Vapaus, veljeys, tasa-arvo Suurin onni kaikille

Keskuspankki on monopoli, joka perii piiloveroa inflaatiolla

Kuka tahansa ei saa painaa Suomessa omaa rahaa vaan se on luvanvaraista Maksulaitoslain perusteella. Suomen pankki ja Euroopan keskuspankki ovat siis lakisääteinen monopoli, jota laki suojaa kilpailulta. Monopolinsa turvin Euroopan keskuspankki voi periä paljon seignoragea eli voittoa rahan liikkeelle laskemisesta. Poliittinen eliitti saa tuloa käyttöönsä Euroopan keskuspankin ja Suomen keskuspankin voitoista eikä suinkaan kansa niin kuin demokraattiset sosialistit naiivisti ajattelevat.

 

Myös toimiluvan saaneet pankit saavat voittoa luomalla rahaa. Toimilupapakko tarkoittaa valtion ylläpitämää kartellia, joka nauttii epäoikeudenmukaisesta etuoikeudesta. Pankkitoiminnan pitäisi siis olla luvanvaraisuudesta vapaata. Lupapakko vähentää kilpailua ja nostaa kuluttajien maksamia hintoja. Lupapakkoa perustellaan kuluttajansuojalla mutta kuten tavallista kuluttajat kärsivät moisesta. Lupapakko perustuu harhaiseen ajatteluun, että poliitikot ja byrokraatit tietävät asiat paremmin kuin muut ihmiset ja siksi heillä on oikeus holhota alamaisia.

 

Euroopan keskuspankin liikkeelle laskeman rahamäärän jatkuvan kasvamisen takia euron hallussapitäjät kärsivät inflaatiotappioita. Inflaatio on verrannollinen veroon mutta se on kavalampi, koska sitä ei tarvitse maksaa itse verohallinnolle. Inflaatiolta suojautuminen vaatii euron hallussapitäjiltä nopeata toimintaa, joka on poissa tärkeämmästä toiminnasta.

 

Jos laki ei kieltäisi rahan vapaata liikkeellelaskua, markkinoille voisi tulla raha, jota ei inflatoitaisi ainakaan yhtä paljon kuin euroa ja jonka hallussapito siis ei olisi yhtä tappiollista. Vapaa kilpailu voisi johtaa deflatoriseen rahaan, jonka hallussapito siis ei välttämättä olisi lainkaan tappiollista vaan nimelliskorot voisivat painua nollaan. Tällöin rahan hallussapitäjät eivät kärsisi tappioita sen takia, että heidän pitäisi nopeasti päästä eroon rahasta.

 

Deflaatio on vallitsevassa ideologiassa virheellisesti leimattu turmiolliseksi, mikä palvelee poliittisia päämääriä eli keskuspankin voiton maksimointia inflatorisella rahalla ja tuotantovälineiden valtiollista omistusta. Deflaatio on kylläkin seurannut joistakin finanssikriiseistä mutta toisaalta deflaatio on vallinnut esimerkiksi USA:ssa 1800-luvulla yhdessä nopean talouskasvun kanssa. Deflatorisen rahan ei voi siis sanoa olevan haitallinen sen perusteella, että deflaatio on joskus syntynyt myös valtion inflatorisen rahapolitiikan muuttuessa äkisti ja ennakoimattomasti deflatoriseksi. Jos deflaatio on ennakoitua ja tasaista, talouskasvu voi olla nopeata.

 

Inflaatiota pidetään nykyään yllä minimipalkkojen reaaliarvon vähentämiseksi. Keynesiläisyys perustuu parhaimman selityksen mukaan palkkojen jäykkyyteen. Jos palkat ovat jäykät, inflatorinen politiikka on yksi tapa päästä lähemmäs täystyöllisyyttä. Jos minimipalkoista luovutaan niin kuin pitää, inflaation ylläpitämisellä on yksi syy vähemmän. Jos palkat näet joustavat alaspäin, ei tarvita inflaatiota vähentämään minimipalkan reaaliarvoa.

