarkismi: aatesuunta joka taistellen kaikkea sosiaalista, poliittista ja taloudellista järjestystä vastaan tavoittelee yksilön täydellistä vapautta"

"Aatteisiin kuuluu myös analyysiä. Yhteiskuntatieteissä analyysi on hyvin erilainen eri aatteita edustavien kohdalla."

Tottakai aatteisiin kuuluu analyysiä joka peilataan aatteiden päämääriä tai lopputulosta vastaan. Analyysin tekeminen on sitten tietysti aatteiden perusteella..mutta onko se silloin tiedettä? Voiko sellaista edes laskea tieteeksi. Siitähän häviää toistettavuus.

"Ajattelusi vaikuttaa hyvin mustavalkoiselta. Esität vahvoja väitteitä ja hyökkäät rajusti toisinajattelijaa vastaan. Minä en luule tietäväni absoluuttista totuutta."

Itseasiassa ajatteluni vaikuttaa mustavalkoiselta sen takia,koska aloin käyttämään sinun ajattelutapaasi. Siksi myös "väittelymme" on ollut tätä jankkausta. Juuri sen takia esitän vahvoja väitteitäkin,koska sinäkin esität niitä ja hyökkään toisinajattelijaa vastaan,koska niin sinäkin teet.

"Tyypillisen sosialistin tavoin kuvittelet, että kapitalismin kannattajat kannattavat kapitalistien diktatuuria, mutta kuvitelmasi on valheellinen."

No itseasiassa en kuvittele edes noinkaan. Tiedän kyllä muutaman joka sellaista haluaisi...ihmisellä on kova tahto valtaan ja erityisen kova se on pyrkijöillä jotka muutenkin haluavat rahaa. Tämäki on hyvin luontainen piirre ihmiselle ja sitä toteutetaan melko köykäisesti ilman sen enempää ajattelua mitä se tosiasiassa tarkoittaa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #167

On tuossa teidän jankkauksessa niin sanotusti terve ydin. Raha on sinulle jonkinlainen kipupiste - muista, että se on kuitenkin vain vaihdon väline.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #169

Onko raha vain vaihdonväline? Lainaan hieman Oikkosta,kun oli niin mukavasti asian saanut pakettiin:

"Kuten havainto irrottaa kohteen taustasta, raha irrottaa arvon kohteestaan ja abstrahoi sen. "Arvo" on kuitenkin aivan eriluonteista: mikään reaalinen ei voi olla ikuista, mutta raha pyrkii sitä olemaan. Rahatalous on historiallisesti ottaen uskontoa korvaava ajatusmuoto, ja Raha on taloususkonnon Kuolematon Sielu.

Raha ei ole vaihdon väline, eikä arvon mitta, vaan ajattelun muoto. Raha ei mittaa arvoa, vaan toteuttaa transformaation: se muuttaa reaalihyödykkeen arvon abstraktiseksi raha-arvoksi. Talousteorian mammuttimaisin ajatushäränpylly sisältyy siihen, että uskotaan rahan "abstraktisen" ominaisuuden olevan jotain henkisesti kehittynyttä ja korkea-asteista, vaikka se tosiasiassa edustaa regressiivistä kaikkivoipaisuuskuvitelmaa. Tämä on kaiken rahatalousajattelun keskeinen virhelähde."

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #172

On se silti vaihdon väline, joka tosin on jo välineenäkin kadonnut olemattomiin.
Mielenkiintoinen tuo Oikkosen näkemys, pitäisikö sittenkin ruveta vielä opiskelemaan? Yhtä sun toista vois sanoa, mutta ehdotan, että avaisit pikkasen paremmin omassa blogissa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #178

Elämme rahataloudessa, joten raha välineenä ei ole kadonnut olemattomiin. Rahan ja arvon samastaminen on kyllä vakava virhe eikä sitä pidä tehdä. Raha on talouden väline eikä sitä pidä pitää arvona.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #167

"Itseasiassa ajatteluni vaikuttaa mustavalkoiselta sen takia,koska aloin käyttämään sinun ajattelutapaasi. Siksi myös "väittelymme" on ollut tätä jankkausta. Juuri sen takia esitän vahvoja väitteitäkin,koska sinäkin esität niitä ja hyökkään toisinajattelijaa vastaan,koska niin sinäkin teet."

Luuletko Vellu ton olevan joku tehokas pedagoginen metodi. En olisi kovin vakuuttunut sen tehosta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #170

Jotainhan tässä on koitettava.. :)

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #167

On naurettavaa määritellä anarkismi aatesuunnaksi, joka taistelee kaikkea järjestystä vastaan. Tuo määritelmä sopii paremmin nihilismiin. On varmaan olemassa jotain kiljupunkkarianarkisteja, jotka kannattavat tuollaista anarkismia, mutta tuo ei kuvaa aatetta yleisemmin.

Yhteiskuntatieteen tieteellisyys on minusta monesti hakusessa ja usein on kyse pikemminkin ideologiasta.

Olisi kiva tutustua ihmiseen, joka kannattaa kapitalistien diktatuuria. Itse en ole koskaan tavannut sellaista.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Mies käyttää sosialismi-sanaa samoin kuin useat käyttävät sitä v-alkuista.

Olisko aika päivittää sanavarastoa?

Matti Linnanvuori

Lupaan luopua sosialismi-sanan käytöstä nykypolitiikkaa kuvailemaan silloin, kun viimeinenkin valtion ja kunnan omaisuus on yksityistetty tai vaihtoehtoisesti viimeinen poliitikko on hirtetty viimeisen papin suoliin. https://en.wikiquote.org/wiki/Denis_Diderot

Alexius Manfelt

Matti hyvä, olen ehkä vähälahjainen, mutta en pysty kovin hyvin ymmärtämään ajatustesi juoksua. Minusta tässäkin kommentissa esitety näkemyksesi ovat samaa kuin äkkiväärän kommunistin eli leniniläsi-stalinistisen maailmankuva ajatuksineen. Juuri äkkiväärä kommunisti otti haltuunsa valtion ja kuntien omaisuuden ja antoi sen kommunistiselle puolueelle. Tsaariksi, ainoaksi Venäjän vapaaksi mieheksi, siirtyi Lenin ja sittemmin Stalin.

Jos ajatuksesi ovat yleisiä piraattipuoleen keskuudessa, niin todellakin varoitan ketään moista äänestysvirhettä tekemästä.

Lisäksi, pitää opetella kieliä, erilaisia kulttureita ja kaikkea mahdollista factaa, niin ei tee virhettä siteeramalla todella suurta ajattelijaa Denis Diderota englanniksi. Hän olisi varmasti loukkaantunut moisesta epäkoteliaisuudesta. Länsimaisen ja sivistyneen ihmisen pitää tulla ymmärretyksi ja ymmärtää muita kaikilla keskeisillä länsimaisilla kielillä.

Tässä eräs hieno Denis Diderot'n ehkäpä anarkistinenkin ajatus evääksi perehtymisellesi länsimaisen kultturin perusteisiin:

Aucun homme n'a reçu de la nature le droit de commander aux autres. La liberté est un présent du ciel, et chaque individu de la même espèce a le droit d'en jouir aussitôt qu'il jouit de la raison.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #122

Minä en tietenkään kehota ketään hirttämään poliitikkoja enkä suolestamaan pappeja. Esitin vain humoristisesti, mitä merkitsisi sosialismin todellinen loppu. Olen samaa mieltä siitä, että ranskaksi esitetty ajatus olisi parasta esittää ranskaksi.

Pekka Heliste

Sosialismi ei siis kuole koskaan.Ihminen on laumaeläin ja ihmisen toimeentulo perustuu yhteitoimintaan. Yksinäinen ihminen on hyvin lyhytikäinen ja kuolee sukupuuttoon yhdessä sukupolvessa.

Ja kun toiminta perustuu yhteistoimintaan niin poliitikko-funktio on aina mukana ja myös tietynlainen pakko

Ja solidaarisuus. Kun kylän miehet metsästivät tai kalastivat niin saalis jaettiin koko kylän kesken, myös niiden kesken, jotka eivät osallistuneet saaliin kaatoon/kalastukseen.

Nykyaikanakin metsästykselle löytyy jatkum: Kun hirvi kaadetaan niin saalis jaetaan kaikkien kesken.Jos vain ampuja saisi saaliin niin toiminta loppuisi hyvin nopeasti

Ja kun harjoitetaan yhteistoimintaa niin joukko järjestäytyy eli valitsee itselleen johtajan eli poliitikon.

Yhteisiä alueita on aina,sillä kaikilla ei ole maataeivätkä kaikki edes tarvitse sitä.Mutta kulkeman pitää pääastä ja nämä alueet ovat yhteiskäytössä eli yhteistä omaisuutta

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #154

Sosialismi on eri asia kuin sosiaalisuus ja yhteistoiminta. Sosialismi voi loppua ihmiskunnan viisastumiseen. Politiikka valtiossa voi loppua valtion loppuun. Yksityisen yhteisön politiikka toki jäisi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #156

Miten ihmiskunta viisastuisi???

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #173

Ihmiskunta voi saada sen verran yhteiskuntatieteellistä sivistystä lisää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #213

Mistä? Sekö on sinun kutsumuksesi?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #217

Ihmiset ovat oppineet sosialismin toimivan huonosti. Sosialistit ovat usein vanhoja ja kuolevat vähitellen pois. Nuori sukupolvi voi kannattaa kapitalismia enemmän. Minä kyllä yritän argumentoida kapitalismin puolesta ja sosialismia vastaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #218

Luuletko, että talosjärjestelmä muutetaan äänestämällä?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #219

Se on yksi vaihtoehto. Muita ovat vallankumous ja valtion romahtaminen.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #213

Matti, mitä tarkoitat toteamalla saada yhteiskunnallista sivistystä lisää. Miten suosittelet minun sitä hankkivan? Eikö tohtorin tutkinto riitä? Pitäisikö vielä suorittaa toinenkin saman alan tutkinto? On vain maisterintutkinto historiasta lisänä. Pistäkö paremmaksi? Lisäksi on melkoisesti harrastunut yhteiskunnallista itseoppimista lukemalla niin teoriaa kuin käytäntöäkin noiden titteleiden lisäksi.

Oikeastaan Matti, ei sydämen sivistystä voita mitkään oppimattelit, ne ovat vain oppimisen tulosta, sivistyksestä ei silloin ole välttämättä tietoakaan. Sinun pitää, Matti hyvä, yrittää kehittää itsellesi juuri tuota keskeistä, ei siis oppimiseen perustuva, vaan sydämen sivistystä, sitä tarvitset ;)

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #232

Sosialismin kannatus perustuu pitkälti yhteiskuntaa koskeviin harhakuvitelmiin, joista pääsee eroon hankkimalla yhteiskunnasta tietoa. Noita harhakuvitelmia ei ole pakko hankkia alun perinkään välttämättä. Tutkinnon hankkiminen ei ikävä kyllä välttämättä auta hälventämään sosialistisia harhakuvitelmia, koska yhteiskuntatiede on liian kehittymätöntä. Taloustieteen opiskelu voi kyllä viedä ainakin osan sosialistisista harhaluuloista.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #234

Matti, Kansantaloustiede on yhteiskuntatiedettä ja juuri siitä olen väitellyt ja professorini oli vapaamuurareiden opistamassa ja ylläpitämässä opistossa arvotettu kansataloustietelijä Henri Simmonet.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #156

Kaikki yhteisöt ovat yksityisä, jos niin halutaan sanoa.Ei Suomen valtiota omista muut kuin sen jäsenet

Yrität sumuttaa pilkunviilauksella .

Valtion toiminta on aivan samanlaista kuin kylänkin yhteistoiminta, mittakaava on vain eri.

Sosialismikin on vain yksi ihmisetn yhteistyön muoto tai mikä tahansa dikdatuurikin on sosiaalinen yhteisö

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #175

Itseasiassa muuten..kuka omistaa Oy Suomi-Finland Ab:n ? Oletko ihan varma,että kansalaiset?

http://www.tutkiva.fi/content/oy-suomi-abn-omistajat

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #176

Kansalaisiahan nuo rikkaatkin ovat....

