*

Vapaus, veljeys, tasa-arvo Suurin onni kaikille

Inflaatio on rahatalouden ilmiö

  • Milton Friedman
    Milton Friedman
  • Abba Lerner
    Abba Lerner
  • François Quesnay
    François Quesnay
  • Hans-Hermann Hoppe
    Hans-Hermann Hoppe

Milton Friedman kirjoitti teoksessa The Counter-Revolution in Monetary Theory (1970): "Inflation is always and everywhere a monetary phenomenon in the sense that it is and can be produced only by a more rapid increase in the quantity of money than in output. ... A steady rate of monetary growth at a moderate level can provide a framework under which a country can have little inflation and much growth. It will not produce perfect stability; it will not produce heaven on earth; but it can make an important contribution to a stable economic society."

 

Jussi Ahokas ei kuitenkaan omaksunut tuota totuutta vaan väitti, että koska keskuspankkirahoitus poistaa valtion kulutukselta ulkoiset rajoitteet, voi julkinen sektori lisätä talouden kokonaiskysyntää periaatteessa rajattomasti. Keynesiläiset eivät olekaan tajunneet rahatalouden ja reaalitalouden välistä eroa. Rahan kovaa painamista on kokeiltu monessa maassa ja se on aina johtanut hyperinflaatioon eikä talouden kokonaiskysynnän kovaan lisääntymiseen.

 

Jussi Ahokkaan mielestä tulevaisuuden usko selittää inflaation. Hän ei ota huomioon stagflaatiota eli samanaikaista stagnaatiota ja inflaatiota, joka tuli keynesiläisille yllätyksenä 1970-luvulla. Stagflaatio oli kuolinisku keynesiläisyydelle, koska se kumosi keynesiläisyyden perusväitteen, että inflaatio ei ole rahatalouden ilmiö niin kuin monetarismi väittää. USA:n 1800-luvun samanaikainen deflaatio ja talouskasvu ovat toinen esimerkki, joka kumoaa keynesiläisyyden.

 

Jussi Ahokas väitti, että rahan kvantiteettiteoria ei ole empiirisesti pätevä. Rahan kvantiteettiteoria on kuitenkin pohjimmiltaan apriorinen yhtälö, jota ei voi empiirisesti kumota. Monetarismiin on kuitenkin liitetty myös kvantiteettiyhtälöä täydentäviä empiirisiä teorioita, jotka on osittain kumottu.

 

Elämme nyt siinä mielessä keynesiläisempää aikakautta kuin vaikkapa 1960-luvulla, jolloin kaikkialla länsimaissa vallitsi täystyöllisyys, että sen jälkeen on rakennettu lisää hyvinvointivaltiota ja työehtosopimusten yleissitovuus keynesiläisyyden mukaisesti. Tuolloin ei eletty länsimaissa aivan komentotalouden aikaa.

 

MAP ei ole vapaan markkinatalouden sääntöjen mukainen inflaationhallintamenetelmä, koska se tekee palkankorotukset luvanvaraisiksi. Tuskin voisi täysin vapaassa markkinataloudessa työttömyys olla myös paljon NAIRU-tason alapuolella. Kiristävää rahapolitiikkaa käytetään NAIRU-ajattelussa usein nimenomaan saattamaan työttömyysaste NAIRUun. Kyse voisi periaatteessa olla rahapolitiikan automaattisesti jauhamasta tasapainotasosta, jos rahapolitiikka automatisoitaisiin esimerkiksi Milton Friedmanin ehdotuksen mukaisesti jäädyttämällä rahamäärä, eikä vain teoreettisesta rakenteellisen työttömyyden arviosta, johon talous aktiivisella politiikalla saatetaan. Voisi olla “luonnollisempaa” hallita inflaatiota työttömyyden kuin MAPin kautta, jos inflaatiota hallittaisiin luonnollisen järjestyksen kautta niin kuin François Quesnay ja Hans-Hermann Hoppe ovat ehdottaneet. Anarkokapitalismissa ei olisi mitään valtiota, joka jakaisi palkankorotuslupia tai harjoittaisi rahapolitiikkaa.

 

Hans-Hermann Hoppen kuvan lähde on hän itse.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Auttaisi lukijoita huomattavasti enemmän kertomalla ne olosuhteet, joissa hyperinflaatio on muodostunut. Esimerkiksi: onko tapauksissa ollut valuuttakurssikytöksiä? Ovatko työmarkkinat olleet häiriöttömässä tilassa?

Matti Linnanvuori

Lukijat voivat aivan hyvin jäädä siihen ymmärryksen tilaan, että hyperinflaatio johtuu rahamäärän liiallisesta kasvusta. Valuuttakurssikytköstä hyperinflaatiossa ei kai ole, koska hyperinflatoiva maa ei voi pitää yllä kytköstä vakaampaan valuuttaan. Työmarkkinat eivät tietenkään ole häiriöttömässä tilassa, koska hyperinflaatio on itsessäänkin häiriö. Muutenkin hyperinflaatio liittyy poliittisesti interventionistiseen tai sosialistiseen politiikkaan, joka häiritsee työmarkkinoita.

Pekka Heliste

USA on painanut rahaa jo sata vuotta eikä hyperinflaatiota ole syntynyt

Tilannetta kuvaa hyvin Greenspanin lausunto, kun häneltä tiukattiiin, miksei USA suojaa paremmin dollaria väärnetämiseltä ?

Koska ei ole väliä kuka sitä painaa ja miten paljon.

Matti Linnanvuori

USA:ssa oli alkuvaiheen sotien aikana nopeata inflaatiota nopean rahanpainamisen takia. Muulloin painaminen on ollut hitaampaa ja inflaatio myös.
Tuota on vähän vaikea uskoa Greenspanin lausunnoksi. Toki pieni rahan väärentäminen on siedettävää.

Pekka Heliste

"Ei Friedmanin oppia ole kumottu. Rahan painaminenhan on ollut jatkuvaa ja lama on hidastanut pankkien luotonantoa."

Näin on, rahaa on painettu, mutta inflaatio pienentynyt, ei ollenkaan Friedmanin opin mukaista

Matti Linnanvuori

Kyllä se on Friedmanin opin mukaista, koska pankkien rahan luonti on hidastunut.

Pekka Heliste

Luotoanto kasvaa edelleen. Kaikissa luvuissa on vaihtelua, mutta yleistrendi on luotonannon kasvu .

http://yle.fi/uutiset/pankkien_luotonanto_kasvaa_e...

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #13

Tuo uutinen oli vuodelta 1998 eli ei aivan kurantti...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #14

Noa jaa, löytyy niitää uudempiakin , tuosta käy ilmi, että 2008-2009 oli notkahdus lainanannossa, mutta sen jälkeen on taas kasvu käynnissä eli on pompattu 2009 n 190 miljardista n 250 miljardiin kesäkuussa 2013

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Tilastot/Luottom...

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #15

Finanssivalvonnan mukaan luotonanto oli vähäisempää kesäkuussa kuin maaliskuussa, joten kasvu ei ollut käynnissä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #16

Muutaman kuukuden notkahdus ei muutaa suurta kuviota. Ja ei kasvun väheneminen merkitse ettei lainakanta kasva

Jos kasvu tippuu 5 %:ta 3 % :iin niin silti kasvu jatkuu

Ja kesäkuussa ihmiset niin lainanottajat kuin -antajat ovat lomilla.

Suomessa lomakausi alkaa viikkoa ennen juhannusta ja loppuu koulujen alkaessa.

Ja neljässä vuodessa lainakanta oli kasvanut 30 % vaikka on eletty lama-aikaa

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #17

Muutaman kuukauden notkahdus merkitsee jo merkittävästi inflaatiossa. Lainanannon väheneminen voi merkitä, että lainakanta supistuu. Suomessa ei ole ollut neljää vuotta lamaa vaan noin vuoden verran.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #18

Hei, olen Matti Linnanvuoren linjoilla tässä, tietyin varauksin.

Pitää tarkastella M3-tasoa, jossa on huomattavaa että sekä USA:ssa että Euroalueella varjopankkisektori on pienentynyt mutta vain FED on lisännyt keskuspankkirahaa QE:n kautta taistellakseen deflaatiota ja valuutan vahvistumista vastaan. Tässä pintapuolinen kuvaukseni rahan eri tasoista:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1135...

EKP:n rahapolitiikka on deflatoorista. Toivoisin itse ratkaisuksi reilua QE:ta eli setelirahoitusta myös suoraan Suomelle:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1393...

Blogin aiheeseen vielä liittyen, kuluttajahintojen muutos on eri asia kuin rahamäärän kasvu, jotka molemmat ovat inflaatiota, mutta eivät vastaa toisiaan. Valuttakurssin vahvistuminen euroalueella lisää ostovoimaa Euroalueen ulkopuolisista ostoksista, mutta kurjistaa kotimarkkinoita. Typerää mielestäni. Eurojärjestelmä kurjistaa lähes kaikkia muita Euromaita paitsi Saksaa, ja tukee Eurojärjestelmän ulkopuolisia maita niiden kilpailukykyä parantamalla.

Ei kovin fiksua mielestäni, mutta systeemi on hyvin jäykkä ja sen muuttaminen poliittisesti erittäin vaikeaa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #18

Tietysti lainakanta voi supistua, mutta nyt käytössä olevien Finanssivalvonnan lukujen valossa niin ei ole käymässä.

Esität pelkkää spekulaatiota, kesäkuukaudet ovat lomakauden vuoksi hiljaisempia, joten vasta syksyllä nähdään toteutunut.

Mutta neljän vuoden historian perustella lainanantoa on noussut 30 % inflaatio ei .

Se on faktaa eikä spekulaatiota

Toimituksen poiminnat