Media http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132342/all Fri, 14 Jun 2019 12:14:36 +0300 fi Halla-aho vai Ohisalo? http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277323-halla-aho-vai-ohisalo <p>Suomalaisen politiikan eräänlaiset ääripäät Jussi Halla-aho ja Maria Ohisalo ovat epäilemättä älykkäitä ihmisiä molemmat. Ne, jotka ovat samaa mieltä Halla-ahon kanssa, korostavat juuri hänen älykkyttään ja samoin korostavat omalla tahollaan Ohisalon kannattajat emäntänsä älyä.</p><p>Halla-ahon ja Ohisalon kahdenkeskistä keskustelua olisi herkullista seurata vaikkapa televisiosta. Jos aiheeksi annetaan vaikkapa isis-naisten ja lasten palaaminen Suomeen, uskon Halla-ahon paluuta - ehkäpä pikkulasten paluuta lukuun ottamatta - vastustavan ja Ohisalon taas tukevan - ainakin lasten osalta.</p><p>Keskustelu olisi hedelmällinen, jos sekä oppositiojohtaja Halla-aho että sisäministeri Ohisalo malttaisivat kuunnella toisiaan ja toistensa argumentteja ja niitä kommentoisivat - eivätkä vain suoltaisi omia näkemyksiään. Älykkäiltä ihmisiltä tällaista on lupa odottaa - kovin yksioikoisilta ihmisiltä ei niinkään.</p><p>Jos yleisö sekin pystyisi seuraamaan keskustelua ilman ennakkoasenteita - tyyliin umpirasisti-Halla-aho tai viherpiipertäjäsuvakki Ohisalo - keskustelun seuraaminen voisi olla jopa nautittavaa. Niin eri näkökulmilta ja eri perustein nuo kaksi ihmistä asiaa lähestyvät.</p><p>Sellaisia keskusteluita, joissa Halla-ahon ja Ohisalon lisäksi olisi läsnä myös joku kolmas osapuoli, emme sen sijaan kaipaa, koska asetelma muuttuisi oitis asetelmaksi 2-1. Vaikka esim. Ylen toimittajat kertovat aina pyrkivänsä puolueettomuuteen ja tasapuolisuuteen, heidän näkemyksensä tulevat ennen pitkää väistämättä esiin. Sellaisia joka suuntaan vinoilevia eikä mihinkään päin kumartelevia ja siksi niin hyviä toimittajia/kommentaattoreita kuin vaikkapa Ilta-Sanomien Äreät Vanhat Äijät ei joka mediassa kasva.</p><p>Kun Yle tai MTV seuraavan kerran suunnittelevat jotakin poliittista keskusteluohjelmaa, Halla-ahon ja Ohisalon keskustelun lisäksi suosittelen myös muita parivaljakoita framille: Björn Wahlroos vs. Li Andersson, Paavo Väyrynen vs. Sirpa Pietikäinen, Aku Louhimies vs. Sara Rigatelli tai esim. Pekka Puska vs. Jaana Pelkonen.</p><p>Tunti keskustelua - ja kuten sanottu - ilman jommankumman näkemyksiä peesaavaa kolmatta osapuolta, joita myös toimittajiksi sanotaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisen politiikan eräänlaiset ääripäät Jussi Halla-aho ja Maria Ohisalo ovat epäilemättä älykkäitä ihmisiä molemmat. Ne, jotka ovat samaa mieltä Halla-ahon kanssa, korostavat juuri hänen älykkyttään ja samoin korostavat omalla tahollaan Ohisalon kannattajat emäntänsä älyä.

Halla-ahon ja Ohisalon kahdenkeskistä keskustelua olisi herkullista seurata vaikkapa televisiosta. Jos aiheeksi annetaan vaikkapa isis-naisten ja lasten palaaminen Suomeen, uskon Halla-ahon paluuta - ehkäpä pikkulasten paluuta lukuun ottamatta - vastustavan ja Ohisalon taas tukevan - ainakin lasten osalta.

Keskustelu olisi hedelmällinen, jos sekä oppositiojohtaja Halla-aho että sisäministeri Ohisalo malttaisivat kuunnella toisiaan ja toistensa argumentteja ja niitä kommentoisivat - eivätkä vain suoltaisi omia näkemyksiään. Älykkäiltä ihmisiltä tällaista on lupa odottaa - kovin yksioikoisilta ihmisiltä ei niinkään.

Jos yleisö sekin pystyisi seuraamaan keskustelua ilman ennakkoasenteita - tyyliin umpirasisti-Halla-aho tai viherpiipertäjäsuvakki Ohisalo - keskustelun seuraaminen voisi olla jopa nautittavaa. Niin eri näkökulmilta ja eri perustein nuo kaksi ihmistä asiaa lähestyvät.

Sellaisia keskusteluita, joissa Halla-ahon ja Ohisalon lisäksi olisi läsnä myös joku kolmas osapuoli, emme sen sijaan kaipaa, koska asetelma muuttuisi oitis asetelmaksi 2-1. Vaikka esim. Ylen toimittajat kertovat aina pyrkivänsä puolueettomuuteen ja tasapuolisuuteen, heidän näkemyksensä tulevat ennen pitkää väistämättä esiin. Sellaisia joka suuntaan vinoilevia eikä mihinkään päin kumartelevia ja siksi niin hyviä toimittajia/kommentaattoreita kuin vaikkapa Ilta-Sanomien Äreät Vanhat Äijät ei joka mediassa kasva.

Kun Yle tai MTV seuraavan kerran suunnittelevat jotakin poliittista keskusteluohjelmaa, Halla-ahon ja Ohisalon keskustelun lisäksi suosittelen myös muita parivaljakoita framille: Björn Wahlroos vs. Li Andersson, Paavo Väyrynen vs. Sirpa Pietikäinen, Aku Louhimies vs. Sara Rigatelli tai esim. Pekka Puska vs. Jaana Pelkonen.

Tunti keskustelua - ja kuten sanottu - ilman jommankumman näkemyksiä peesaavaa kolmatta osapuolta, joita myös toimittajiksi sanotaan.

]]>
22 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277323-halla-aho-vai-ohisalo#comments Halla-aho Media Perussuomalaiset Vihreät Yle Fri, 14 Jun 2019 09:14:36 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277323-halla-aho-vai-ohisalo
Rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277039-rehelliseksi-ja-taitavaksi-tunnustettu <p>Presidentti nimittänee tänään muun muassa Antti Kaikkosen ministeriksi, jolloin virallisesti vahvistetaan myös se, että Kaikkonen on rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu rikostuomion saanut henkilö.</p><p>On erityisen hienoa havaita miten media käsittelee Kepun kultapojan vuonna 2013 saamaa ehdollista vankeustuomiota luottamusaseman väärinkäytöstä. Iltalehti äskettäin julkaisi artikkelin jossa se muun muassa piti Halla-ahon vuonna 2012 saamia päiväsakkoja &quot;tuoreena&quot; tuomiona. Kun IL käsitteli äsken Kaikkosen 2013 saamaa ehdollista vankeustuomiota, se piti tätä &quot;aikanaan&quot; saatuna. IS piti Halla-ahon saamia päiväsakkoja &quot;hiljattain&quot; saatuna.&nbsp;</p><p>Lähtökohtaisesti Kaikkosen rehellisyydestä ja taitavuudesta ollaan oltu mediassa melko hiljakseen. Vain Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on selvästi kyseenalaistanut Kaikkosen sopivuuden ministeriksi. Nuotio on alan ehdottomia huippuja, joten myös hänen käyttämänsä perusteet ovat sellaisia. Tuomiohan on suhteellisen tuore ja nimenomaan tullut epärehellisyydestä. Kaikkosen rikosrekisterimerkintä ehdollisesta tuomiosta on vasta äskettäin rekisteristä poistunut kun hänestä ollaan jo leipomassa rehellistä ja taitavaa ministeriä.&nbsp;</p><p>Joku rikosoikeuden älykkö kertoi julkisuudessa että onhan Kaikkonen tuomion jälkeen valittu kansanedustajaksi. Hyvä havainto älyköltä mutta edustajuudella ei ole merkitystä ministerin rehellisyyden tai taitavuuden arvioinnin edellytyksenä. Edustajuus ei valkopese rikostuomioita eikä se tee valitusta sen rehellisempää tai taitavampaa kuin tämä oli ennen valintaa. Se että joku tulee valituksi kansanedustajaksi, kertoo käytännössä hänen suosiostaan tietyissä piireissä. Eduskuntaan valitaan henkilöitä, joista osa voi olla nykyisiä ja entisiä rikollisia.&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>On melko säälittävää myös väittää, että Kaikkosen rikoksesta on kulunut aikaa kun tuomio on silti tullut vuonna 2013. Kun media yleensä kiinnittää huomiota presidentin lailla katumiseen, joudutaan tietysti tsekkaamaan miten Kaikkonen suhtautui mediassa tuomioonsa: Raskas ja tylsä prosessi ja tuomio oli väärä.&nbsp;</p><p>Kun Kaikkonen piti itseensä kohdistunutta rikosprosessia tylsänä, se ei kerro kovin paljon siitä, miten kovaa seikkailuhenkeä hän prosessilta odotti. Kun Kaikkonen loppuun asti kiisti rikoksensa ja kun tuomiokin oli kuulemma väärä, hän ei todennäköisesti nähnyt tahallisessa rikollisessa toiminnassaan mitään väärää. Kaikkosen arvopohjat ovat siis kunnossa ministerin tehtäviin.&nbsp; &nbsp;</p><p>Epärehellisyydestä vuonna 2013 saatu ehdollinen vankeustuomio, joka prosessina oli Kaikkosen mielestä tylsä ja tuomio väärä. Kun omasta mielestä mitään rikostakaan ei tapahtunut, mitäpä näillä niin väliä.</p><p>Etukäteisonnittelut uusille ministereille, olette todistettavasti rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja.&nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/103727-kaikkonen-raskas-prosessi-vaara-tuomio" title="https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/103727-kaikkonen-raskas-prosessi-vaara-tuomio">https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/103727-kaikkonen-raskas-prosessi-...</a></p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006072383.html" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006072383.html">https://www.is.fi/politiikka/art-2000006072383.html</a></p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/fba7c8ba-e4a6-4fc8-8e1e-30b8d9509590" title="https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/fba7c8ba-e4a6-4fc8-8e1e-30b8d9509590">https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/fba7c8ba-e4a6-4fc8-8e1e-...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti nimittänee tänään muun muassa Antti Kaikkosen ministeriksi, jolloin virallisesti vahvistetaan myös se, että Kaikkonen on rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu rikostuomion saanut henkilö.

On erityisen hienoa havaita miten media käsittelee Kepun kultapojan vuonna 2013 saamaa ehdollista vankeustuomiota luottamusaseman väärinkäytöstä. Iltalehti äskettäin julkaisi artikkelin jossa se muun muassa piti Halla-ahon vuonna 2012 saamia päiväsakkoja "tuoreena" tuomiona. Kun IL käsitteli äsken Kaikkosen 2013 saamaa ehdollista vankeustuomiota, se piti tätä "aikanaan" saatuna. IS piti Halla-ahon saamia päiväsakkoja "hiljattain" saatuna. 

Lähtökohtaisesti Kaikkosen rehellisyydestä ja taitavuudesta ollaan oltu mediassa melko hiljakseen. Vain Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on selvästi kyseenalaistanut Kaikkosen sopivuuden ministeriksi. Nuotio on alan ehdottomia huippuja, joten myös hänen käyttämänsä perusteet ovat sellaisia. Tuomiohan on suhteellisen tuore ja nimenomaan tullut epärehellisyydestä. Kaikkosen rikosrekisterimerkintä ehdollisesta tuomiosta on vasta äskettäin rekisteristä poistunut kun hänestä ollaan jo leipomassa rehellistä ja taitavaa ministeriä. 

Joku rikosoikeuden älykkö kertoi julkisuudessa että onhan Kaikkonen tuomion jälkeen valittu kansanedustajaksi. Hyvä havainto älyköltä mutta edustajuudella ei ole merkitystä ministerin rehellisyyden tai taitavuuden arvioinnin edellytyksenä. Edustajuus ei valkopese rikostuomioita eikä se tee valitusta sen rehellisempää tai taitavampaa kuin tämä oli ennen valintaa. Se että joku tulee valituksi kansanedustajaksi, kertoo käytännössä hänen suosiostaan tietyissä piireissä. Eduskuntaan valitaan henkilöitä, joista osa voi olla nykyisiä ja entisiä rikollisia.      

On melko säälittävää myös väittää, että Kaikkosen rikoksesta on kulunut aikaa kun tuomio on silti tullut vuonna 2013. Kun media yleensä kiinnittää huomiota presidentin lailla katumiseen, joudutaan tietysti tsekkaamaan miten Kaikkonen suhtautui mediassa tuomioonsa: Raskas ja tylsä prosessi ja tuomio oli väärä. 

Kun Kaikkonen piti itseensä kohdistunutta rikosprosessia tylsänä, se ei kerro kovin paljon siitä, miten kovaa seikkailuhenkeä hän prosessilta odotti. Kun Kaikkonen loppuun asti kiisti rikoksensa ja kun tuomiokin oli kuulemma väärä, hän ei todennäköisesti nähnyt tahallisessa rikollisessa toiminnassaan mitään väärää. Kaikkosen arvopohjat ovat siis kunnossa ministerin tehtäviin.   

Epärehellisyydestä vuonna 2013 saatu ehdollinen vankeustuomio, joka prosessina oli Kaikkosen mielestä tylsä ja tuomio väärä. Kun omasta mielestä mitään rikostakaan ei tapahtunut, mitäpä näillä niin väliä.

Etukäteisonnittelut uusille ministereille, olette todistettavasti rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja.     

 

https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/103727-kaikkonen-raskas-prosessi-vaara-tuomio

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006072383.html

https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/fba7c8ba-e4a6-4fc8-8e1e-30b8d9509590

 

 

 

 

 

    

]]>
55 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277039-rehelliseksi-ja-taitavaksi-tunnustettu#comments Antti Kaikkonen Media Presidentti Uudet ministerit Thu, 06 Jun 2019 05:33:22 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277039-rehelliseksi-ja-taitavaksi-tunnustettu
Suomen lapsellinen media http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276784-suomen-lapsellinen-media <p>Naputan jatkuvasti siitä, että suomalainen media uutisoi varsinkin kansainvälisestä politiikasta hyvis-pahis -tasoisen lapsellisesti. Taas tänään saattoi törmätä siihen, miten into piukassa Pohjois-Koreasta &rdquo;uutisoidaan&quot; (mm.&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10809814">YLE</a>,&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006126038.html">HS</a>,&nbsp;<a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5f299709-8803-428f-b979-a40015e89167">IL</a>). Se perustuu yhteen (!) eteläkorealaiseen&nbsp;<a href="http://english.chosun.com/site/data/html_dir/2019/05/31/2019053101126.html">lähteeseen</a>, joka on erikoistunut P-Korean vastaiseen propagandaan.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Miten on mahdollista, että itseään arvovaltaisena, luotettavana ja vähintään ammattitaistoisena pitävä media alentuu tällaiseen roskajournalismiin? Vastaus taitaa piillä siinä, että Pohjois-Koreaa pidetään pahiksena, josta saa Suomessa kertoa ihan mitä tahansa, kunhan se on negatiivista.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Näin höttöisellä pohjalla lepäävän propagandauutisoinnin toistoa Suomen medioissa voisi pitää esimerkkinä globaalista työpaikka- tai koulukiusaamisesta. Yhtä ala-arvoista se on, vaikka olisi mitä mieltä P-Koreasta ja Kim Jong-Unista.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Itse en edes tiedä mitä mieltä maasta ja miehestä olisin, kun näiden ympärillä pörrää niin sankka propagandasumu, ettei mihinkään voi luottaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mutta erityisen huolestuttavaa on se, että suomalaiselle medialle totuus on nykyään sitä todempi, mitä paremmin se menee kaupaksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Siihen on tultava muutos!</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Naputan jatkuvasti siitä, että suomalainen media uutisoi varsinkin kansainvälisestä politiikasta hyvis-pahis -tasoisen lapsellisesti. Taas tänään saattoi törmätä siihen, miten into piukassa Pohjois-Koreasta ”uutisoidaan" (mm. YLEHSIL). Se perustuu yhteen (!) eteläkorealaiseen lähteeseen, joka on erikoistunut P-Korean vastaiseen propagandaan. 

 

Miten on mahdollista, että itseään arvovaltaisena, luotettavana ja vähintään ammattitaistoisena pitävä media alentuu tällaiseen roskajournalismiin? Vastaus taitaa piillä siinä, että Pohjois-Koreaa pidetään pahiksena, josta saa Suomessa kertoa ihan mitä tahansa, kunhan se on negatiivista.

 

Näin höttöisellä pohjalla lepäävän propagandauutisoinnin toistoa Suomen medioissa voisi pitää esimerkkinä globaalista työpaikka- tai koulukiusaamisesta. Yhtä ala-arvoista se on, vaikka olisi mitä mieltä P-Koreasta ja Kim Jong-Unista.

 

Itse en edes tiedä mitä mieltä maasta ja miehestä olisin, kun näiden ympärillä pörrää niin sankka propagandasumu, ettei mihinkään voi luottaa.

 

Mutta erityisen huolestuttavaa on se, että suomalaiselle medialle totuus on nykyään sitä todempi, mitä paremmin se menee kaupaksi.

 

Siihen on tultava muutos!

 

 

]]>
28 http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276784-suomen-lapsellinen-media#comments Hyvikset Kim Jong Un Media Pahikset Pohjois-Korea Fri, 31 May 2019 10:33:29 +0000 Mark Andersson http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276784-suomen-lapsellinen-media
Viestijät ja anti-informaatio http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276697-viestijat-ja-anti-informaatio <p>&nbsp;</p><p>Aikanaan journalistipiireissä eli hokema, jonka mukaan toimittajan pitää jollain tapaa pystyä ohittamaan tiedottaja saadakseen oikeaa informaatiota tämän organisaatiosta. Noista ajoista on kehitytty ja viestijät ovat oppineet pikemminkin auttamaan tiedon löytämisessä, eivätkä vartioimaan sitä. Informaation luonne hyödykkeenä ja tuotantopanoksena on olennaisesti muuttunut. Suurempi haaste on oikean ja asiallisen informaation tuottaminen ja välittäminen kuin tiedon panttaaminen.</p><p>Someaika on tässäkin tuonut kahtalaista virtausta. Organisaatioiden viestijöinä toimii monenlaisia kuplanrakentajia. Yritykset pääsääntöisesti ymmärtävät viestiensä arvon ja avoimuuden merkityksen. Pahimmat kuplanrakentajat näyttävät pesiytyneen julkiselle ja kolmannelle sektorille. Mikä pahinta näillä viestijöillä menee iloisesti sekaisin heidän työnantajansa ydinsanoma ja heidän oma henkilökohtainen agendansa.</p><p>Jokaisella on toki mielipiteenvapaus ja oikeus valita millaista informaatiota haluaa ottaa vastaan. Sananvapaudesta on tullut niin herkkä kysymys, että suuret ja vakiintuneetkaan organisaatiot eivät tunnu tietävän mitä pitäisi tehdä, kun heidän omien viestijöidensä toiminta alkaa kääntyä työnantajaa vastaan.</p><p>Yksi nykyajan kuplanrakentajan unelmatyökalu on eri mieltä olevien tai muuten ikävien ihmisten blokkaaminen. Ammattiviestijälle kysymys on pään pensaaseen laittamisesta. Valitettavasti oma kupla ei muutu universaaliksi todeksi, vaikka kuinka blokkailisi. Sitä vastoin oma maailmankuva saattaa vääristyä. Eikö ammattiviestijän kannalta yleensä ole tärkeää ymmärtää millaiseen toimintaympäristöön hän viestejään tuottaa? Eikö viestimiseen kuulu toimintaympäristön ja yleisemminkin yhteiskunnan trendien haistelu ja kehityskulkujen tunnistaminen? Miten paljon erimerkiksi populismin ja ääriliikkeiden nousussa on kysymys siitä, että &rdquo;paremmat&rdquo; ihmiset ovat yksinkertaisesti päättäneet sulkea silmänsä toiselta todellisuudelta?</p><p>Blokkipeukalo on yksi someajan uusista termeistä. Mitä ketterämpi blokkipeukalo, sitä ärhäkkäämmin toiseutta poistetaan kuplasta. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla työnantajien käsitys siitä, miten hyvin viestijän ärhäkkä blokkipeukalo palvelee organisaation viestintätavoitteita. Tarkastellaan asiaa parin esimerkin kautta:</p><p>Suuren eduskuntaryhmän tiedottaja twiittaa innostuneena, miten naapuripuolueen palkollinen on häirinnyt lentoliikennettä estämällä lennon lähdön ja vastustamalla viranomaisia. Twiitti on yksiselitteinen kannanotto ja tuki sanotulle toiminnalle. Kohtalaisen tunnettu someaktiivi kysyy, onko tämä viestijän vai hänen puolueensa kanta. Vastausta ei tule, mutta tulee BLOKKI.</p><p>Ammattiliiton viestintäammattilainen innostuu ad hominem argumentointiin ja herjaa eduskuntavaaliehdokasta. Keskusteluun osallistunut someaktiivi toivoo, että viestijä erottaisi omat antipatiansa ja organisaationsa viestinnän toisistaan, kun molempia tehdään saman tilin kautta. Vastauksena: &rdquo;Twiittaan mitä haluan!&rdquo; ja BLOKKI. Samalla hiljennettiin oman ammattiliiton poliittisesti aktiivinen jäsen.</p><p>Valtion organisaation viestintäammattilaisena esiintyvä tunnettu henkilö närkästyy keskustelusta, jossa hänen ystäväänsä &rdquo;pilkataan&rdquo;. Kyseinen ystävä ei koe tulleensa pilkatuksi, vaan jatkaa keskustelua ja toisessa yhteydessä kiittää ajatustenvaihdosta. Valtion palkollista tämä ei haittaa. Vastauksena BLOKKI, minkä lisäksi kaivetaan &rdquo;häirikön&rdquo; työnantaja ja lyödään BLOKKI sillekin. Puolestapöyristyminen on trendikästä puuhaa.</p><p>Miten meni noin niin kuin omasta mielestä <strong>SDP, Tehy ja Puolustusvoimat</strong>? Toteutuivatko tavoitteenne ja miten toiminta palvelee ydintehtäväänne? Mielelläni kuulisin vastauksia ja keskustelisin kanssanne ihan asiapohjalta.</p><p>Oma innovaationsa ovat blokkilistat, joita on etenkin punavihreässä kentässä innostuttu laatimaan. Niihin on siis kerätty tilejä, jotka tulisi blokata. Itsekin olen muutamalle tällaiselle listalle päätynyt, vaikka en tiedäkään mistä syystä. Haittapuolena on osittainen kuplautuminen siinä mielessä, että tiedän aiempaa vähemmän mitä noissa kuplissa ajatellaan. Hyvänä puolena on, että twitterseinäni on siistiytynyt ja siellä käydään nykyään paljon aiempaa tasokkaampia keskusteluja. Ilmeisesti monenlaiset vänkääjät, provokaattorit ja trollit ovat blokanneet minut. Oma keskustelunsa on, syntyykö sanotuista listoista laiton henkilörekisteri?</p><p>Haittaako blokkaaminen? Kyllä ja ei. On tietysti turhauttavaa seurata keskusteluja, joissa puolet puheenvuoroista on sensuroitu. Suurempi ongelma on kuitenkin todellisuuden vääristyminen. Minä ja monet muut olemme somessa &ndash; sen kaikista lieveilmiöstä huolimatta &ndash; koska haluamme nähdä miten muut ihmiset ajattelevat. Panssarikenraali Pattonin sanontaa lainatakseni: &rdquo;Rommel, minä luin kirjasi!&rdquo; Itselleni somessa olon keskeinen syy ei ole lukea kavereideni viestejä. Tiedän muutenkin mitä he ajattelevat. Siksi ystävieni kirjatkin tahtovat juuttua lukupinoon. Paljon kiinnostuneempi olen ymmärtämään niitä, jotka ajattelevat toisin. Ja yritän erityisesti jaksaa kiinnostua niistä, jotka ajattelevat eri tavalla kuin kaikki muut. Jotkut heistä saattavat olla edelläkävijöitä.</p><p>Sananvapauden puolustaminen ei voi olla valikoivaa. Sellainen, jonka suuri intohimo on oman ja kuplansa sananvapauden korostaminen, ei voi vastustaa toisten sanomisen vapautta. Sananvapauden kääntöpuoli on myös toisten sananvapauden sietäminen. En ehkä ole samaa mieltä sanomastasi, mutta olen tyytyväinen, että sait sanoa sen. Suurimpien sananvapausintoilijoiden selän takaa kurkkii totalitarismin haamu.</p><p>Summa summarum. On viestijöitä ja antiviestijöitä. Jokainen yrityksen työntekijä viestii omasta organisaatiostaan. Ne, joille nimenomaisesti maksetaan viestimisestä, pystyvät toivottavasti kuitenkin parempaan. Palkattu viestijä ei voi toimia johdonmukaisesti päämiehensä etuja vastaan. Keskustelemisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Aikanaan journalistipiireissä eli hokema, jonka mukaan toimittajan pitää jollain tapaa pystyä ohittamaan tiedottaja saadakseen oikeaa informaatiota tämän organisaatiosta. Noista ajoista on kehitytty ja viestijät ovat oppineet pikemminkin auttamaan tiedon löytämisessä, eivätkä vartioimaan sitä. Informaation luonne hyödykkeenä ja tuotantopanoksena on olennaisesti muuttunut. Suurempi haaste on oikean ja asiallisen informaation tuottaminen ja välittäminen kuin tiedon panttaaminen.

Someaika on tässäkin tuonut kahtalaista virtausta. Organisaatioiden viestijöinä toimii monenlaisia kuplanrakentajia. Yritykset pääsääntöisesti ymmärtävät viestiensä arvon ja avoimuuden merkityksen. Pahimmat kuplanrakentajat näyttävät pesiytyneen julkiselle ja kolmannelle sektorille. Mikä pahinta näillä viestijöillä menee iloisesti sekaisin heidän työnantajansa ydinsanoma ja heidän oma henkilökohtainen agendansa.

Jokaisella on toki mielipiteenvapaus ja oikeus valita millaista informaatiota haluaa ottaa vastaan. Sananvapaudesta on tullut niin herkkä kysymys, että suuret ja vakiintuneetkaan organisaatiot eivät tunnu tietävän mitä pitäisi tehdä, kun heidän omien viestijöidensä toiminta alkaa kääntyä työnantajaa vastaan.

Yksi nykyajan kuplanrakentajan unelmatyökalu on eri mieltä olevien tai muuten ikävien ihmisten blokkaaminen. Ammattiviestijälle kysymys on pään pensaaseen laittamisesta. Valitettavasti oma kupla ei muutu universaaliksi todeksi, vaikka kuinka blokkailisi. Sitä vastoin oma maailmankuva saattaa vääristyä. Eikö ammattiviestijän kannalta yleensä ole tärkeää ymmärtää millaiseen toimintaympäristöön hän viestejään tuottaa? Eikö viestimiseen kuulu toimintaympäristön ja yleisemminkin yhteiskunnan trendien haistelu ja kehityskulkujen tunnistaminen? Miten paljon erimerkiksi populismin ja ääriliikkeiden nousussa on kysymys siitä, että ”paremmat” ihmiset ovat yksinkertaisesti päättäneet sulkea silmänsä toiselta todellisuudelta?

Blokkipeukalo on yksi someajan uusista termeistä. Mitä ketterämpi blokkipeukalo, sitä ärhäkkäämmin toiseutta poistetaan kuplasta. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla työnantajien käsitys siitä, miten hyvin viestijän ärhäkkä blokkipeukalo palvelee organisaation viestintätavoitteita. Tarkastellaan asiaa parin esimerkin kautta:

Suuren eduskuntaryhmän tiedottaja twiittaa innostuneena, miten naapuripuolueen palkollinen on häirinnyt lentoliikennettä estämällä lennon lähdön ja vastustamalla viranomaisia. Twiitti on yksiselitteinen kannanotto ja tuki sanotulle toiminnalle. Kohtalaisen tunnettu someaktiivi kysyy, onko tämä viestijän vai hänen puolueensa kanta. Vastausta ei tule, mutta tulee BLOKKI.

Ammattiliiton viestintäammattilainen innostuu ad hominem argumentointiin ja herjaa eduskuntavaaliehdokasta. Keskusteluun osallistunut someaktiivi toivoo, että viestijä erottaisi omat antipatiansa ja organisaationsa viestinnän toisistaan, kun molempia tehdään saman tilin kautta. Vastauksena: ”Twiittaan mitä haluan!” ja BLOKKI. Samalla hiljennettiin oman ammattiliiton poliittisesti aktiivinen jäsen.

Valtion organisaation viestintäammattilaisena esiintyvä tunnettu henkilö närkästyy keskustelusta, jossa hänen ystäväänsä ”pilkataan”. Kyseinen ystävä ei koe tulleensa pilkatuksi, vaan jatkaa keskustelua ja toisessa yhteydessä kiittää ajatustenvaihdosta. Valtion palkollista tämä ei haittaa. Vastauksena BLOKKI, minkä lisäksi kaivetaan ”häirikön” työnantaja ja lyödään BLOKKI sillekin. Puolestapöyristyminen on trendikästä puuhaa.

Miten meni noin niin kuin omasta mielestä SDP, Tehy ja Puolustusvoimat? Toteutuivatko tavoitteenne ja miten toiminta palvelee ydintehtäväänne? Mielelläni kuulisin vastauksia ja keskustelisin kanssanne ihan asiapohjalta.

Oma innovaationsa ovat blokkilistat, joita on etenkin punavihreässä kentässä innostuttu laatimaan. Niihin on siis kerätty tilejä, jotka tulisi blokata. Itsekin olen muutamalle tällaiselle listalle päätynyt, vaikka en tiedäkään mistä syystä. Haittapuolena on osittainen kuplautuminen siinä mielessä, että tiedän aiempaa vähemmän mitä noissa kuplissa ajatellaan. Hyvänä puolena on, että twitterseinäni on siistiytynyt ja siellä käydään nykyään paljon aiempaa tasokkaampia keskusteluja. Ilmeisesti monenlaiset vänkääjät, provokaattorit ja trollit ovat blokanneet minut. Oma keskustelunsa on, syntyykö sanotuista listoista laiton henkilörekisteri?

Haittaako blokkaaminen? Kyllä ja ei. On tietysti turhauttavaa seurata keskusteluja, joissa puolet puheenvuoroista on sensuroitu. Suurempi ongelma on kuitenkin todellisuuden vääristyminen. Minä ja monet muut olemme somessa – sen kaikista lieveilmiöstä huolimatta – koska haluamme nähdä miten muut ihmiset ajattelevat. Panssarikenraali Pattonin sanontaa lainatakseni: ”Rommel, minä luin kirjasi!” Itselleni somessa olon keskeinen syy ei ole lukea kavereideni viestejä. Tiedän muutenkin mitä he ajattelevat. Siksi ystävieni kirjatkin tahtovat juuttua lukupinoon. Paljon kiinnostuneempi olen ymmärtämään niitä, jotka ajattelevat toisin. Ja yritän erityisesti jaksaa kiinnostua niistä, jotka ajattelevat eri tavalla kuin kaikki muut. Jotkut heistä saattavat olla edelläkävijöitä.

Sananvapauden puolustaminen ei voi olla valikoivaa. Sellainen, jonka suuri intohimo on oman ja kuplansa sananvapauden korostaminen, ei voi vastustaa toisten sanomisen vapautta. Sananvapauden kääntöpuoli on myös toisten sananvapauden sietäminen. En ehkä ole samaa mieltä sanomastasi, mutta olen tyytyväinen, että sait sanoa sen. Suurimpien sananvapausintoilijoiden selän takaa kurkkii totalitarismin haamu.

Summa summarum. On viestijöitä ja antiviestijöitä. Jokainen yrityksen työntekijä viestii omasta organisaatiostaan. Ne, joille nimenomaisesti maksetaan viestimisestä, pystyvät toivottavasti kuitenkin parempaan. Palkattu viestijä ei voi toimia johdonmukaisesti päämiehensä etuja vastaan. Keskustelemisiin.

 

 

]]>
3 http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276697-viestijat-ja-anti-informaatio#comments Blokkaaminen Julkinen viestintä Media Sananvapaus Some-kupla Wed, 29 May 2019 08:33:08 +0000 Kati Martinson http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276697-viestijat-ja-anti-informaatio
Keskisuomalaisen ilmastolietsontaa http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276568-keskisuomalaisen-ilmastolietsontaa <p>26.5.2019 Keskisuomalaisessa oli taas ilmastoasiaa. Eräs henkilö matkusteli ympäri planeetta istuttamassa puun taimia. Saa siinä aika monta istutusta tehdä jotta Aasian tai Etelä-Amerikan lennot tulee kompensoitua. Saastuttaahan lentäminen ihan oikeastikin eikä vain harmitonta CO2-kasviravinnetta. Toinen taas oli valmis torppaamaan Suomen tulevat teollisuusinvestoinnit koska muuten koko elämä on vaarassa... Onko sitten parempi että nuo tehtaat rakennetaan Kiinaan tai Intiaan?</p> <p>Molemmat mainitut henkilöt saivat palkkansa tietenkin julkiselta sektorilta joten on hyvin ymmärrettävää että he eivät käsitä mistä heidänkin palkkansa ja matkailunsa maksamiseksi tarvittavat verovarat muodostuvat.</p> <p>Ilmastohyperventiloinnin sijaan kannattaisi hiukan rauhoitttua ja tutustua vaikka maapallon ilmastohistoriaan. Viimeisen jääkauden jälkeen maapallon keskilämpötila on ollut keskimäärin nykyistä korkempia ja vaihdellut useita kertoja. Ei tässä nyt mitään merkillistä ole tapahtunut kun lämpötila on noussut 1,16 sitten 1850-luvun jolloin oli poikkeuksellisen kylmää. Ihmiskunnan osuus vuotuisista CO2 päästöistä on alle 10% ja CO2 kaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus alle 10%, vesihöyryn ollessa voimakkain kasvihuonekaasu. Tästä voi jokainen itse laskea mikä on ollut ihmiskunnan CO2 päästöjen osuus tuossa tapahtuneesssa lämpenemisessä. Oikein, varsin pieni. Hyvällä tuurilla olemme onnistuneet siirtämään seuraavan jääkauden alkua hiukan myöhemmäksi. Edes IPCC ei väitä että sään ääri-ilmiöt olisivat lisääntyneet, niistä uutisointi kylläkin. CO2 päästöihin keskittymisen sijaan olisikin syytä keskittyä oikean saatusttamisen ja roskaamisen torjuntaan. Poliitikomme ja virkamiehemme voisivat näyttää esimerkkiä ja hoitaa kokoustamisensa etänä kuten me yksityisellä sektorilla teemme jo ihan kustannus- ja aikataulusyistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 26.5.2019 Keskisuomalaisessa oli taas ilmastoasiaa. Eräs henkilö matkusteli ympäri planeetta istuttamassa puun taimia. Saa siinä aika monta istutusta tehdä jotta Aasian tai Etelä-Amerikan lennot tulee kompensoitua. Saastuttaahan lentäminen ihan oikeastikin eikä vain harmitonta CO2-kasviravinnetta. Toinen taas oli valmis torppaamaan Suomen tulevat teollisuusinvestoinnit koska muuten koko elämä on vaarassa... Onko sitten parempi että nuo tehtaat rakennetaan Kiinaan tai Intiaan?

Molemmat mainitut henkilöt saivat palkkansa tietenkin julkiselta sektorilta joten on hyvin ymmärrettävää että he eivät käsitä mistä heidänkin palkkansa ja matkailunsa maksamiseksi tarvittavat verovarat muodostuvat.

Ilmastohyperventiloinnin sijaan kannattaisi hiukan rauhoitttua ja tutustua vaikka maapallon ilmastohistoriaan. Viimeisen jääkauden jälkeen maapallon keskilämpötila on ollut keskimäärin nykyistä korkempia ja vaihdellut useita kertoja. Ei tässä nyt mitään merkillistä ole tapahtunut kun lämpötila on noussut 1,16 sitten 1850-luvun jolloin oli poikkeuksellisen kylmää. Ihmiskunnan osuus vuotuisista CO2 päästöistä on alle 10% ja CO2 kaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus alle 10%, vesihöyryn ollessa voimakkain kasvihuonekaasu. Tästä voi jokainen itse laskea mikä on ollut ihmiskunnan CO2 päästöjen osuus tuossa tapahtuneesssa lämpenemisessä. Oikein, varsin pieni. Hyvällä tuurilla olemme onnistuneet siirtämään seuraavan jääkauden alkua hiukan myöhemmäksi. Edes IPCC ei väitä että sään ääri-ilmiöt olisivat lisääntyneet, niistä uutisointi kylläkin. CO2 päästöihin keskittymisen sijaan olisikin syytä keskittyä oikean saatusttamisen ja roskaamisen torjuntaan. Poliitikomme ja virkamiehemme voisivat näyttää esimerkkiä ja hoitaa kokoustamisensa etänä kuten me yksityisellä sektorilla teemme jo ihan kustannus- ja aikataulusyistä.

]]>
3 http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276568-keskisuomalaisen-ilmastolietsontaa#comments EU EU:n energia- ja ilmastopolitiikka Hysteria Media Vaalit Sun, 26 May 2019 12:36:37 +0000 Matti Hytölä http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276568-keskisuomalaisen-ilmastolietsontaa
Minulta on viety kaikki, yritys, omaisuus, koti, kotiseutu ja kotimaa http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276547-minulta-on-viety-kaikki-yritys-omaisuus-koti-kotiseutu-ja-kotimaa <p>Siitä huolimatta en äänestänyt Perussuomalaisia vaikka elämäni on tuhottu. En voinut äänestää puoluetta, joka haluaa hajottaa, metelöidä ja luoda kaaoksen Suomeen ja Eurooppaan. Puolue joka haluaa tuoda Länsi-Eurooppaan Venäjän korruptoituneen ja suvaitsemattoman arvomaailman, josta ei ole enää paluuta rauhaan ilman sotaa. Puoluetta joka pyrkii keräämään ääniä heikommassa asemassa olevilta kansalaisilta, mutta ei ole esittänyt yhtään ainoata ehdotusta tai ratkaisua, että kuinka heidän elämäänsä parantaa.</p><p>En ole yksin Suomessa ja Euroopassa, joka on joutunut kokemaan epäoikeudenmukaisuutta tuomioistuimissa ja viranomaistoiminnassa. En ole yksin, jolta on viety kaikki. En ole yksin, jonka perheen jäsenet lapsineen on ajettu kotoa pankkien mielivallan toimesta. En ole yksin, joka ei ole saanut yhtään oikeudenmukaista, puolueetonta ja riippumatonta oikeudenkäyntiä. En ole yksin, jonka perheenjäsen on tehnyt itsemurhan pankkikriisin seurauksena. Äitini ja toisen veljeni ennenaikainen kuolema johtui todistettavasti oikeuslaitoksen &rdquo;korruptiosta&rdquo; tai haluttomuudesta noudattaa Suomen lakia. Näistä vääryksistä huolimatta minä ja viisi veljeäni emme &nbsp;lähteneet anarkian ja väkivallan tielle, koska vieläkin luotamme, että väärydet korjataan ajan myötä.</p><p>Ratkaisu siihen ei ole kuitenkaan Euroopan valtioiden ja Euroopan Unionin saattaminen hallitsemattomaan kaaokseen Venäjän lahjonnalla ja propagandalla.&nbsp;</p><p>Sinä et halua Suomeen tai muualle Euroopan Unioniin Brexitiä, sillä me olemme saaneet seurata jo pitkään sitä Venäjän propagandan voittoa, joka Britanniassa on tapahtumassa.</p><p>Itse äänestin Eurovaaleissa ennakkoon sitä vastaan, että Suomen ja Euroopan Unionin saavutettuja arvoja ja kansalaisten yhdenvertaisuutta ei tuhottaisi.&nbsp;</p><p>Äänestin sitä vastaan, ettei Euroopasta tehtäisi Itä-Ukrainaa, joka on ollut, ja tulee olemaan määräämättömän ajan Venäjän otteessa, jossa kansalaiset todella kärsivät maanpäällisessä helvetissä joka ikinen päivä ja Putin ei anna armoa, niin kuin se ei ole antanut armoa Syyrian naisille ja lapsille.&nbsp;</p><p>Jos me nyt luovutamme Euroopassa tulevaisuutemme Putinin myötäpuolille, niin meiltä loppuu rauhaisa yhdessäelo eri kansojen kesken. Syöksymme kohti keskiaikaa ja keskelle väkivaltaa, josta nousevat uudet stalinit ja hitlerit.</p><p>Älä äänestä tämän hetkisen oman elämäsi puolesta, vaan äänestä lapsiesi ja lastenlastesi paremman tulevaisuuden puolesta, jossa sinäkin voit tulevaisuudessa vaikuttaa.</p><p>Kaikki vääryydet on oikaistavissa ajan myötä. Mikään vääryys ei korjaannu hetkessä anarkialla ja väkivallalla. He, jotka sellaista tavoittelevat, ihannoivat sitä sotaista elämää ja fyysisen väkivallan käyttöä, jota ei pysty hallitsemaan pirukaan, vaan haluaa sitä sekasortoa jatkaa loputtomiin.</p><p>Valinta on nyt sinun, sillä Sinunkin äänesi on vaaleissa tulevaisuuden ratkaisija. Luotatko järkevään poliittiseen päätöksentekoon vai annatko tukesi valheellisille venäjämielisille lupauksille, joilla heikennetään meidän kaikkien arkipäivän turvallisuutta ja valtioiden itsenäisyyttä. Äänestätkö lapsesi ja lapsenlapsesi elämään Itä-Ukrainan kaltaiseen tilanteeseen vai mahdollisuuksien Euroopan Unioniin, jossa rehellisillä vaaleilla voi vaikuttaa omaan ja perheen tulevaisuuteen? Väkivallalla johdetuissa diktatuureissa sitä mahdollisuutta ei ole.</p><p>Nyt äänestämme myös omista arvoistamme ja oikeuksistamme ja meidän ääntämme kuunnellaan, että meidän kulttuurimme säilyy ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että meidän arvojamme ei rikota ja muuteta ilman meidän suostumustamme.</p><p>Nyt äänestetään myös Suomen hyvinvoinnin puolesta, joka on täydellisesti riippuvainen ulkomaanviennistä.</p><p>Vaikka itse koet nyt elämäsi olevan karilla, niin katso ympärillesi, niin voit nähdä ne mahdollisuudet, jotka Suomi ja Eurooppa voi tarjota Sinulle, lapsillesi ja lastenlapsillesi, jota rajansa sulkeva Suomi ei voi koskaan tarjota.&nbsp;</p><p><strong>Päätä Sinä se Äänestäessäsi Ehdokasta, joka ajaa parempaa tulevaisuutta tai anarkiaa ja tuhoa!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kuvassa vasemmalla äitini ottama kuva armeija-aikaan 1980 lapsuudenkotini pihalla Vuokatissa. Oikealla kuva CCCP.n passin kanssa Moskovan lentokentällä, kun Suomen passini siihen vaihdettiin lennon vaihtoa odotellessa 1984. CCCP:n passi tuntui raskaalta kädessäni. Armeijakuvani vieressä, joka ei ole näkyvissä, on lentopommin kärki. Se lentopommi pudotettiin synnyinkotini viereen Neuvostoliiton pommikoneesta, mutta jäi suutariksi. Lentopommin kärestä isäni teki &quot;vellikellon&quot;, jolla meidät kutsuttiin syömään heinäpellolta. Niin kaikui heinäpellolle muisto siitä, että isäni säästyi kuolemalta ja minä synnyin itsenäiseen Suomeen, mutta isäni vanhin veli sai surmansa Talvisodassa. Isäni kuoli vasta 54-vuoden iässä, kun kävin armeijaa. Minulle jäi hoidettavaksi kolme perheyritystä, jotka hoidin armeijasta käsin, mutta en pyytänyt vapautusta palveluksesta, vaan hoidin yritykset ja kansalaisvelvollisuuteni kunnialla loppuun saakka. Olin aloittanut työt perheyrityksessämme jo 9-vuotiaana. Yrityksestämme kasvatin myöhemmin Pohjoismaiden suurimman alansa yrityksen, joka on työllistänyt viimeiset 30-vuotta satoja työntekijöitä, nykyään yrityksemme työllistää suoranaisesti noin 400 työntekijää ja välillisesti 400 lisää. Verotuloja se on synnyttänyt tähän mennessä noin 500miljoonaa euroa. Se yritys meiltä ryöstettiin ja minut ajettiin maanpakoon. Siitä huolimatta näin kirjoitan, sillä kotimaani on minulle Rakas! Hautaani sinne ei tule, sillä en voi luottaa siihen, että sitä mulle siellä suotaisiin, joten tuhkani sirotellaan viiteen eri maahan.</p><p><strong>Tässä Perussuomalaisille esimerkkiä Isänmaanrakkaudesta ja Kansallismielisyydestä! Tehkää ensin jotain konkreettista Suomen hyväksi ja mesokaa vasta sitten.</strong></p><p>Saavutin nyt muutama päivä sitten tavoitteeni blogien lukijamäärässä, eli yli puolimiljoonaa eri lukijaa, joten alan nyt lopettelemaan vähitellen blogien kirjoittamista ja Suomen median seuraamisen, kun mitään tulosta ei näyttänyt tulevan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siitä huolimatta en äänestänyt Perussuomalaisia vaikka elämäni on tuhottu. En voinut äänestää puoluetta, joka haluaa hajottaa, metelöidä ja luoda kaaoksen Suomeen ja Eurooppaan. Puolue joka haluaa tuoda Länsi-Eurooppaan Venäjän korruptoituneen ja suvaitsemattoman arvomaailman, josta ei ole enää paluuta rauhaan ilman sotaa. Puoluetta joka pyrkii keräämään ääniä heikommassa asemassa olevilta kansalaisilta, mutta ei ole esittänyt yhtään ainoata ehdotusta tai ratkaisua, että kuinka heidän elämäänsä parantaa.

En ole yksin Suomessa ja Euroopassa, joka on joutunut kokemaan epäoikeudenmukaisuutta tuomioistuimissa ja viranomaistoiminnassa. En ole yksin, jolta on viety kaikki. En ole yksin, jonka perheen jäsenet lapsineen on ajettu kotoa pankkien mielivallan toimesta. En ole yksin, joka ei ole saanut yhtään oikeudenmukaista, puolueetonta ja riippumatonta oikeudenkäyntiä. En ole yksin, jonka perheenjäsen on tehnyt itsemurhan pankkikriisin seurauksena. Äitini ja toisen veljeni ennenaikainen kuolema johtui todistettavasti oikeuslaitoksen ”korruptiosta” tai haluttomuudesta noudattaa Suomen lakia. Näistä vääryksistä huolimatta minä ja viisi veljeäni emme  lähteneet anarkian ja väkivallan tielle, koska vieläkin luotamme, että väärydet korjataan ajan myötä.

Ratkaisu siihen ei ole kuitenkaan Euroopan valtioiden ja Euroopan Unionin saattaminen hallitsemattomaan kaaokseen Venäjän lahjonnalla ja propagandalla. 

Sinä et halua Suomeen tai muualle Euroopan Unioniin Brexitiä, sillä me olemme saaneet seurata jo pitkään sitä Venäjän propagandan voittoa, joka Britanniassa on tapahtumassa.

Itse äänestin Eurovaaleissa ennakkoon sitä vastaan, että Suomen ja Euroopan Unionin saavutettuja arvoja ja kansalaisten yhdenvertaisuutta ei tuhottaisi. 

Äänestin sitä vastaan, ettei Euroopasta tehtäisi Itä-Ukrainaa, joka on ollut, ja tulee olemaan määräämättömän ajan Venäjän otteessa, jossa kansalaiset todella kärsivät maanpäällisessä helvetissä joka ikinen päivä ja Putin ei anna armoa, niin kuin se ei ole antanut armoa Syyrian naisille ja lapsille. 

Jos me nyt luovutamme Euroopassa tulevaisuutemme Putinin myötäpuolille, niin meiltä loppuu rauhaisa yhdessäelo eri kansojen kesken. Syöksymme kohti keskiaikaa ja keskelle väkivaltaa, josta nousevat uudet stalinit ja hitlerit.

Älä äänestä tämän hetkisen oman elämäsi puolesta, vaan äänestä lapsiesi ja lastenlastesi paremman tulevaisuuden puolesta, jossa sinäkin voit tulevaisuudessa vaikuttaa.

Kaikki vääryydet on oikaistavissa ajan myötä. Mikään vääryys ei korjaannu hetkessä anarkialla ja väkivallalla. He, jotka sellaista tavoittelevat, ihannoivat sitä sotaista elämää ja fyysisen väkivallan käyttöä, jota ei pysty hallitsemaan pirukaan, vaan haluaa sitä sekasortoa jatkaa loputtomiin.

Valinta on nyt sinun, sillä Sinunkin äänesi on vaaleissa tulevaisuuden ratkaisija. Luotatko järkevään poliittiseen päätöksentekoon vai annatko tukesi valheellisille venäjämielisille lupauksille, joilla heikennetään meidän kaikkien arkipäivän turvallisuutta ja valtioiden itsenäisyyttä. Äänestätkö lapsesi ja lapsenlapsesi elämään Itä-Ukrainan kaltaiseen tilanteeseen vai mahdollisuuksien Euroopan Unioniin, jossa rehellisillä vaaleilla voi vaikuttaa omaan ja perheen tulevaisuuteen? Väkivallalla johdetuissa diktatuureissa sitä mahdollisuutta ei ole.

Nyt äänestämme myös omista arvoistamme ja oikeuksistamme ja meidän ääntämme kuunnellaan, että meidän kulttuurimme säilyy ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että meidän arvojamme ei rikota ja muuteta ilman meidän suostumustamme.

Nyt äänestetään myös Suomen hyvinvoinnin puolesta, joka on täydellisesti riippuvainen ulkomaanviennistä.

Vaikka itse koet nyt elämäsi olevan karilla, niin katso ympärillesi, niin voit nähdä ne mahdollisuudet, jotka Suomi ja Eurooppa voi tarjota Sinulle, lapsillesi ja lastenlapsillesi, jota rajansa sulkeva Suomi ei voi koskaan tarjota. 

Päätä Sinä se Äänestäessäsi Ehdokasta, joka ajaa parempaa tulevaisuutta tai anarkiaa ja tuhoa!

 

Kuvassa vasemmalla äitini ottama kuva armeija-aikaan 1980 lapsuudenkotini pihalla Vuokatissa. Oikealla kuva CCCP.n passin kanssa Moskovan lentokentällä, kun Suomen passini siihen vaihdettiin lennon vaihtoa odotellessa 1984. CCCP:n passi tuntui raskaalta kädessäni. Armeijakuvani vieressä, joka ei ole näkyvissä, on lentopommin kärki. Se lentopommi pudotettiin synnyinkotini viereen Neuvostoliiton pommikoneesta, mutta jäi suutariksi. Lentopommin kärestä isäni teki "vellikellon", jolla meidät kutsuttiin syömään heinäpellolta. Niin kaikui heinäpellolle muisto siitä, että isäni säästyi kuolemalta ja minä synnyin itsenäiseen Suomeen, mutta isäni vanhin veli sai surmansa Talvisodassa. Isäni kuoli vasta 54-vuoden iässä, kun kävin armeijaa. Minulle jäi hoidettavaksi kolme perheyritystä, jotka hoidin armeijasta käsin, mutta en pyytänyt vapautusta palveluksesta, vaan hoidin yritykset ja kansalaisvelvollisuuteni kunnialla loppuun saakka. Olin aloittanut työt perheyrityksessämme jo 9-vuotiaana. Yrityksestämme kasvatin myöhemmin Pohjoismaiden suurimman alansa yrityksen, joka on työllistänyt viimeiset 30-vuotta satoja työntekijöitä, nykyään yrityksemme työllistää suoranaisesti noin 400 työntekijää ja välillisesti 400 lisää. Verotuloja se on synnyttänyt tähän mennessä noin 500miljoonaa euroa. Se yritys meiltä ryöstettiin ja minut ajettiin maanpakoon. Siitä huolimatta näin kirjoitan, sillä kotimaani on minulle Rakas! Hautaani sinne ei tule, sillä en voi luottaa siihen, että sitä mulle siellä suotaisiin, joten tuhkani sirotellaan viiteen eri maahan.

Tässä Perussuomalaisille esimerkkiä Isänmaanrakkaudesta ja Kansallismielisyydestä! Tehkää ensin jotain konkreettista Suomen hyväksi ja mesokaa vasta sitten.

Saavutin nyt muutama päivä sitten tavoitteeni blogien lukijamäärässä, eli yli puolimiljoonaa eri lukijaa, joten alan nyt lopettelemaan vähitellen blogien kirjoittamista ja Suomen median seuraamisen, kun mitään tulosta ei näyttänyt tulevan.

]]>
4 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276547-minulta-on-viety-kaikki-yritys-omaisuus-koti-kotiseutu-ja-kotimaa#comments EU Eurovaalit 2019 Media Perussuomalaiset Venäjä Sun, 26 May 2019 03:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276547-minulta-on-viety-kaikki-yritys-omaisuus-koti-kotiseutu-ja-kotimaa
Uskooko joku vakavissaan Krimin palauttamiseen? http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276265-uskooko-joku-vakavissaan-krimin-palauttamiseen <p>USAssa ja EUssa esitetään jonkinlaista virallista näkemystä, että Krim pitäisi palauttaa Ukrainalle. Kukaan ei ole tosin puhunut sellaisen operaation käytännön seurauksista mm. alueen väestölle, josta ei muutenkaan ole nähtävästi niin väliä, kun päähuomio kiinnitetään maanomistuskiistaan. Vaikka rajansiirto ei mennyt asianmukaisesti &ndash; kuten ei monikaan tuhansista ja tuhansista rajansiirroista historian aikana &ndash; on jatkuva vihanpito ja varsinkin omaan jalkaan ampuminen aivan järjetöntä puuhaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Seuratessaan kansainvälistä mediaa ei voi olla hämmentymättä siitä, miten Suomen mediassa vallitseva &rdquo;yleinen totuus&rdquo; poikkeaa muun maailman käsityksistä &ndash; myös valtaosan länsimaita.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomessa syötetty tapahtumain kulku on karkeasti ottaen tällainen: demokraattiset voimat valtasivat Ukrainan hallinnon, eikä länsimailla, erityisesti USAlla, ollut asian kanssa mitään tekemistä. Vallan oikeutetusti saavuttanut uusi hallinto &ndash; jolla ei niin ikään ollut mitään tekemistä USAn kanssa &ndash; suhtautui tasa-arvoisesti kansalaisiinsa, myös Ukrainan itäosien venäläisiin. Venäjämielisen nukkehallinnon kaaduttua Ukrainassa Venäjä lähetti sotilasjoukkoja Krimin niemimaalle ja järjesti äänestysfarssin, jossa kantaväestö pakotettiin pistooli ohimolla äänestämään Krimin liittämisestä Venäjään. Venäjä julkesi vielä valehdella, että krimiläisistä 81% olisi äänestänyt ja heistä 93% olisi kannattanut Venäjään liittymistä. Tästä syystä länsimaat asettivat Venäjälle talouspakotteita, mikä on sille aivan oikein, varsinkin kun Venäjä voi minä päivänä tahansa miehittää vaikka Suomen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tuosta kaikesta ollaan eri mieltä Venäjän ja sen liittolaisten lisäksi myös useimmissa länsimaissa, joiden media ei ole takertunut läntiseen narratiiviin yhtä hysteerisesti kuin Suomen valtamedia.&nbsp;<a href="https://www.strategic-culture.org/news/2017/02/08/how-ukraine-annexed-crimea-frank-conversation-with-nikki-haley/">Läntisestäkin mediasta</a>&nbsp;voi lukea, että Ukrainan vallananastusta masinoitiin USAsta ja EU:sta käsin, hallintoon istutettiin lännestä tuotettuja ukrainalaisia, Ukrainan venäläisten ja venäjän kielen erityisasemaa uhattiin, jolloin Krimillä palvelleista 16000 Ukrainan armeijan sotilaasta 14000 vaihtoi puolta, järjestettiin kansanäänestys, jonka näennäisen laittomuuden takasivat USAn ja Ukrainan vaatimus olla lähettämättä Krimille ETYJn vaalitarkkailijoita, vaikka paikallishallinto nimenomaisesti heitä oli pyytänyt.&nbsp;<a href="https://www.reuters.com/article/us-ukraine-crisis-referendum-osce/crimea-invites-osce-observers-for-referendum-on-joining-russia-idUSBREA2910C20140310">Näistä</a>&nbsp;ei Suomen mediassa ole pukahdettu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Krimiläisten kantoja tutkittiin mm saksalaisen GfK- ja USAn liittovaltion BBG-tutkimuslaitosten toimesta, ja tulokset vastasivat laittomina pidetyn äänestyksen kantoja.&nbsp;<a href="https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2015-02-06/one-year-later-crimeans-prefer-russia">Näistäkään</a>&nbsp;ei ole minkäänlaista mainintaa Suomen valtamediassa, jolle maanomistus näkyy olevan niin paljon ihmistä tärkeämpää, ettei edes olennaisista tosiasioista viitsitä kertoa, sillä muuten eheäksi rakennettu tarina saattaisi saada säröjä todellisuudesta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Yksipuolisen uutisoinnin seurauksista kenties kuvaavin on nähtävillä Wikipediassa, jonka laajalle leviävä&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/2014_Crimean_status_referendum">englanninkielinen</a>&nbsp;näkemys Krimin tilanteesta poikkeaa selvästi pienilevikkisestä&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_miehitys_2014">suomenkielisestä</a>.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Wikipedia kuvastaa hyvin ns yleistä mielipidettä, joka on hankalasti mitattavissa. Kun suomenkielinen rajautuu käytännössä Suomeen ja englanninkielinen merkittävästi laajemmalle &ndash; pääosin länsimaihin &ndash; on kiinnostavaa, miten tunkkaista Suomen mielipideilmasto on verrattuna muihin länsimaihin. Suomen valtamedia on sitoutunut yksisuuntaisuuteen&nbsp;<a href="https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/tietoyhteiskunta/mediapooli/">Mediapoolissa</a>, joka on käytännössä sitoumus Suomen valtamedian kuuliaisuudesta &rdquo;läntisille arvoille&rdquo;, mitä se milloinkin tarkoittaakaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Yleisen mielipiteen maahan luo media sen toimijoiden kiivaasta kiistämisestä huolimatta. Tämä näkyy esim Ukrainan-tapauksessa jatkuvassa hyvis-pahis -tasoisessa lapsellisessa uutisoinnissa, joka näkyy uponneen liki täydellisesti yleisöönsä. Tällainen on maailman korruptoitumattoman ja onnellisimman maan tapa harjoittaa propagandaa &rdquo;keittiön kautta&rdquo;, mikä niin ikään kiistetään raivokkaasti. Median lähtökohtana on pääasiassa kaikki sellainen aineisto, joka myy hyvin (erityisesti mainoksille altteimmille kohderyhmille), ja pelkojen lietsonta on paras mahdollinen kaupustelija, oli niillä perustetta tai ei.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tässä(kään) tapauksessa ei todellakaan ole.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> USAssa ja EUssa esitetään jonkinlaista virallista näkemystä, että Krim pitäisi palauttaa Ukrainalle. Kukaan ei ole tosin puhunut sellaisen operaation käytännön seurauksista mm. alueen väestölle, josta ei muutenkaan ole nähtävästi niin väliä, kun päähuomio kiinnitetään maanomistuskiistaan. Vaikka rajansiirto ei mennyt asianmukaisesti – kuten ei monikaan tuhansista ja tuhansista rajansiirroista historian aikana – on jatkuva vihanpito ja varsinkin omaan jalkaan ampuminen aivan järjetöntä puuhaa.

 

Seuratessaan kansainvälistä mediaa ei voi olla hämmentymättä siitä, miten Suomen mediassa vallitseva ”yleinen totuus” poikkeaa muun maailman käsityksistä – myös valtaosan länsimaita. 

 

Suomessa syötetty tapahtumain kulku on karkeasti ottaen tällainen: demokraattiset voimat valtasivat Ukrainan hallinnon, eikä länsimailla, erityisesti USAlla, ollut asian kanssa mitään tekemistä. Vallan oikeutetusti saavuttanut uusi hallinto – jolla ei niin ikään ollut mitään tekemistä USAn kanssa – suhtautui tasa-arvoisesti kansalaisiinsa, myös Ukrainan itäosien venäläisiin. Venäjämielisen nukkehallinnon kaaduttua Ukrainassa Venäjä lähetti sotilasjoukkoja Krimin niemimaalle ja järjesti äänestysfarssin, jossa kantaväestö pakotettiin pistooli ohimolla äänestämään Krimin liittämisestä Venäjään. Venäjä julkesi vielä valehdella, että krimiläisistä 81% olisi äänestänyt ja heistä 93% olisi kannattanut Venäjään liittymistä. Tästä syystä länsimaat asettivat Venäjälle talouspakotteita, mikä on sille aivan oikein, varsinkin kun Venäjä voi minä päivänä tahansa miehittää vaikka Suomen.

 

Tuosta kaikesta ollaan eri mieltä Venäjän ja sen liittolaisten lisäksi myös useimmissa länsimaissa, joiden media ei ole takertunut läntiseen narratiiviin yhtä hysteerisesti kuin Suomen valtamedia. Läntisestäkin mediasta voi lukea, että Ukrainan vallananastusta masinoitiin USAsta ja EU:sta käsin, hallintoon istutettiin lännestä tuotettuja ukrainalaisia, Ukrainan venäläisten ja venäjän kielen erityisasemaa uhattiin, jolloin Krimillä palvelleista 16000 Ukrainan armeijan sotilaasta 14000 vaihtoi puolta, järjestettiin kansanäänestys, jonka näennäisen laittomuuden takasivat USAn ja Ukrainan vaatimus olla lähettämättä Krimille ETYJn vaalitarkkailijoita, vaikka paikallishallinto nimenomaisesti heitä oli pyytänyt. Näistä ei Suomen mediassa ole pukahdettu.

 

Krimiläisten kantoja tutkittiin mm saksalaisen GfK- ja USAn liittovaltion BBG-tutkimuslaitosten toimesta, ja tulokset vastasivat laittomina pidetyn äänestyksen kantoja. Näistäkään ei ole minkäänlaista mainintaa Suomen valtamediassa, jolle maanomistus näkyy olevan niin paljon ihmistä tärkeämpää, ettei edes olennaisista tosiasioista viitsitä kertoa, sillä muuten eheäksi rakennettu tarina saattaisi saada säröjä todellisuudesta.

 

Yksipuolisen uutisoinnin seurauksista kenties kuvaavin on nähtävillä Wikipediassa, jonka laajalle leviävä englanninkielinen näkemys Krimin tilanteesta poikkeaa selvästi pienilevikkisestä suomenkielisestä.

 

Wikipedia kuvastaa hyvin ns yleistä mielipidettä, joka on hankalasti mitattavissa. Kun suomenkielinen rajautuu käytännössä Suomeen ja englanninkielinen merkittävästi laajemmalle – pääosin länsimaihin – on kiinnostavaa, miten tunkkaista Suomen mielipideilmasto on verrattuna muihin länsimaihin. Suomen valtamedia on sitoutunut yksisuuntaisuuteen Mediapoolissa, joka on käytännössä sitoumus Suomen valtamedian kuuliaisuudesta ”läntisille arvoille”, mitä se milloinkin tarkoittaakaan.

 

Yleisen mielipiteen maahan luo media sen toimijoiden kiivaasta kiistämisestä huolimatta. Tämä näkyy esim Ukrainan-tapauksessa jatkuvassa hyvis-pahis -tasoisessa lapsellisessa uutisoinnissa, joka näkyy uponneen liki täydellisesti yleisöönsä. Tällainen on maailman korruptoitumattoman ja onnellisimman maan tapa harjoittaa propagandaa ”keittiön kautta”, mikä niin ikään kiistetään raivokkaasti. Median lähtökohtana on pääasiassa kaikki sellainen aineisto, joka myy hyvin (erityisesti mainoksille altteimmille kohderyhmille), ja pelkojen lietsonta on paras mahdollinen kaupustelija, oli niillä perustetta tai ei. 

 

Tässä(kään) tapauksessa ei todellakaan ole.

 

]]>
209 http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276265-uskooko-joku-vakavissaan-krimin-palauttamiseen#comments Krim Läntiset arvot Media Mediapooli Pakotteet Tue, 21 May 2019 06:22:11 +0000 Mark Andersson http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276265-uskooko-joku-vakavissaan-krimin-palauttamiseen
Toimittaja ymmärsi väärin http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275963-toimittaja-ymmarsi-vaarin <p>Keskipohjanmaan toimittaja Laura Airola kirjoitti 10.5. kolumnin, jossa hän arvosteli virkamiehiä siitä, että he eivät vastaa toimittajille. Olen täysin samaa mieltä siitä, että tutkivien journalistien tulee saada kaikki tarvitsemansa tieto virkamiehiltä, jotta he voivat kirjoittaa lukijoilleen monimutkaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä.</p><p>Hän kuitenkin siteerasi minua väärin, kun viittasi &rdquo;valtuutetun vappupuheeseen&rdquo; Kokkolan torilla 1.5. Hän väitti minun kehottaneen luottamaan mieluummin puoluelehdistöön, kuin kaupalliseen mediaan. Ensinnäkin, olen toki kaupunginvaltuutettu, mutta vappupuheessa olen SAK Kokkolan ja Pohjanmaan puheenjohtaja. Toiseksi, en ole puhunut puoluelehdistöstä yhtään mitään, vaan viittasin ammattiliittojen jäsenlehtiin. Puheeni on ollut luettavissa mm. Facebookista 1.5. lähtien. Sanatarkasti kritisoitu kohta tässä: <em>&rdquo;Kaupallinen media ei koskaan ole sinun, eli tavallisen kansan puolella. Se haluaa vain sinun rahasi. Nykyään entistä todennäköisemmin löydät itseäsi lähempänä olevan näkökulman yhteiskunnan ja maailman menoon sinun oman ammattiliittosi jäsenlehdestä.&rdquo;</em></p><p>Minulla ei ole mitään syytä muuttaa ajatuksiani tämän lausuman suhteen. Ammattiliittojen jäsenlehdissä on nykyisin todella laadukkaita toimittajien tekemiä kirjoituksia yhteiskunnan tilasta ja sen vaikutuksista jäsenen, eli tavallisen kansalaisen, omaan elämään. Mikään media ei ole riippumaton, sillä tuskin mikään kaupallinen lehti lähtisi suurinta mainosten ostajaansa suuresti kritisoimaan tai kauppalehti oikeistolaista markkinauskovaisuutta arvostelemaan. Usein on kuitenkin niin, että esim. työtaisteluiden tai vaalien yhteydessä toistetaan kritiikittömästi enemmän työnantajaliittojen ja muiden autoritääristen tahojen näkökulmia. Kaikella medialla on oma näkökulmansa yhteiskuntaan. Vappupuhetta tehdessäni pohdin koko yhteiskuntaa, sekä sen lehdistön tilaa, sekä kuinka vaikeaa tavallisen kansalaisen on kaikessa uutistulvassa saada tietoa siitä, miten joku yhteiskunnallinen päätös vaikuttaa häneen itseensä.</p><p>Ammattiliittojen edustajien arvostelemisen sijaan nyt olisi aika kirjoittaa siitä, miksi politiikkaan pettynyt kansa lankeaa vaaleissa äänestämään lisää kuria vaativia fasisteja, kuka siitä hyötyy, sekä mikä historiaankin peilaten odottaa vapaita ammattiliittoja tämän kehityskulun päässä, eli aivan tavallista työtä tekevää kansaa.</p><p>SAK Pohjanmaan puheenjohtaja<br />Petri Partanen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskipohjanmaan toimittaja Laura Airola kirjoitti 10.5. kolumnin, jossa hän arvosteli virkamiehiä siitä, että he eivät vastaa toimittajille. Olen täysin samaa mieltä siitä, että tutkivien journalistien tulee saada kaikki tarvitsemansa tieto virkamiehiltä, jotta he voivat kirjoittaa lukijoilleen monimutkaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Hän kuitenkin siteerasi minua väärin, kun viittasi ”valtuutetun vappupuheeseen” Kokkolan torilla 1.5. Hän väitti minun kehottaneen luottamaan mieluummin puoluelehdistöön, kuin kaupalliseen mediaan. Ensinnäkin, olen toki kaupunginvaltuutettu, mutta vappupuheessa olen SAK Kokkolan ja Pohjanmaan puheenjohtaja. Toiseksi, en ole puhunut puoluelehdistöstä yhtään mitään, vaan viittasin ammattiliittojen jäsenlehtiin. Puheeni on ollut luettavissa mm. Facebookista 1.5. lähtien. Sanatarkasti kritisoitu kohta tässä: ”Kaupallinen media ei koskaan ole sinun, eli tavallisen kansan puolella. Se haluaa vain sinun rahasi. Nykyään entistä todennäköisemmin löydät itseäsi lähempänä olevan näkökulman yhteiskunnan ja maailman menoon sinun oman ammattiliittosi jäsenlehdestä.”

Minulla ei ole mitään syytä muuttaa ajatuksiani tämän lausuman suhteen. Ammattiliittojen jäsenlehdissä on nykyisin todella laadukkaita toimittajien tekemiä kirjoituksia yhteiskunnan tilasta ja sen vaikutuksista jäsenen, eli tavallisen kansalaisen, omaan elämään. Mikään media ei ole riippumaton, sillä tuskin mikään kaupallinen lehti lähtisi suurinta mainosten ostajaansa suuresti kritisoimaan tai kauppalehti oikeistolaista markkinauskovaisuutta arvostelemaan. Usein on kuitenkin niin, että esim. työtaisteluiden tai vaalien yhteydessä toistetaan kritiikittömästi enemmän työnantajaliittojen ja muiden autoritääristen tahojen näkökulmia. Kaikella medialla on oma näkökulmansa yhteiskuntaan. Vappupuhetta tehdessäni pohdin koko yhteiskuntaa, sekä sen lehdistön tilaa, sekä kuinka vaikeaa tavallisen kansalaisen on kaikessa uutistulvassa saada tietoa siitä, miten joku yhteiskunnallinen päätös vaikuttaa häneen itseensä.

Ammattiliittojen edustajien arvostelemisen sijaan nyt olisi aika kirjoittaa siitä, miksi politiikkaan pettynyt kansa lankeaa vaaleissa äänestämään lisää kuria vaativia fasisteja, kuka siitä hyötyy, sekä mikä historiaankin peilaten odottaa vapaita ammattiliittoja tämän kehityskulun päässä, eli aivan tavallista työtä tekevää kansaa.

SAK Pohjanmaan puheenjohtaja
Petri Partanen

]]>
3 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275963-toimittaja-ymmarsi-vaarin#comments Ammattiliitot Fasismi Keskipohjanmaa Media SAK Wed, 15 May 2019 04:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275963-toimittaja-ymmarsi-vaarin
Vasemmiston vappuna ei työtä juhlita http://karriollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275305-vasemmiston-vappuna-ei-tyota-juhlita <p>Parhainta Vappua Kemi ja koko metsäinen Suomi!&nbsp;</p><p>Takana on hienoja uutisia Kemiin ja koko Suomeen.&nbsp; Koko Suomen luulisi iloitsevan kuin MM-kullasta 1995.&nbsp; Suunta on kääntynyt. Uusiutuviin raaka-aineisiin ja energiaan perustuva teollisuus uskaltaa investoida pohjoiseen. Työväki riemuitsee,&nbsp; metsähallitus tulouttaa, metsänomistajat hykertelevät ja Ruotsi jää pronssille.&nbsp;</p><p>Ennen vappu oli työväen ja opiskelijoiden juhla.&nbsp; Työväenpuolueilla oli toivo paremmasta maailmasta. Punalippujen uljasta rivistöä saapui porvarisperhekin sivusta seuraamaan. Vasemmistopuolueet ovat&nbsp; hylänneet työväen ja siirtyneet juhlimaan vain opiskelijoiden iloista vappua. Opiskelijoiden vappuna ei maksajaa kysellä eikä aamukrapulaa murehdita.&nbsp; Työväen asian edelle ovat kivunneet&nbsp; erilaiset&nbsp;utopiat ja ihanteet.&nbsp;</p><p>Politiikassa oli aikanaan jakolinja työnantajien ja työntekijöiden- oikeiston ja vasemmiston, pääoman ja työn välillä.&nbsp; Jakolinjasta huolimatta jokainen näki hyvinvoinnin kasvattamisen edellytyksenä työn, teollisuuden ja viennin.&nbsp; Uutta jakolinjaa on sovitettu konservatiivien ja liberaalien välille. Todellinen jakolinja on kuitenkin utopian ja todellisuuden välillä.&nbsp; Tämä on ollut kaikkien paitsi vahvasti utopialeiriin kuuluneen median nähtävissä.&nbsp;</p><p>Kemin biotuotetehtaan suunnitelman julkaisun ajoitus oli vuosikymmenen journalistinen teko. Sen lisäksi se oli ehkä vuosikymmene ympäristöteko- riippuen millä vuosikymmenellä Olkiluoto käynnistyy.&nbsp; Journalistinen teko se oli siksi, että se sai näkyväksi sen, mihin tuhannet toimittajat eivät ole kyenneet.&nbsp; Utopia ei elätä, ei työllistä eikä luo hyvinvointia.&nbsp; Utopiapuolueet pitävät kiinni utopiasta silloinkin kun pitäisi nähdä todellisuus. Utopia joutui kohtaamaan todellisuuden.&nbsp;</p><p>Hallitustunnustelu tulee tehdä tämä jakolinja kirkkaana.&nbsp; Vasemmisto ja vihreät ovat jo torjuneet Kemin tehtaan ja asemoineet itsensä vahvasti utopisteihin.&nbsp; SDP:n on perinteisesti ollut ainakin toinen jalka maassa, mutta Marinin ja Rinteen linjasta ei aamupäivällä kukaan voi tietää. Linja yleensä muuttuu iltaa kohti järkevämmäksi kun Hakaniemestä tulee pari puhelua.&nbsp;</p><p>Kemi teki selväksi sen, että metsäsektoriin myönteisesti suhtautuvat edustajat ja puolueet ovat kaikkien sektorin toimijoiden turva. Suomi ei tarvitse EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa eikä liittovaltiota.&nbsp; Suomi tarvitsee vapaa-kauppaa, kohtuuhintaista energiaa, hyviä teitä ja väyliä sekä toimivaa puuhuoltoa. Utopistit eivät näitä asioita vappuhaalareissan muista, kun &quot; ikuinen vappu takapenkil jatkuu&quot;. Koko sektori taimitarhalta satamaan sen muistaa.&nbsp; Muistaa myös vaalikopissa.&nbsp; .&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Parhainta Vappua Kemi ja koko metsäinen Suomi! 

Takana on hienoja uutisia Kemiin ja koko Suomeen.  Koko Suomen luulisi iloitsevan kuin MM-kullasta 1995.  Suunta on kääntynyt. Uusiutuviin raaka-aineisiin ja energiaan perustuva teollisuus uskaltaa investoida pohjoiseen. Työväki riemuitsee,  metsähallitus tulouttaa, metsänomistajat hykertelevät ja Ruotsi jää pronssille. 