Kansallisuusomaisuuden pääosa on maassa ja asunnoissa. Vaikka ulkomaaliset omistavat pörssiyhtiöistä n puolet niin se on kuitenkin pikkuosuus verrattuna koko omaisuuteen

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #175

Suomen kielessä kaikki yhteisöt eivät ole yksityisiä. Suomen valtiota ei omista kukaan lain mukaan. Pikemminkin Suomen valtio omistaa kansalaiset. Kansanedustajat kuitenkin käyttävät käytännössä samanlaista valtaa kuin omistajat.
En yritä sumuttaa. Suomen kielessä yksityisellä ja valtiolla on ero eikä se ole pilkunviilausta.
Valtion toiminta on keskusjohtoista ja siksi erilaista kuin yhteistoiminta.
Sosialismi ei ole vain yhteistyötä vaan myös luokkataistelua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minusta valtio on aivan liikaa luopunut tuottavasta omaisuudesta. Kuka sitten kustantaa hoitosi jos joudut liikenneonnettomuuteen?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #171

Tuotantovälineiden valtiollinen omustus on tehotonta ja siksi haitallista.
Minulla on vakuutus. Olen myös säästänyt vanhuuden varalle.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Koulutusjärjestelmällä on tärkeä tehtävä omahyväisessä sosialismissamme. Byrokratia tarvitsee loputtomasti tykinruokaa.

Pekka Heliste

Koulun alkuperäinen tarkoitus on säilyttäminen, opetus oli alkuaan vain sivuseikka.

Kun Eurooppa kaupungistui ja teollistui ja väki meni töihin tehtaasee , niin lapset jäivät kadulle.

Villit laumat ja jengit ryöstivät , raiskasivat ja tuhosivat.
Tämä haluttiin kuriin ja niinpä lapset koottiin kouluihin.
Kun heille piti järjestää tekemistä niin keksittiin opettaa heitä

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Nyt taitaa kohdistua yleinen sosialismi-kapitalisti- vastakkainasettelu johonkin aivan irti kontekstista olevaan aiheeseen. Koulutusjärjestelmää voi toki kritisoida, mikäli sen nähdään johdattelevan tiettyyn ideologiaan, mutta ainakin nykyisestä poliittisesta ilmapiiristä voi päätellä, ettei se sitä tee.

Palkat pysyvät korkealla, koska (kapitalistisetkin) työnantajat arvottavat opiskelun erittäin korkealle - Eikä kovin moni korkeakoulutettu halvalla töitä tee. Mitä korkeampi tutkinto, sitä arvokkaampi tekijä.

Viuhuu kyllä korkealta ohi omaan logiikkaani mikään tekstissä esitetty ja onnekseni en ole piraattipuolueessa tällaista suuntaa nähnyt. Puolustaahan piraattipuolue vapaata tiedon liikkumista, niin eikö ilmainen koulutusjärjestelmä ole sitä kaikkein konkreettisimmillaan?

Matti Linnanvuori

Kyllä koulutusjärjestelmä johdattelee tiettyihin ideologioihin. Valtiota hallitsevat poliitikot pitävät yllä valtaansa koulutusjärjestelmän kautta. Etujoukot vetävät myös valtiota omaan suuntaansa koulutusjärjestelmän avulla.

Palkkojen pysyminen korkealla ei minusta johdu vain työnantajiien opiskelun arvostamisesta. Tuo arvostaminen on näet paljolti vain tapa valita työnhakijoista sopivimmat. Palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan.

Piraattipuolue ei olekaan ottanut kantaa talouspolitiikkaan paljonkaan. Ilmaisella koulutusjärjestelmällä on kyllä piraattipuolueessa kannatusta mutta ei yksimielistä.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Minkälaiseen ideologiaan koulutusjärjestelmä johdattelee? Miten sinä onnistuit irtaantumaan siitä ideologiasta, jota sinulle on järjestelmällisesti sitten syötetty vuositolkulla?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #262

Koulutusjärjestelmä johdattelee sellaiseen ideologiaan, jota siinä opetetaan. Se on paljolti valtion virallista ideologiaa kuten luterilaista kristinuskoa tai sitten yliopistomarxismia tms. Minun oli vaikeata irtaantua valtion virallisesta ideologiasta ja se vaati ponnisteluja ja vaihtoehtoihin tutustumista.

Pekka Heliste

Vanhemmat määrittelevät tuota ideologiaa, ei lapsi valitse vanhempiaan.
Koulu siirtää vain samoja asioita kuin siirrettään kotonakin

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #263

Koulussa opetetaan usein erilaistakin ideologiaa kuin kotona siirretään ja kannatetaan. Koulu perustuu paljolti Kommunistisen puolueen manifestin vaatimukseen lasten yhteiskunnallisesta kasvatuksesta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #271

Peruskoulu on kopioitu USA:n yhtenäiskoulusta, tuskinpa sillä mitään tekemistä kommunismin kanssa on

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #272

Suomen peruskoulusta vastuussa olleen virkamiehen Suomen peruskoulu on kopioitu lähinnä DDR:stä, joten sillä on kovasti tekemistä kommunismin kanssa. USA:ssakin sosialismilla oli vaikutusta varsinkin koululaitoksessa.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Jäin kyllä myös miettimään, että missä se ideologia sitten näkyy? Historian tunneilla on selvää, että historian kirjoittavat voittajat - Ja tämä ainakin oma kouluaikanani kerrottiin. Äidinkielentunneilla opetettiin lähdekritiikkiin. Filosofiaa ei peruskoulussa olekaan. Uskonto-opetus on saanut kritiikkiä syystä, ollessaan vahvan kristillisistä lähtökohdista olevaa opetusta. Biologian tunneilla selvitetään paljolti kasvien ja eläinten toimintaa. Terveystieto pyrkii valistamaan (vaikkakin sitä on kritisoitu liian pelottelevasta sävystä), kielten opetuksessa pyritään tutustumaan samalla myös kielen kotimaan kulttuuriin... Matemaattiset aineet taasen ovat aika puhtaasti numeroiden, aineiden ja olosuhteiden arvoneutraalia tutkimista. Minulle jää täysin auki, missä on tilaa ideologiselle tuputukselle?

Jos kyse on siitä, että opettaja itse tuputtaa omia ideologisia näkemyksiään, se on silloin yksittäisten opettajien "ongelma", ei koulujärjestelmän. Toisaalta useinkin juuri ideologinen suuntautuminen voi tuoda sitä syvyyttä opiskeluun, kun opettaja itsekin voi antaa näkökulmia tilanteisiin. Pätevä opettaja tosin osaa antaa näkökulmia omasta suuntautumisestaan huolimatta - Itsellänikin oli erittäin harras kristitty filosofian opettajana (opetti myös psykologiaa ja uskontoa), ja pystyimme silti keskustelemaan avoimesti ja helposti erilaisista jumal-ongelmista, joita myös opettaja omatoimisesti toi esiin. Psykologiankin tunneilla hän nosti ajatuksia siitä, millä eri tavoin voidaan ajatella siitä, miten jumala on ihmisen mielessä luotu, vaikka sitä asiaa ei välttämättä suoraan oppimateriaaleissamme sillä hetkellä ollutkaan käsiteltävänä. Vasta nähdessään minun olleen omaksuneeni huomattavasti ateistisiemman lähtökohdan, hän sopivasti haastoi kristillisestä näkökulmasta kantojani. Tilannetaju oli tässä tapauksessa kohdillaan.

Jatkuvasti koulujärjestelmää pyritään viemään oppilaita osallistavampaan ja keskustelevampaan suuntaan, jolloin monet kannat, ajatukset ja kysymykset tulevat esille. Koulutuksen rahoituksen kurittaminen tosin vaikeuttaa tätä, sillä on hieman eri asia n. 20 oppilaan kuin 40 oppilaan ryhmässä saada tällaisia toimivia keskusteluun sopivia ilmapiirejä aikaan.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #264

Minä en muista minun historiantunneillani mainitun, että historian kirjoittavat voittajat. Olisi kannattanut. Myös yhteiskuntatieteen kirjoittavat lähinnä voittajat. Marginaalisia aatteita ei käsitelty koulussa. Ideologiaa oli siis ainakin siinä, mikä katsottiin mainitsemisen arvoiseksi ja mitä ei. Äidinkielen tunnilla onneksi sentään mediakritiikkiä opetettiin vähän.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #268

Minun aikana asiasta keskusteltiin ja opettaja toi ilmi historian kirjoituksen puutteet

Ja itse asiassa historian tietämys on kasvanut valtavasti 40 vuoden aikana.

Eikä koulukaan enää opeta historiaa kuten minun nuoruudessa, jolloin päntättiin päähän nimiä ja vuosilukuja.

Nykyään koulu perustuu taitojen kehittämiseen esim tiedon hankkimiseen.

Minulla on kaksi poikaa, jotka juui lopettivat peruskoulun ja kun lukee 1000 sivua viikossa kaikenlaista kirjallisuutta niin väistämättä silmiin osuu monenlaisa näkemyksiä historiasta ja yhteiskunnasta.

Jos oppilas ei ole vetelä ja läpilaiska niin itseään voi kehittää aivan itse

Toimituksen poiminnat