 

Valtion monopoli ja sääntely ovat selviä epäkohtia ja siksi raha pitäisi vapauttaa ja keskuspankki lakkauttaa. Koska Euroopan unionin maat ovat niin velkaantuneita, niiden pitäisi myydä Euroopan keskuspankki eniten tarjoavalle maksaakseen pois velkojaan mieluummin kuin verottaa. Euromääräiset lainasopimukset on tehty kahden prosentin inflaatio-odotuksen perusteella, joten euron rahapolitiikan äkillinen muutos olisi haitallinen. Euron monopolin poistaminen kuitenkin mahdollistaisi deflatorisemman rahan paremman kilpailuaseman.

 

Bitcoin on yksi deflatoriseksi suunniteltu raha, koska sen määrällä on yläraja. Käsittääkseni bitcoininkin liikkeelle laskeminen voi rikkoa Maksulaitoslakia. Ketään ei varmaankaan ole vielä asetettu syytteeeen sen perusteella mutta kyse on viranomaisen harkintavallasta. Jos syyttäjä määrittelisi bitcoinin rahaksi, hän voisi nostaa syytteen.

 

Maksulaitoslaki

1 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan seuraaviin maksupalveluihin:

...

3) maksuvälineen liikkeeseenlasku;

6 §
Maksupalvelun tarjoamisen luvanvaraisuus

Maksupalvelua saa tarjota vain, jos toimintaan on saatu tässä laissa tarkoitettu toimilupa. Sähkörahayhteisön toimiluvasta on erikseen käytävä ilmi oikeus laskea liikkeeseen sähköistä rahaa. (22.7.2011/899)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miten yksityiset pankit luovat rahaa,voitko aukaista asiaa?

Sitten mikäli yksityiset pankit sitten luovat rahaa niin eikö se vaikuta inflaatioon?

"Deflaatio on vallitsevassa ideologiassa virheellisesti leimattu turmiolliseksi, mikä palvelee poliittisia päämääriä eli keskuspankin voiton maksimointia inflatorisella rahalla ja tuotantovälineiden valtiollista omistusta. Deflaatio on kylläkin seurannut joistakin finanssikriiseistä mutta toisaalta deflaatio on vallinnut esimerkiksi USA:ssa 1800-luvulla yhdessä nopean talouskasvun kanssa."

Eli..jälleen lopputulos sekä päämäärä pyhitti orjuuden. Et varmaankaan voi itsellesi mitään :)

Matti Linnanvuori

Yksityiset pankit luovat rahaa myöntämällä lainoja. Se tietenkin vaikuttaa inflaatioon.

En edelleenkään pyhittänyt orjuutta. Mistä revit orjuuden taas? Onko se hyvä vitsi?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Sitten mikäli yksityiset pankit sitten luovat rahaa niin eikö se vaikuta inflaatioon?

"Deflaatio on vallitsevassa ideologiassa virheellisesti leimattu turmiolliseksi, mikä palvelee poliittisia päämääriä eli keskuspankin voiton maksimointia inflatorisella rahalla ja tuotantovälineiden valtiollista omistusta. Deflaatio on kylläkin seurannut joistakin finanssikriiseistä mutta toisaalta deflaatio on vallinnut esimerkiksi USA:ssa 1800-luvulla yhdessä nopean talouskasvun kanssa."

Mitä mielestäsi muuta oli tekijänä USA:ssa 1800-luvulla..tottakai lähes ilmainen työvoima (ruokapalkka) aiheuttaa talouskasvua ja sinun mielestäsi se on fantsua. Joten tästä on helppo suunnata ajatuksesi siihen,että orjuus oli fantsua ja voi olla vieläkin..mielestäsi.

Se,että sanot vastustavasi orjuuttamista,mutta silti lopputulos on pyhittää keinot niin ne ovat ristiriidassa keskenään. Aivan kuten tässä 1800-luvun tapauksessa. Vallitseva ideologia oli muuten kapitalismi tuohon aikaan. Kapitalismi on siis orjuutta joka saa orjan tuntemaan itsensä valheellisesti vapaaksi..sosialismi vasta paljasti orjalle todellisen tilansa. Näinhän asian itsekkin esitit :)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #11

Tässä hyvä ja melko nopealukuinen pläjäys S&P:ltä, joka selittää että pankit luovat lainat tyhjästä, eivät talletuksista tai reserveistään. Luotonlaajenemiskertoimeen ja reservien hamstraukseen uskovia ihmisiä on maailmassa ihan liikaa.

Repeat After Me: Banks Cannot And Do Not "Lend Out" Reserves
Credit Market Services:
Paul Sheard, Chief Global Economist and Head of Global Economics and Research, New York

http://www.standardandpoors.com/spf/upload/Ratings...

Minäkään en pidä kirjoittajan ideasta deflatoituvasta rahasta hyvänä. Se sopii erityisen huonosti Suomeen jossa on erittäin vahva ja jäykkä indeksitalous yleissitovuuksineen.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1470...

Suhteellisesti muihin valuuttoihin deflatoituva raha, kuten Henri tuossa alhaalla aivan oikein argumentoi euron kohdalla, on erityisen tappava, koska korotukset yhdistettynä deflaatioon tuhoavat yksisen taloustoiminnan, erityisesti teollisuuden nopeasti. Näinhän sitä on jo käynyt:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1470...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #12

Tiedän kyllä pankkien toiminnan,mutta harvemmin saa tilaisuutta kuulla sitä libertaarilta. Siksi tämä jankkaaminen. :)

Tattis muuten tuosta pläjäyksestä..menee luettavien kansioon.

Kun otit puheenaiheeksi deflatoituvan rahan niin mihin se mielestäsi sopii ylipäätänsä,jos ajatellaan sopiiko se vaihdonvälineeksi ylipäätänsä. Mikäli rahalla sitten tarkoitetaan arvonsäilyttäjää niin siihen se tietysti sopii,mutta todella huonosti sitten taas vaihdonvälineeksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Arvonsäilyttäjänä raha on kovin kehno kun sen arvo on sopimusten summa. Tai suma.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #14

Arvon säilyttäjänä euro on kehno lähinnä siksi, että se kärsii jatkuvasta inflaatiosta. Deflatorinen raha säilyttää arvonsa paremmin.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #13

Kyllä deflatorinen raha sopii vaihdon välineeksi paremminkin kuin inflatorinen, kunhan vain deflaatio ei mene liian nopeaksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Katso viimeinen vastaukseni Alexiukselle.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #12

On totta, että deflatorinen raha ei sopisi erityisen hyvin Suomeen, koska täällä on minimipalkkoja yleissitovissa työehtosopimuksissa. Deflaatio ei kuitenkaan sinänsä ole huono juttu vaan siinä on etunsa. USA:n 1800-luku on yksi esimerkki kasvavasta taloudesta, jossa oli deflatorinen raha.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #11

Sanoin jo, että yksityisten pankkien rahanluonti vaikuttaa inflaatioon.

USA 1800-luvulla oli aika joustava talous ja siksi deflaatio ei aiheuttanut suuria ongelmia. Orjuus ei aiheuttanut talouskasvua. Minusta orjuus ei ole fantsua vaan kauheata. Minä tavoittelen hyvinvointia etiikan lopputuloksena ja juuri siksi orjuus on tuomittavaa. Lopeta tuo patologinen valehtelusi jo! USA:ssa vallitseva ideologia ei ollut kapitalismi vaan siellä oli erilaisia ideologioita. Kapitalismi ideologiana on tietääkseni vasta Ayn Randin ja Milton Friedmanin jne. 1900-luvun keksintö. Kapitalismi ei ole orjuutta vaan kapitalismi on ristiriidassa orjuuden kanssa, koska kapitalismi edellyttää yksilönvapautta. Sosialismi on illuusio, joka saa sosialistin tuntemaan kapitalistisen vapauden orjuudeksi ja sosialistisen orjuuden vapaudeksi. En esittänyt valhettasi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

M. Linnavuori: "Deflaatio on vallitsevassa ideologiassa virheellisesti leimattu turmiolliseksi, mikä palvelee poliittisia päämääriä eli keskuspankin voiton maksimointia inflatorisella rahalla ja tuotantovälineiden valtiollista omistusta."

Mitenkähän sen empiirisen todistusaineiston kanssa olisi? Kreikka on nyt kuudetta vuotta deflatorisessa lamassa. Voiko nyt aivan rehellisesti sanoa, ettei Kreikan kohdalla deflaatio ole ollut turmiollista?

Entä Espanja? Italia? Portugali?

Jos et pahastu, niin voisi niitä kotiläksyjä tehdä sen verran, että ensin tutustuu vaikka tilastoihin. Jos ne ovat jossain määrin ristiriidassa oman viestin kanssa niin voisi olla kannattavaa ensin miettiä onko omassa viestissä jotain tarkistettavaa.

