Vapaus, veljeys, tasa-arvo Suurin onni kaikille

Kaikki blogit puheenaiheesta Perusopetus

Mitä paikallisen sopimisen lisääminen antaisi opettajille?

Olen seurannut hyvin huolestuneena Twitterissä käytävää keskustelua kunta-alan ja erityisesti opettajien työsopimuksiin liittyvän paikallisen sopimisen lisäämisestä. Keskustelua ovat käyneet innokkaina OAJ:n, JUKO:n ja KT:n edustajat. Keskustelu on ollut sen verran hyvähenkistä, että haliemojille olisi käyttöä. Keskusteluihin on tullut myös opettajien kysymyksiä siitä, miten paikallisen sopimisen lisääminen tavallista opettajaa hyödyttää. Vastauksia en ole vielä löytänyt, enkä myöskään keksinyt.

"Istu hiljaa, äläkä häiritse opetusta"

Luin Iltalehden juttua siitä, kuinka 2010 käyttöönotettu perusopetuslain inkluusiomalli on joidenkin opettajien mukaan syynä Suomen Pisa-tulosten romahtamiseen. Mallissa kaikkia oppilaita opetetaan yhtenä ryhmänä riippumatta oppilaiden henkilökohtaisista valmiuksista keskittyä opetukseen tai omaksua tietoa. Periaattessa tukea tarvitsevat oppilaat saavat avustajan tunnille, mutta käytäntö on usein toinen. Juttu toi elävästi mieleen omat kokemukset ensimmäiseltä kouluvuodeltani.

Koulutus on Suomen tärkein “luonnonvara”

Puolueeni tavoin haluan olla korjaamassa välittömästi edellisen hallituksen koulutukseen kohdistuneet vajaan miljardin leikkaukset seuraavalla vaalikaudella. Pidemmällä tähtäimellä koulutuksen määrärahat tulee palauttaa vähintäänkin 2011 hallituskaudesta alkaneita leikkauksia edeltävälle tasolle. Kannatan myös toisen asteen maksuttomuutta ja maksuttomuuden myötä oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle.

Koulutusmiljardi takaisin - miksi juuri näissä vaaleissa koulutus ratkaisee!

Koulutusmiljardi takaisin - miksi juuri näissä vaaleissa tulee puhua koulutuksesta, kasvatuksesta ja tutkimuksesta!

 

Pienemmät ryhmät ja luokat, riittävästi henkilökuntaa ja paljon välittämistä

Eräs opettaja panosti luokkansa vuorovaikutukseen ja yhteisiin kohtaamisen hetkiin joka aamu ja kukaan ei lopulta kiusannut enää ketään. Luokka rakasti yhteisiä hetkiään. Täällä Pohjois-Karjalassa on eräs pieni koulu, jossa saatiin kiusaamiskyselyssä tulokseksi nolla. Molempia esimerkkejä yhdisti ryhmien pienuus ja välittämiseen motivoituneet opettajat, joilla oli kyky rakentaa yhteisöllisyyttä, jossa on hyvä olla.

Tiedote: Populistinen vääristely vie pohjan moniarvoiselta dialogilta

Päähallituspuolue Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on noussut melko tuoreella tiedotteellaan julkisuuden valokeilaan. Anttila, joka oman väittämänsä mukaan haluaisi yhteiskuntaamme moniarvoista keskustelua, syyttää tiedotteessaan ”punavihreän vasemmiston identiteettipolitiikkaa” siitä, että se ”hajottaisi” ja ”vaatisi poliittista korrektiutta järjettömyyksiin asti jokaisessa asiassa”. Anttila näkee ”identiteettipolitiikan” saaneen jalansijaa muun muassa yliopistoissa, mediassa ja perusopetuksessa.

Tämähän piti olla lapselleni maksutonta!

Moni vanhempi tai huoltaja pohtii taas koulun käytiin liittyvien luokkaretkien rahoitusta.

Se kun ei mene pääsääntöisesti vieläkään niinkuin perusopetuksen maksuttomuuden näkökulmasta pitäisi mennä. 

Suomen perustuslain (731/1999) 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen maksuttomuudessa on kyse subjektiivisesta oikeudesta, ei periaatteesta. Maksuttomuus tarkoittaa sitä, että opetuksesta ei saa aiheutua oppilaalle kustannuksia. 

Oikeus koulunkäyntiavustajaan - opettajan työuupumus

Kaakkois-Suomen uutisissa 27.3.2018 kerrottiin opettajasta joka oli laitettu kolmen viikon sairaslomalle työuupumuksen johdosta. Opettaja itse kertoo uupumuksen syistä: "Uuvuttavinta on kun ei pyynnöistä huolimatta saa apua erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle."

Miksi sitten opettajan pyynnöistä huolimatta erityistä tukea tarvitseva oppilas ei saa apua; henkilökohtaista avustajaa, koulunkäyntiavustajaa?

Lisää resursseja kouluun!

Kun minä menin aikanani kouluun, en osannut lukea. Tuskin osasin nimeäni kirjoittaa. Vilkaskin olin.

Silti: tuonaikainen peruskoulu ei luokitellut minua ”erityiseksi”. Olin normioppilas ja menin jokseenkin täydestä, muiden jatkona.

Toisin olisi käynyt nykykoulussa. Ennen kuin olisin kissaa ehtinyt sanoa, olisin noine avuineni saanut otsaani näkyvän leiman – diagnoosin, kuten hienosti sanotaan.

Se, että minua ei aikanaan leimattu erityiseksi oppijaksi, johtui siitä, että ”diagnosointisiivilä” oli tuolloin paljon harvempi.

Lisää resursseja kouluun!

Kun minä menin aikanani kouluun, en osannut lukea. Tuskin osasin nimeäni kirjoittaa. Vilkaskin olin.

Silti: tuonaikainen peruskoulu ei luokitellut minua ”erityiseksi”. Olin normioppilas ja menin jokseenkin täydestä, muiden jatkona.

Toisin olisi käynyt nykykoulussa. Ennen kuin olisin kissaa ehtinyt sanoa, olisin noine avuineni saanut otsaani näkyvän leiman – diagnoosin, kuten hienosti sanotaan.

Se, että minua ei aikanaan leimattu erityiseksi oppijaksi, johtui siitä, että ”diagnosointisiivilä” oli tuolloin paljon harvempi.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä