Vapaus, veljeys, tasa-arvo Suurin onni kaikille

Kaikki blogit puheenaiheesta Kulttuurinen omiminen

Entä Suomen sulkapäähineteollisuus?


Suurin uhka Suomen sananvapaudelle näyttää näinä päivinä olevan, että neljä vuotta vanhan lastenproggiksen uusintoja ei jatketa televisiossa. Ja että intiaanipäällikkö Nevahööd on jatkossa nähtävänä ainoastaan Internetissä maailman neljälle miljardille netinkäyttäjälle 24/7.

Vielä Herra Heinämäestä, saamelaisista ja kulttuurisesta omimisesta

Suomi on nyt muutaman päivän kohissut YLE:n päätöksestä hyllyttää Pikku Kakkosesta tunnetuksi tullut Herra Heinämäki sarjassa esiintyvän intiaanihahmon takia. Hyllytyksen laittoi alulle Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti, jonka mielestä Herra Heinämäessä esiintyvä intiaanihahmo edusti ns. kulttuurista omimista parhaimmillaan.

Herra Heinämäen intiaani - Yle toteuttaa rasismia

30-luvulla natsit siivosivat vähemmistöjä näkyvistään. 2000-luvulla vähemmistöt siivoavat itse itseään muiden näkyviltä.

 

Tähän päädytään, kun annetaan tosiasiallinen valta äänekkäimmille jyrkille mielipiteille. Kun ei haluta loukata ketään, ei voida tehdä mitään. Diktatuureista tuttu sensuuri ottaa vallan. Armeijassa minulle kerrottiin toinen tie. Sanottiin, että kaikkia ei voi miellyttää. Joku valittaa aina. Joku ajattelee kuitenkin erilailla. Seuraa omaa linjaasi.

 

Poliittisen korrektiuden vaatimus ahdistaa jo!

Yle on poistanut Areenasta suositun lastenohjelman sen sisältämän intiaanihahmon takia. Itse en seuraa lastenohjelmia, mutta hätkähdin tässä lähinnä sitä, miten pieni puolestaloukkaantujien vähemmistö voi sanella ison verorahoitteisen yhtiön toimintaa ja pakottaa lakkauttamis- ja sensurointipäätöksiin.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005660030.html

 

Meistä kaikista tuli yksilöitä

Monty Pythonin elokuvassa Brianin elämä on sketsi, jossa erehdyksessä vapahtajaksi luultu Brian kertoo seuraajilleen, kuinka he ovat kaikki yksilöitä ja kuinka he kaikki ovat erilaisia. Seuraajajoukko toistaa yhteen ääneen: ”Me olemme kaikki yksilöitä.” ja niin edelleen.

 

Puhe kulttuurisesta omimisesta mädättää kulttuurin

Upeaa, että niinkin marginaalinen asia kuin akateeminen kulttuurikeskustelu on noussut poliittisen keskustelun keskiöön (tai ainakin US-blogeihin). Tarkoitan tietenkin intiaanipäähinekaustia ja siihen liittyvää kulttuurisen omimisen käsitettä. Mainiot blogistit Arto Luukkanen ja Tere Sammallahti ovat muiden ohella jo käsitelleet asiaa perinpohjaisesti, joten en ryhdy analysoimaan itse käsitettä ja sen historiaa.

Pressiklubin jälkipyykki ja kulttuurinen omiminen #2

https://

Viime viikon perjantaina olin Pressiklubissa vieraana Talouselämän päätoimittajan Matti Virtasen ja Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin kanssa. Paskamyrskyksihän se sitten meni ja leimallista heränneelle kritiikille on ollut Saara Särmän antaman esimerkin mukaisesti se, ettei siinä ole asiallista sisältöä, vaan se on ollut lähinnä “Vesa ei vaan tajuu”-tyylistä narinaa.

3F - Kulttuurinen omiminen

Moderni feministinen liike on viime vuosina ylikorostanut kulttuurisen appropriaation, tai toisin sanoen kulttuurisen omimisen, konseptia. Käytännössä mikä tahansa “valta-asemassa olevan kulttuurin” edustajan, jonka voidaan katsoa millään tavalla edes etäisesti sivuavan “alisteisessa asemassa olevaa kulttuuria”, leimataan feministisessä keskustelussa orjuuteen ja holokaustiin rinnastettavaksi sorroksi ja alistamiseksi.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä