*

Vapaus, veljeys, tasa-arvo Suurin onni kaikille

Kiakkoviarasjuhlat olivat vallankumouksen jatkoo 95 vuaren jälkeen

  • Murray Rothbard (Ludwig von Mises Institute)
    Murray Rothbard (Ludwig von Mises Institute)
  • Sauli Niinistö (https://commons.wikimedia.org/wiki/User:Soppakanuuna)
    Sauli Niinistö (https://commons.wikimedia.org/wiki/User:Soppakanuuna)

Vuonna 1918 Suomen punainen vallankumous epäonnistui mutta tänä vuonna kommunistit yrittivät uudelleen. Neuvostoliitossa punainen vallankumous onnistui mutta anarkismi epäonnistui. Sama kävi kaikkialla, missä punainen vallankumous onnistui. Jopa siellä Espanjassa, missä anarkistit pääsivät valtaan 1930-luvulla, anarkismi ei toiminut vaan valtiososialismi.

 

Kaikki häpeä ohranalle ja poliittiselle eliitille mutta miten kommunistit voivat samaan aikaan vastustaa poliittista eliittiä ja uusliberalismia, jonka tarkoitus on vastustaa poliittista eliittiä? Kommunismi on edelleen ristiriitainen aate kuten Murray Rothbard kirjoitti jo vuonna 1965. Kommunismi pyrkii vapauteen mutta turvautuu konservatiiviseen valtioon vapauden keinona. Sauli Niinistö on kommunistien kanssa samaa mieltä lähes kaikesta - erimielisyyksiä on vain sosiaalivaltion hienosäädöstä.

 

Kommunistit haluavat murskata poliittisen eliitin mutta edelleen saada poliittisen eliitin heille lupaamia sosiaalitukia. Se on mahdoton yhtälö: oligarkian rautainen laki sanoo niin. Jos haluaa saada sosiaalitukia valtiolta, on pakko alistua poliittisen eliitin oligarkiaan. Kommunismin unelma luokattomasta kommunistisesta yhteiskunnasta on kangastus, joka ei voi toteutua reaalimaailmassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ketkä kommunistit? Onko heitä?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Tampereen kaupunginvaltuustossa on SKP:lla 1 paikka, vilkaisin Kiakkovieras uutisoinnin yhteydessä. Saattaa olla jokunen muissakin kunnissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Matti Linnanvuori

Luokittelen kiakkovierasjuhlien osanottajat kommunisteiksi. Suomessa on kommunisteja eli radikaaleja sosialisteja, jotka eivät tyydy sosiaalidemokraattiseen keskustapolitiikkaan vaan haluavat vallankumousta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Totta päriset.

Oletko muuten huomannut,että missä tahansa kapitalismia on kokeiltu niin se on päätynyt johonkin muuhun. Hyvä esimerkki löytyy katsomalla Amerikkaa.

Olisiko nyt mahdollista käyttää sitä empiriaa ja pohtia,että mikäköhän on sitten se ongelma,kun mikään ideologia ei puhtaasti tunnu onnistuvan vaan aina se mukautuu yhteiskunnan mukaan?

Matti Linnanvuori

Amerikassa kapitalismi-ideologiaa ei ole kovin paljon kokeiltu vaan se on marginaali-ilmiö. Milton Friedman ja Ayn Rand kannattivat kapitalismi-ideologiaa mutta he olivat marginaalissa ja se ideologia on edelleen ja hyvin kaukana käytännön politiikasta. Amerikassa ja maailmassa sosialistit näkevät kapitalismi-ideologian toteutuksia, koska heidän mielestään puolisosialismikin on puhdasta kapitalismia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kapitalismilla tarkoitetaan talousjärjestelmää jossa tuotantovälineet ovat yksityisomistuksessa ja työtä tekevät myyvät työvoimansa vaipaina kansalaisina.
Siitä ollan jo pitkälle luisuttu orjayhteiskunnan puolelle.
Mitä se kapitalismi-ideologia tarkoittaa?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #15

Kapitalismi-ideologialla tarkoitin eksplisiittistä kapitalismin esittämistä aatteen osana. Milton Friedman ja Ayn Rand olivat merkittäviä sellaisen ideologian kannattajia. 1900-luvun alusta alkaen maailmassa sosialismi on ollut vaikutusvaltaisempi aate kuin kapitalismi, jos katsotaan mitä poliitikot sanovat kannattavansa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä kokeiltiin amerikassa 1800-luvulla,jos ei kapitalismia?

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #21

1800-lukukin oli sekataloutta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #25
Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #29

Niin. Villi länsi oli kyllä lähellä vapaata markkinataloutta mutta varsinkin vakiintuneet alueet olivat selvästi sekataloutta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En oikein tajua mitä tarkoitat sillä, että ideologia mukautuu yhteiskunnan mukaan. Talousjärjestelmä taas on yhteiskunnan perusta.
kapitalismi määrää pitkälle yhteiskunnan mukautumista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ideologia on jotain staattista,kun taas yhteiskunta on jotain elävää ja alati muuttuvaa. Oikea sana muuttuvalle olisi kehittyvää.

Mikäli yhteiskunta sidotaan johonkin ideologiaan niin se alkaa jämähtää,hidastuu hidastumistaan ja sitten repeää liitoksistaan. Jälleen aloitetaan alusta tehden samat virheet hieman hitaammassa tahdissa kuin edellisellä kerralla jne. Tämä on siis minun näkemykseni asiasta.

Matti Linnanvuori

Ideologiakin voi olla dynaaminen mielestäni. Ainakin liberalismi on elänyt kovasti viimeisten satojen vuosien aikana. Ideologiaa voi tosin pitää haukkumasanana staattiselle joukkopsykoosille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Melko mielenkiintoinen termi: staattinen joukkopsykoosi! Vaatisi ehkä vähän lisääselvitystä, mitä sillä tarkoitat.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #14

Esimerkiksi marxistit käsittävät kapitalismin staattiseksi joukkopsykoosiksi, joka pitää ihmisiä kuristusotteessaan vuosisadasta toiseen ja estää ihmisten vapautumisen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Ketkä marxistit? onko sellaisiakin vielä?
Marx itse käsitti kapitalismin dynaamiseksi prosessiksi jonka sisäinen ristiriita aiheuttaa systeemin väistämättömän tuhoutumisen.
Hän ei voinut kuvitellakaan kaikkia säätelykeinoja jolla se on pidetty pystyssä näinkin pitkään.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #19

Marxisteja taisi olla kiakkovieraissa. Marxismi on Suomessa yhä valtavirtaakin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #12

Liberalismi siis elää ajan ja tarpeen mukaan. Mainiota..mitähän juuri kirjoitin:

"Olisiko nyt mahdollista käyttää sitä empiriaa ja pohtia,että mikäköhän on sitten se ongelma,kun mikään ideologia ei puhtaasti tunnu onnistuvan vaan aina se mukautuu yhteiskunnan mukaan?"

Aivan sama on tapahtunut kapitalismille ja sosialismille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Vellu:
Mitä tarkoitat ideologian onnistumisella?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #22

Että elämä yhteiskunnassa tapahtuisi ideologian mukaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ideologia määrittelee joitakin perusperiaatteita kuten tasa-arvo, ei ne ole mitään kehityksen esteitä.
Kaikki muutos ei suinkaan ole kehitystä, se voi olla taantumista tai hajoamista.

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen

Kommunismi ja uusliberalismi ovat saman kolikon kääntöpuolia. Kumpikin tarjoaa yhtä ainoaa patenttiratkaisua kaikkeen ja siksi molemmat ajatusmaailmat muistuttavatkin pitkälti uskontoa kaikessa ehdottomuudessaan. Sekä kommunismi että uusliberalismi ulkoistavat päätöksenteon demokraattisen valinnan ulottumattomiin ikiliikkuvalle koneistolle, joka on "täydellinen": uusliberalistit kontrolloimattomien markkinavoimien vietäväksi ja kommunistit "oikeaoppisten" neuvostolle. Molemmat mallit on kuitenkin historia osoittanut jo moneen kertaan hyvin puutteellisiksi kaikessa ehdottomuudessaan. Kuten uskovaistenkin kohdalla, järjestelmien kiistattomat virheet selitetään sillä, ettei kaikki ollut 100% ismin sääntöjen mukaista: "ei oltu tarpeeksi kommunistisia" tai "markkinoita rajoitettiin edelleen liikaa". Kuitenkin todellisessa maailmassa asiat pohditaan ja ratkotaan yksi tapaus kerrallaan, eikä jollain yleispätevällä hokkuspokkus-tempulla.

Kuten Winston Churchill sanoi demokratian olevan huonoista järjestelmistä kuitenkin paras, niin maailmamme vaatii kehittyäkseen ja toimiakseen eri tyyppisiä ratkaisu- ja ajatusmalleja. Kommunismi ja uusliberalismi näkevät vain yhden olemassa olevan mallin ja sen kaltainen ajattelu sitoo likaa päätöksentekoa.

Matti Linnanvuori

Sinun mielestäsi siis demokratia on parempi kuin uusliberalismi. Demokratiaoppi on kuitenkin oppi siinä missä uusliberalismi ja onnistunut käytännössä aika huonosti. Menneet absoluuttiset monarkiat ja diktatuurit ovat olleet vielä huonompiakin kuin demokratia yleensä mutta se ei osoita, että demokratia olisi parempi kuin uusliberalismi. Uusliberalismi vapaan markkinatalouden merkityksessä sen sijaan on toiminut hyvin. Esimerkiksi Intiassa kokeiltiin demokraattista sosialismia mutta se on toiminut huonosti, kun taas vapaa markkinatalous on toiminut paremmin.

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen

Lähes kaikki talouskriisit ovat johtuneet markkinoiden liian äkillisestä vapauttamisesta ja sitä seuranneesta kontrollin ja pelisääntöjen puutteesta. Sama mekanismi on nähtävissä niin Suomen 90-luvun pankkikriisissä, vuoden -29 pörssiromahduksessa ja subrime-kuplan puhkeamisesta, joista jälkimmäinen vaikuttaa edelleen maailmantalouteen.

Finanssimarkkinoiden irtautuminen reaalitaloudesta on virittänyt aikapommin, jonka räjähtää luultavasti hyvinkin pian. Koko maailmantalouden vääristymä laitettiin vireille ensin Nixonin irrottaessa dollari kultakannasta ja jokunen vuosi myöhemmin Thacherin ja Reaganin kiihdyttäessä prosessia. Taustapiruina hääräsivät uusliberalismin isien, Friedmannin ja Fukyaman aatteet.

Uusliberalismin perusoppeja on, että markkinat korjaavat aina itse itsensä. Jo vuosia olemme saaneet lukea uutisista, ettei tämä pidä paikkaansa. Lähes poikkeuksetta on kriisitilanteissa jouduttu turvautumaan veronmaksajien apuun, ettei koko järjestelmä romahda. Yhtä hyvin voisi väittää, että ydinsota ratkaisee itse itsensä, jos tärkeämpää on oppi kuin sen ihmisten hyvinvointi. Uusliberalismi on uskonto ja uskonnolle tyypillistä on olla näkemättä omaa uskoa uhkaavat tosiasiat. Kuten sanoin, sama koskee kommunismia ja kaikkia muitakin mustavalkoisia yhden totuuden aatteita. Toimiva demokratia tekee sentään kompromisseja eikä siinä ulkoisteta päätäntävaltaa puhtaasti omaa etuaan ajaville ulkopuolisille tahoille. Minun on vaikea nähdä, että esimerkiksi subrime-keinottelu tai pyramidihuijaukset toisivat minkään tason onnea valtaosalle maailman kansalaisista. Kannatan itse demokraattisesti valvottua - ei niinkään ohjattua - markkinataloutta, jossa veto-oikeus on kansalaisten valitsemilla hallinnoilla. Silloin näkemyspohja on myös mahdollisimman laaja eikä päätöksiä ole etukäteen hirtetty tiukkoihin dogmeihin.

Matti Linnanvuori Vastaus kommenttiin #24

Sinä toistat nyt mustavalkoista sosiaalidemokraattista ideologiaa, jolla ei ole kunnollisia perusteita reaalimaailmassa. Kun demaripoliitikot sekaantuvat talouteen etenkin kriisitilanteissa, se ei mitenkään osoita, että uusliberalismi ei voi toimia. Myös liberaalit tekevät kompromisseja. Altruismi ei takaa hyvää tulosta eikä egoismi huonoa. Subprime antaa mahdollisuuden saada lainaa köyhillekin.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Linnavuori, touche. Älä odota kenenkään ymmärtävän, sellaista se elämä on.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=254

Kiinaa ohjaavat marxilaiset, jotka tietävät, mitä tekevät. Ensin riistoaste ylös halvalla työvoimalla, sen jälkeen vahvalla valuutalla suuret investoinnit, jolloin tuotantokoneiston kuluminen korvataan massatuotannolla, kun kilpailijat on ensin voitettu, ja painetaan hinnat alas. Alkaa kilpajuoksu tuotannon halpuudesta hintojen laskiessa.

Nk. reaalisosialismi kaatui ennen muuta siihen, jotta työn tuottavuus ei koskaan sallintut riittäviä investointeja tuotantokoneistoon. Esim. DDR:ssä jouduttiin kuoleman spiraaliin, koska tuotantokoneisto alkoi rappeutua.

Globaalissa taloudessa tuotannon halpuus mahdollisti edellä olevan. Seuraavassa vaiheessa pudotetaan länsimaissa palkat toimeentulominimin rajalle, ja lisäarvon kertyminen alkaa uudelleen. Kyllä sillä tuotantokoneisto nousee, nousihan se Kiinassakin.

Mikä siis on ratkaisu kapitalismin kriisiin? Eriarvoisuus ja riisto, ihan Marxin mukaan. Siitä se nousu lähtee. Älkää nyt vain kuvitelko mitään muuta. Sosialismia ei ole näkyvissä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitään sosialismia ei todellakaan ole näkyvissä eikä välttämättä rahatalouden nousuakaan. Riistollakin on rajansa, orjuudellakin.

Toimituksen poiminnat