Vapaus, veljeys, tasa-arvo Suurin onni kaikille

Vapaa markkinatalous toimii; palkkasääntely ei

  • Abba Lerner
    Abba Lerner
  • Milton Friedman
    Milton Friedman
Lauri Holappa kirjoitti Raha ja talous -blogiin otsikolla Rakenteellinen uudistus ilman kurjistamista: "NAIRU-teoriaan nojaavan työllisyyspolitiikan tulokset ovat olleet varsin huonot. Työmarkkinoiden rakenteellisista uudistuksista on tullut viimeistään 1980-luvulta lähtien etenkin Länsi-Euroopassa talouspolitiikkaa ohjaava taikasana. Siitä huolimatta korkeasta työttömyydestä on tullut pysyvä ilmiö etenkin Länsi-Euroopassa." Avainsana tässä on "taikasana": työmarkkinoiden rakenteellisista uudistuksista on puhuttu mutta vähän saatu aikaan. Saksassa työmarkkinoita on onnistuttu uudistamaan ja siellä työttömyys onkin laskenut. NAIRU-teoriaan nojaavan työllisyyspolitiikan tulokset eivät siis ole olleet huonot vaan teoriaa ei ole juurikaan pantu käytäntöön.

 

Keynesiläisyydestä ei suinkaan ole pidättäydytty niin kuin kirjoituksessa väitettiin vaan se on ollut politiikan päälinja. Rakenteelliset uudistukset eivät myöskään heikennä kokonaiskysyntää eivätkä kurjista vaan parantavat kokonaiskysyntää ja vaurastuttavat parantamalla työllisyyttä.

 

Kirjoituksessa mainittu Abba Lernerin ehdottama palkkasääntely heikentäisi työmarkkinoiden toimintaa, koska se estäisi markkinaperusteista palkan maksua. Ei olisi tehokasta lukita palkkoja niin alas, että täystyöllisyys saavutettaisiin, jos se edes olisi mahdollista. Komentotalousmaiden kokemukset eivät houkuttele. Työttömyys on ikävä ilmiö, mutta siitä ei kannata yrittää päästä eroon vielä ikävämmällä politiikalla. Inflaatio on rahatalouden ilmiö niin kuin Milton Friedman sanoi, joten inflaation järkevä hallinta onnistuu järkevällä rahapolitiikalla.

 

Vastoin kirjoituksen väitettä työttömyyttä ei voida painaa kysyntää stimuloivalla talouspolitiikalla juuri niin alas kuin julkinen valta tahtoo. Tarkkaan ottaen täystyöllisyys on hyvin vaikea saavuttaa. Komentotaloudessa se saattaisi ehkä onnistua panemalla kaikki pakkotyöhön. Komentotalous ei kuitenkaan ole järkevää, joten järkevin vaihtoehto on vapaa markkinatalous, jossa saavutetaan lähes täystyöllisyys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Pekka Heliste

Saksassa työttömyys on pienennetty työtä jakamalla. Suuret yritykset ovat sopineet työaikojen lyhennyksistä,Kurzarbeitista, mutta palkkaa se ei ole juurikaan alentunut , sillä valtio on maksanut näissä sopimuksissa 2/3 alenemasta.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/08/1...

Minijob on myös hämäystä, sillä se on työllistänyt lähinnä entisiä jo muutenkin osa-aikatyötä tekeviä naisia.Minijob työläisistä liki 75 % on naisia.Ongelma on, ettivät he maksa sairasvakuutusta eikä eläkemaksuja, joten se on lisännyt muiden rahoittajien rasitusta

Ja Minijob tarjoaa myös veronkiertomahdollisuuden pienituloisille:
Kun 2000 euroa ansaitseva , viittä päivää tekevä, lyhentää työviikon neljään päivään ja ottaa yhdeksi päiväksi minijobin niin hän saa käteen 200-300 euroa enemmän.

Sosiaaliturvan menoihin minijobeilla ei ole vaikutusta, koska tuon muutama sata euroa saa ilman , että se leikkaa sosiaalitukia.

Saksassa on myös harjoiettu palkkamalttia, muta pitkään jatkuneena se on alkanut syödä kotimarkkinoita ja kotimainen bkt onkin laskussa.

Saksan tilanteen pelastaa suurien ikäluokkien eläköityminen, Saksassa suurte ikä luokat ovat nyt poistumassa työelämästä n 55-60 iässä ja 70-80-90-luvun todella pienet ikäluokat eivät riitä täyttämään paikkoja

Matti Linnanvuori

Palkkamaltti ei syö kotimarkkinoita vaan se auttaa kotimarkkinoita pitämällä työllisyyden korkeana.
Eläköityminen ei auta, jos veronmaksajat joutuvat maksamaan eläkeläisten elatuksen.

Pekka Heliste

Minä vain oioin harhakäsityksisäsi.

Kyllä 0-linja palkoissa syö kulutuskykyä, sillä inflaatio, pienikin syö ostovoimaa.
Ostokuume haihtuu kun hieroo tyhjällä lompakolla otsaa.

Ja en ottanut kantaa eläkkeidne maksuun vaan siihen, että työelämästä poistuu enemmän ihmisiä kuin tulee ja sekin pitää työllisyyttä yllä

Suurin ero Suomen verrattuna on, että työtä jaetaan, mutta Suomessa työaikaa lyhennetään työttömyyden kautta

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #5

Nollalinja on ostovoiman kannalta kuitenkin parempi kuin palkankorotukset, jos täystyöllisyyteen tai edes parempaan työllisyyteen päästään.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Saksassahan on toteutettu sosialismia.

Matti Linnanvuori

Niin mutta Saksan demaritkin tekivät rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä sitten? Sosialismia se siltikin on,että palkat lasketaan liian pieneksi ja jonkun toisen pitää maksaa tukea sen vuoksi.

Yhtälö ei oikeastaan toimi ja kapitalismi/markkinatalous toimii näin vain hetken tekohengityksen varassa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #6

Tuskin Saksassa palkkoja on laskettu liian pieniksi. Saksassa on sallittua pyytää ja maksaa palkankorotuksia.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #7

Höpö höp, Saksan nousu perustuu palkkojen jäädyttämiseen ja työajan lyhentämiseen eli kollektiivisiin päätöksiin

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #9

Kyllä Saksassa on sallittua maksaa ja pyytää palkankorotuksia. Palkkojen jäädyttäminen on kyllä ollut kollektiivinenkin sopimus mutta se ei perustu lakiin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #10

Eihän Tupo Suomessakaan perustuu lakiin vaan kolmikantaan, jota Saksakin soveltaa.

Esim työajan lyhennyshän on Saksassa sovittu työnantajien, työntekijöiden ja valtion kesken. Ja viulujen maksajiksi on sovittu veronmaksajat.

Ja palkankorotukisa saa pyytää, mutta niitä ei ole maksettu kuin poikkeustapauksissa.

Saksassa työntekijöillä on laaja myötämääräämisoikeus ja työntekijöillä veto-oikeus monessa asiassa
Jo pienissäkin, 10 hengen yrityksissä työntekijöitä koskevia asioita käsitellään komiteoissa, joissa on viisi työntekijöidne edustajaa
Siihen nähden Suomen luottamusmiesjärjestelmä on kepeä systeemi

Ja tärkeintähän tässä on, että tunnustat sosialismin voiman ja sen tehokkuuden hyvinvoinnin tuojana ja käytät vielä sosialismia esimerkkinä hyvästä yhteiskunnasta

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #11

En tunnusta sosialismin voimaa enkä tehokkuutta hyvinvoinnin tuojana enkä käytä sosialismia esimerkkinä hyvästä yhteiskunnasta. Annoin Saksan vain vastaesimerkkinä Lauri Holapan väitteelle.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #12

Saksan käyttäminen esimerkkinä todistaa, että sinäkin olet sisimmältäsi sosialisti

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #13

Ei. Se oli vain vastaesimerkki, joka osoitti Lauri Holapan väitteen vääräksi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #7

"Tuskin Saksassa palkkoja on laskettu liian pieniksi. Saksassa on sallittua pyytää ja maksaa palkankorotuksia."

http://yle.fi/uutiset/euron_tuntipalkalla_pois_kor...

Niin..tuskimpa.Kyllä Matti tietää,koska tuskimpa.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #15

Haluaisitko sinä utopian, että Saksassa maksettaisiin jokaiselle miljardi euroa tunnissa ilman työttömyyttä?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #16

Ottiko noin tiukoille,kun olit väärässä?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #17

Miten niin olin väärässä? Olinko väärässä siinä, että Saksassa saa pyytää ja maksaa palkankorotusta? En. Toki Saksassa sosialismi on painanut palkat turhan alas.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #18

Tottakai olit väärässä liian pienten palkkojen suhteen.

Ei kukaan väittänyt saako pyytää ja maksaa palkankorotuksia..sinä olit ainoa joka otti kantaa noihin asioihin,joten voit taistella niistä itsesi kanssa.

Otit esimerkiksi Saksan missä sosialismilla ollaan toteutettu kapitalistien tahtoa ja pidät tätä onnistuneena toimintana. Mielestäsi vielä TUSKIN palkkoja on liian pieniksi laskettu. Tuollainen TUSKIN on osoitus tietämättömyydestä,se on vain arvaus joka nojaa omaan uskoosi.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #19

Miten niin olin väärässä liian pienten palkkojen suhteen? Jos palkankorotukset ovat sallittuja, palkkojen jääminen liian pieniksi on vaikea selittää. Liian pienet palkat merkitsisivät työvoimapulaa, jota Saksassa ei yleisesti ole. Kyse ei siis ole vain minun uskostani.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #18

Saa toki, mutta korotuksia ei ole maksettu kuin maltillisesti ja poikkeustapauksissa.

Yrität vain asioita sotkemalla selvitä

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #21

Miten niin muka sotken asioita?

Toimituksen poiminnat