Matti Linnanvuori

Empiirisen todistusaineiston mukaan deflaatio ei ole turmiollista kuten USA:n 1800-luku osoittaa. Kreikka ei ole kuudetta vuotta deflatorisessa lamassa vaan deflaatio alkoi vasta tämän vuoden keväällä antamasi linkin mukaan. http://www.tradingeconomics.com/greece/inflation-cpi Kreikassa on minimipalkka, joten deflaatio on siinä mielessä haitallista, että se lisää minimipalkan reaaliarvoa. Sama pätee myös Espanjaan, Italiaan ja Portugaliin. Muuten on vaikea keksiä, miten hintojen lasku olisi haitallista. Esimerkiksi elektroniikan hinta laskee koko ajan mutta elektroniikka-ala ei ole lamassa vaan päinvastoin.

Yksityiselle sektorille annettavien lainojen väheneminen kertoo lamasta ja siinä mielessä se on tietysti ikävä ilmiö. Kukaan ei varmaan halua rahamäärän laskua. Milton Friedman ehdotti jossain vaiheessa rahamäärän jäädyttämistä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Niin, tuossa toisessa kommentissa kirjoitit: "Yksityiset pankit luovat rahaa myöntämällä lainoja. Se tietenkin vaikuttaa inflaatioon."

Linkkini oli osoittamassa miten yksityiset pankit sitä rahaa itse asiassa imevät pois markkinoilta, koska luottoekspansion sijaan onkin luottosupistuminen.

Kuluttajahintoja (johon CPI:si viittaa) ei pidä sotkea inflaatioon.

Keskuspankkien puolella taas EKP pikemminkin on nyt taas kiristänyt rahapolitiikkaansa. Seuraukset tulevat näkymään kohtapuoliin, jos muutosta ei tehdä. Löyhän likvidin jälkeen näkyvä pienehkö toipuminen on siten taas vaakalaudalla.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #5

Yleensä inflaatiota mitataan nykyään juuri kuluttajahinnoilla. Mikä sinusta siis on oikea mittari? Yksityiset luototko?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #8

Tehdään ajatusleikki: tulee vaikkapa katovuosi, kuten tässä kahvin osalta oli pari vuotta sitten. Se aiheutti kahvin hinnan nousua. Johtuiko tämä mielestäsi rahan arvon alenemisesta, vai kahvin niukkuudesta?

Inflaatiosta usein aiheutuu kuluttajahintojen kasvu, mutta kuluttajahintojen muutokset voivat johtua jostain muustakin. Jos rahan "arvoa" haluaa mittauttaa niin yleisin keino on mitata sen "harvinaisuus", eikö totta?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #9

Kreikassa ei nyt kuitenkaan ole kyse siitä, että tuotanto olisi niin rajussa kasvussa, että hinnat laskevat.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #10

Ei niin. Kyse on siitä, että deflatorisen laman aikana kysyntä hiipuu niin pahoin, ettei tuotannolle ole enää tarvetta. Se, ettei tuotannolle ole tarvetta johtaa siihen, ettei työlle ole tarvetta. Tämä taas johtaa kovaan työttömyyteen, se taas kokonaiskysynnän (edelleen) supistumiseen jne.

Itse asiassa Kreikassakin kuluttajahinnat nousivat kriisin alussa (n. 10 prosenttia). Tämä ilmiö johtuu siitä, että vähäisemmän kysynnän vuoksi tulee nostaa katetta.

Se vie hyvin pitkän aikaa, ennenkuin ns. "demand squeeze" alkaa pudottamaan kuluttajahintoja. Sitä ei välttämättä edes tapahdu, koska kulutus siirtyy yhä vain huonolaatuisempaan suuntaan, ja kohdistuu vain välttämättömyystarvikkeisiin.

Näin ollen tarjolla on kuluttajahintojen nousu, deflaatio ja raju työttömyys.

Ja laukaiseva tekijä on deflaatio.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #18

Mistä päättelet, että Kreikassa on ollut deflatorinen lama? Kuluttajahinnathan ovat laskeneet vasta viime keväästä lähtien. Miten määrittelet deflaation? Viime keväästä lähtien Kreikan tuotanto on supistunut hitaammin kuin ennen sitä, joten deflaatio ei näyttäisi olevan selvässä yhteydessä lamaan. Deflaatio on seurausta lamasta eikä toisin päin. Kun lama supistaa luotonantoa, se on johtanut deflaatioon. Kreikan inflaation hidastuminen on kyllä aiheuttanut ongelmia velallisille ja työnhakijoille, kun inflaatio ei ole enää syönyt velkoja eikä minimipalkkaa niin nopeasti.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #20

No vaikka tuosta linkistä, jonka annoin (pankkien luotonanto yksityisille) = deflaatiolta haiskahtaa. Lama taas tulee bkt:n jatkuvasta syöksystä. Näistä päättelin.

Ei se mitään, eri mieltä saa olla, mutta jos ei toimivista empiirisistä tuloksista halua välittää, mutta pitää kiinni toimimattomista ja yhteiskuntarauhaa horjuttavista rakenteista niin sitten kannattaa sinua.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #30

Pankkien luotonannon supistuminen kyllä haiskahtaa deflaatiolta mutta kuluttajahinnat eivät supistuneet kuin vasta tämän vuoden keväästä alkaen. Julkinen sektori on varmaan kasvanut sen verran, että deflaatiota ei tullut sitä ennen.

Kreikka ei minusta ole empiirinen tulos, joka osoittaa, että deflaatio on kaikissa tapauksissa haitallinen. Poikkeus ei vahvista sääntöä. USA on vastaesimerkki, joka osoittaa, että deflaatio ei välttämättä ole haitallinen. Kirjoitin jo alkuperäisessä kirjoituksessanikin, että deflaatio voi esiintyä laman aikana. Deflaatio voi olla haitallinen, jos rahamäärä supistuu. Myös minimipalkka on haitta, joka pahenee deflaation myötä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Totta hitossa inflaatio näkyy kuluttujahinnoissa. Ja on ihan mahdollista,
että on samanaikaisesti on luottoekspansiot ja -inpansiot.
Ethän sinäkään mitenkään kerkiä niitä likviditeettejä seurata vaikka kuinka kaikkia mahdollisia tilastoja seuraisit kun ei kukaan niitä kerkiä laatimaan, seuraaman rahat jotko pyörivät ympäriämpäri maapalloa fotonin nopeudella.
Sekoitat vain Matin pään entisestään kun kannattaisi vähän karsia turhaa roinaa omasta päästä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #15

Karsin sinut palstalleni hyväksyttävistä kirjoittajista. Pahimmat roinat pois.

Yritin aikani ihan kärsivällisesti kyllä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #31

Otitko vastauksesikin pois, olisin voinut kopsata sen BKT, mut löytyyhän se .
Ei sinua sitten kiinnosta mikään niihin indekseihin kohdistuva kritiikki.
Huomasin kyllä ylenpalttiset kärsivällisyyden yritykset.
Senkun seikkailet virtuuaaliviidakossasi .

Anna-Leena Nieminen

Henri, deflaation merkitys on aivan eri asia nykyisessä epäterveessä järjestelmässä kuin terveessä eli vapaassa raha- ja pankkijärjestelmässä.

Deflaatiolla on nykyisessä järjestelmässä kielteinen vaikutus koska se tuhoaa sen eli oikeastaan, sillä ei ole kielteinen vaikutus koska nykyinen mätä järjestelmä joutaakin mennä mutta tuhoutuminen ei vaan tapahdu hallitusti.

Epäilen että et ymmärrä tätä perustavanlaatuista seikkaa deflaatiosta koska et kannata tai ymmärrä vapaata järjestelmää.

Ja mitä toiseen kommenttiisi tulee niin elvyttäminen eli rahan määrän lisääminen (löysä rahapolitiikka) ei tosiaankaan ole ratkaisu. “Luottosupistus" kuten Matti jo sanoi johtuu lamasta.

Kommenttisi ylipäätään osoittaa vain sen kuinka kusessa ollaan mädän raha- ja pankkijärjestelmän takia. Se ei pysty tekemään enää mitään korjaavaa liikettä ja siksi se pitäisikin vapauttaa (hallitusti).

Alexius Manfelt

Oikeastaan kaikki oleellisinen tästä talousajattelusta niin menetelmistä, teorainmuodostuksesta kuin ajatusmaailmasta, tulee esille jo Wikipedian sansankielisen artikkelin alusta:

"Als Österreichische Schule, Wiener Schule, Österreichische Grenznutzenschule[1] oder (selten) psychologische Schule wird eine Gruppe von Theoretikern bezeichnet, die eine bestimmte Lehrmeinung in der Volkswirtschaftslehre vertreten. Zentral ist die Idee der evolutorischen Schöpfung von Wissen durch den Unternehmer und die Betrachtung der dynamischen Unsicherheit wirtschaftlicher Abläufe. Die Schule betont die Bedeutung der einzelnen Menschen und deren individuellen Vorlieben für die wirtschaftlichen Prozesse (Subjektivismus, Methodologischer Individualismus). Hinzu kommt eine Abneigung gegenüber der mathematischen Darstellungsform von volkswirtschaftlichen Zusammenhängen. Diesem Ansatz gegenüber stehen die etwa gleichzeitig entstandenen Lausanner Schule und Cambridger Schule mit ihren mathematisch formulierten Gleichgewichtsmodellen (Neoklassische Theorie)."

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kääk! nyt on saksaa, sitäkin olen tuloksetta yrittänyt opiskella.
Tajuan vain että minuakin kiinnostaisi. Käännä se ja laita omaan blogiin. Se voisi olla ihan hyvä alustus muillekin, jotka ei viitti näillä palstoilla käydä.
Nehän on ihan sekopäisiä niitten ekonomististen reseptiensä kanssa.

Anna-Leena Nieminen

Ai, olet kiinnostunut itävaltalaisesta taloustieteestä...

Se löytyy Wikipediasta ihan suomenkielisenäkin

http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4valtalainen_t...

Tarkempaa analyysiä siitä tässä englanninkielisessä blogissa, ja kun et ilmeisesti osaa kieliä tai et viitsi kääntää niitä niin tässä suomennokseni

ITÄVALTALAISEN TALOUSTIETEEN OPETUS...

"Itävaltalainen taloustiede on "arvovapaa". Se ei oleta mitään tiettyä ideologiaa. Se osoittaa vain, miten erilaiset ideologiat, politiikot toimivat. Jos taloustieteilijä hyväksyy vaurautta tavoitteessaan, hän on vapaiden markkinoiden puolestapuhuja. Jos taloustieteilijä suosii köyhyyttä, ainakin joillekin yksilöille, hänen täytyy hyväksyä joitakin valtion väliintuloja(interventiopolitiikka). Tämä on itävaltalaisen taloustieteen opetus."

Lopullinen muoto valtion väliintulossa on puhdasta sosialismia: monopoli hoitaa hallitusta. Tämä järjestely johtaa köyhtymiseen. Suuri ongelma monopolissa taloudellisesta näkökulmasta, on kyky laskemiseen. Monopoliasemassa ei voi rationaalisesti kohdentaa resursseja, koska se edellyttää hintoja, jotka ovat muodostuneet vapailla markkinoilla. Kysyntä ja tarjonta ovat siis kriittisesti katkaistu, ja siellä on valtavaa resurssien tuhlausta.

Valtion monopoli, toisin kuin vapailla markkinoilla toimiva yritys - ei mene konkurssiin, kun se ei täytä kuluttajien tarpeita tehokkaasti. Se kestää, ja voi jopa saada enemmän tuotosta verotuksen kannalta. Kannustimet ovat kroonisesti vinossa. Korruptio on yleistä. Tuotannon rakenne ei ole suunnattu siihen suuntaan mikä täyttäisi kuluttajien tarpeita, mutta rikastuttaa monopolistia kuluttajien kustannuksella. Monopoli on pakkokeinojen järjestelmä varallisuuden uusjakoon.

Kahta vaihtoehtoa - vapaat markkinat tai monopolit - ovat keskeinen kaikkeen poliittiseen keskusteluun. Pitäisikö minkään alan antaa hoitaa monopolia vai yrityksiä vapailla markkinoilla? Kysymys on aina sama. Itävaltalainen taloustiede osoittaa meille, että riippumatta teollisuudesta(alasta), vapaat markkinat tyydyttävät parhaiten kuluttajien tarpeet.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #19

Arvoisa Anna-Leena Nieminen, tietenkin kielitaitoni on hivenen vajavainen, miksi ei oli. Yleensä kuitenkin kääntäminen saa terminoloagian epäselväksi ja ei niin tarkaksi kuin se on alkukielellä ajateltu. Siksi pidän ensiarvoisena ymmärtää, kuten yleensä eurooppalaiset sivistyneet, pääsääntöisesti keskeisiä eurooppalaisia kieliä. Ymmärrys on joskus laajempi kuin se on toisinaan.

Tuolla saksanakielisellä tekstillä Wikipediasta, jota ehkä kykenen lukemaan ja ymmärtämään (entä teidän hallintannen ko kielssä?). Haluan korostaa eritoten tuon tieteen metodologisia piirteitä ja miten se poikkeaa tavanomaisesta kansantaloustieteesta. Edeleenkin lainaan, nyt kuitenkin tarkentaen:

"Die Schule betont die Bedeutung der einzelnen Menschen und deren individuellen Vorlieben für die wirtschaftlichen Prozesse (Subjektivismus, Methodologischer Individualismus). Hinzu kommt eine Abneigung gegenüber der mathematischen Darstellungsform von volkswirtschaftlichen Zusammenhängen."

Keskeisiä teemoja ovat siis subjektivismi ja metodologinen indivisualismi. Kun siihen yhdistetään mateemaattisten luonnontieteellisten teoroiden vierastaminen, niin ne kertovat jo paljon.

Toivoisen, että Te arvoisa Anna-Leena Nieminen kokisette sen ihanuudet, että eurooppalaista taloutta ja kultturia yleensä pitää voida lukea sillä kielellä millä se on kirjoitettu. Ei Heinrich Heinea lueta iItaliaksi, eikä Manzonia saksaksi, Marcel Proust pitää lukea ranskaksi, ei siis englanniksi. Ja kansataloustietäjä Keynesiä on luettava englanniksi, eikä espanjaki. Eikä Marc Blochia ymmärrä amerikaksi käännettynä.

Kaiken tämän sanon siitä huolimatta, että olen kääntänyt eri kielistä hyvinkin erilaisia teoksia, joten tiedän millaisia vajavaisuuksia kääntämisessä aina on.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #21

Arvoisa Alexius Manfelt, kommenttini oli tarkoitettu kylläkin Margareta Blåfieldille.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #21

Ja totta arvoisa Alexius Manfelt, huomasin että tuo saksankielinen Wikipedian sivu itävaltalaisesta taloustieteestä on parempi kuin suomenkielinen vastaava. Ainakin lainauspätkän kohdalta mikä kommentissasi oli.

Toisaalta siellä ei ole selostettu itävaltalaiseen taloustieteeseen olennaisesti kuuluvaa ABCT -suhdannevaihteluteoriaa niin seikkaperäisesti kuin suomenkielisessä versiossa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Aleksius, totta kai olet oikeassa, että tekstit pitäisi lukea alkukielellä ja ehkä siksikin Kadonutta aikaa etsimässä (en yritäkään ranskaksi) on jäänyt lukematta. Se nyt on vaan niin, että ainakin perinteisillä opetusmetodeilla olen kielellisesti idiootti. Mutta minua todella kiinnostaisi saada jonkun käsityksen sinun tarjoamistasi sitaatteista. Siinä on ilmeisesti kyse tietoteoreettisista ja metodoligisista perusteista ja voisi olla kiintoisaa keskustella kanssasi, mutta suomeksi mielummin.
Kuvittele, että olen Marxiakin joutunut lukemaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Dialektisen materialismin tietoteoria opiskellessani jouduin kuitenkin alkuperäisestä jotain keskeisiä käsitteitä tarkistamaan.
Ei löytynyt suomennosta "Gegenstand"- termille joka on ihan ydin teorian ja käytännön suhteessa. Minusta joidenkin filosofien käyttämä "esine" ei ollenkaan ole hyvä.
Ellet sinä suostu avaamaan blogissassi aihetta, taidan ite.
Voisit ainakin kirjoittaa jotain kääntämisen vaikeuksista!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Kiitos Anna-Leena avuliaisuudestasi! Laitan linkin talteen,että voin paremmalla ajalla perehtyä.

Toimituksen poiminnat