Ennen vappu oli työväen ja opiskelijoiden juhla.  Työväenpuolueilla oli toivo paremmasta maailmasta. Punalippujen uljasta rivistöä saapui porvarisperhekin sivusta seuraamaan. Vasemmistopuolueet ovat  hylänneet työväen ja siirtyneet juhlimaan vain opiskelijoiden iloista vappua. Opiskelijoiden vappuna ei maksajaa kysellä eikä aamukrapulaa murehdita.  Työväen asian edelle ovat kivunneet  erilaiset utopiat ja ihanteet. 

Politiikassa oli aikanaan jakolinja työnantajien ja työntekijöiden- oikeiston ja vasemmiston, pääoman ja työn välillä.  Jakolinjasta huolimatta jokainen näki hyvinvoinnin kasvattamisen edellytyksenä työn, teollisuuden ja viennin.  Uutta jakolinjaa on sovitettu konservatiivien ja liberaalien välille. Todellinen jakolinja on kuitenkin utopian ja todellisuuden välillä.  Tämä on ollut kaikkien paitsi vahvasti utopialeiriin kuuluneen median nähtävissä. 

Kemin biotuotetehtaan suunnitelman julkaisun ajoitus oli vuosikymmenen journalistinen teko. Sen lisäksi se oli ehkä vuosikymmene ympäristöteko- riippuen millä vuosikymmenellä Olkiluoto käynnistyy.  Journalistinen teko se oli siksi, että se sai näkyväksi sen, mihin tuhannet toimittajat eivät ole kyenneet.  Utopia ei elätä, ei työllistä eikä luo hyvinvointia.  Utopiapuolueet pitävät kiinni utopiasta silloinkin kun pitäisi nähdä todellisuus. Utopia joutui kohtaamaan todellisuuden. 

Hallitustunnustelu tulee tehdä tämä jakolinja kirkkaana.  Vasemmisto ja vihreät ovat jo torjuneet Kemin tehtaan ja asemoineet itsensä vahvasti utopisteihin.  SDP:n on perinteisesti ollut ainakin toinen jalka maassa, mutta Marinin ja Rinteen linjasta ei aamupäivällä kukaan voi tietää. Linja yleensä muuttuu iltaa kohti järkevämmäksi kun Hakaniemestä tulee pari puhelua. 

Kemi teki selväksi sen, että metsäsektoriin myönteisesti suhtautuvat edustajat ja puolueet ovat kaikkien sektorin toimijoiden turva. Suomi ei tarvitse EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa eikä liittovaltiota.  Suomi tarvitsee vapaa-kauppaa, kohtuuhintaista energiaa, hyviä teitä ja väyliä sekä toimivaa puuhuoltoa. Utopistit eivät näitä asioita vappuhaalareissan muista, kun " ikuinen vappu takapenkil jatkuu". Koko sektori taimitarhalta satamaan sen muistaa.  Muistaa myös vaalikopissa.  . 

]]>
1 http://karriollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275305-vasemmiston-vappuna-ei-tyota-juhlita#comments Kemi Media Metsäteollisuus Wed, 01 May 2019 05:52:09 +0000 Karri Ollila http://karriollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275305-vasemmiston-vappuna-ei-tyota-juhlita
Populismia ja "populismia" http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274258-populismia-ja-populismia <p>Tänä viikonloppuna suomalaiset äänestävät taas eduskuntavaaleissa. Gallup-tuloksissa yksi huomattava asia on Perussuomalaisten kannatuksen nousu, mille tuoreimmassa Kauppalehdessä pohdittiin syitä. Samalla jutussa viitattiin myös &quot;populististen liikkeiden&quot; nousuun. Ehkäpä populismi on lisääntynytkin, mutta itse näkisin, että vielä enemmän on&nbsp;lisääntynyt siitä puhuminen - ja monesti kyseenalaisin perustein.</p><p><a href="https://2.bp.blogspot.com/-XL4dgKeWzYY/XLD9fWYEPaI/AAAAAAAASnY/Et8IaA-Vx10wcOi5EiJojil4GNTf7VNxACLcBGAs/s1600/IMG_9485.JPG"><img alt="Populistisia lintuja" src="https://2.bp.blogspot.com/-XL4dgKeWzYY/XLD9fWYEPaI/AAAAAAAASnY/Et8IaA-Vx10wcOi5EiJojil4GNTf7VNxACLcBGAs/s320/IMG_9485.JPG" title="Populistisia lintuja Budapestissä 2013" /></a></p><p>En tiedä, onko kyse vain omasta pienestä mediakuplastani, mutta välillä on tuntunut siltä, että suomalaisesta ja eurooppalaisesta politiikasta puhuttaessa koko populismi-termi olisi lähestulkoon varattu maahanmuuttokriittisille puolueille. Se tuntuu oudolta, ja saa näkemään tilanteen kutakuinkin näin:&nbsp;</p><ul><li>Kun Kokoomuksen edustaja veronalennuksia ihan vain koska työnteon tulee olla kannattavaa, sitä ei juuri koskaan kutsuta populistiseksi kommentiksi.</li><li>Kun Vasemmistoliiton edustaja vaatii parempaa sosiaaliturvaa, jotta tavallinen ihminen pärjäisi, sitäkään harvemmin kutsutaan populismiksi.</li><li>Mutta kun Perussuomalaisten edustaja vaatii tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, se onkin sitten merkki siitä, että koko puolue on populistinen.</li></ul><p>Mikä tässä erottaa Perussuomalaiset muista puolueista - varsinkaan nyt Timo Soinin jälkeisessä kokoonpanossaan? Jos joku esittää omat todelliset näkemyksensä ja tavoitteensa ilman tarkoituksellisen harhaanjohtavia yksinkertaistuksia ja mahdollisimman rehellisesti sellaisina kuin ne ovat, onko sitä mitään syytä leimata populismiksi? Ja jos ei ole, onko jokin syy olettaa, että Perussuomalaiset tai kaikki muissa Euroopan maissa vaikuttavat &quot;populistiset liikkeet&quot; toimisivat useammin tästä poiketen kuin perinteisempien valtapuolueiden edustajat? Vai onko populismiin viittaamisesta tullut vain yksi tapa sanoa, että &quot;he ovat väärässä ajatellessaan noin&quot;? Eikö tuollainen &quot;me-he&quot;-erottelu ole juuri sellainen asia, millä populismi-leimaa välillä perustellaan? Eikö tässä olla jo aika lähellä sitä, että populisteiksi leimaajat olisivatkin itse asiassa itse käyttämänsä määritelmän nojalla itse populisteja?</p><p>En väitä, etteikö politiikassa esiintyisi populistista retoriikkaa. Enkä väitä, etteikö se voisi joillakin poliitikoilla tai jopa puolueilla mahdollisesti tavallisempaa kuin toisilla. Tuntuisi kuitenkin järkevämmältä kohdistaa populismin leimakirves heikkoon, vääristelevällä tavalla yksinkertaistavaan tai perusteettoman tarkoitushakuiseen ja älyllisesti epärehelliseen argumentaatioon sen sijaan että määriteltäisiin kokonaisia poliittisia liikkeitä tai edes yksittäisiä poliitikkoja leimallisesti populistisiksi.</p><p>Meillä poliittinen kenttä ei onneksi tunnu olevan yhtä pahasti jumissa kuin mitä se on vaikuttanut Ruotsin puolella viime vuosina olleen perinteisempien puolueiden kieltäytyessä yhteistyöstä Ruotsidemokraattien kanssa. Olisi hyvä pitää Suomessa tilanne siltä osin terveempänä myös jatkossa. Perusteettomalla tavalla yleistävä leimakirveiden heiluttelu ei edistä rakentavaa keskustelua, eikä siten myöskään paranna poliittisen toimintaympäristön toimivuutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänä viikonloppuna suomalaiset äänestävät taas eduskuntavaaleissa. Gallup-tuloksissa yksi huomattava asia on Perussuomalaisten kannatuksen nousu, mille tuoreimmassa Kauppalehdessä pohdittiin syitä. Samalla jutussa viitattiin myös "populististen liikkeiden" nousuun. Ehkäpä populismi on lisääntynytkin, mutta itse näkisin, että vielä enemmän on lisääntynyt siitä puhuminen - ja monesti kyseenalaisin perustein.

Populistisia lintuja

En tiedä, onko kyse vain omasta pienestä mediakuplastani, mutta välillä on tuntunut siltä, että suomalaisesta ja eurooppalaisesta politiikasta puhuttaessa koko populismi-termi olisi lähestulkoon varattu maahanmuuttokriittisille puolueille. Se tuntuu oudolta, ja saa näkemään tilanteen kutakuinkin näin: 

  • Kun Kokoomuksen edustaja veronalennuksia ihan vain koska työnteon tulee olla kannattavaa, sitä ei juuri koskaan kutsuta populistiseksi kommentiksi.
  • Kun Vasemmistoliiton edustaja vaatii parempaa sosiaaliturvaa, jotta tavallinen ihminen pärjäisi, sitäkään harvemmin kutsutaan populismiksi.
  • Mutta kun Perussuomalaisten edustaja vaatii tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, se onkin sitten merkki siitä, että koko puolue on populistinen.

Mikä tässä erottaa Perussuomalaiset muista puolueista - varsinkaan nyt Timo Soinin jälkeisessä kokoonpanossaan? Jos joku esittää omat todelliset näkemyksensä ja tavoitteensa ilman tarkoituksellisen harhaanjohtavia yksinkertaistuksia ja mahdollisimman rehellisesti sellaisina kuin ne ovat, onko sitä mitään syytä leimata populismiksi? Ja jos ei ole, onko jokin syy olettaa, että Perussuomalaiset tai kaikki muissa Euroopan maissa vaikuttavat "populistiset liikkeet" toimisivat useammin tästä poiketen kuin perinteisempien valtapuolueiden edustajat? Vai onko populismiin viittaamisesta tullut vain yksi tapa sanoa, että "he ovat väärässä ajatellessaan noin"? Eikö tuollainen "me-he"-erottelu ole juuri sellainen asia, millä populismi-leimaa välillä perustellaan? Eikö tässä olla jo aika lähellä sitä, että populisteiksi leimaajat olisivatkin itse asiassa itse käyttämänsä määritelmän nojalla itse populisteja?

En väitä, etteikö politiikassa esiintyisi populistista retoriikkaa. Enkä väitä, etteikö se voisi joillakin poliitikoilla tai jopa puolueilla mahdollisesti tavallisempaa kuin toisilla. Tuntuisi kuitenkin järkevämmältä kohdistaa populismin leimakirves heikkoon, vääristelevällä tavalla yksinkertaistavaan tai perusteettoman tarkoitushakuiseen ja älyllisesti epärehelliseen argumentaatioon sen sijaan että määriteltäisiin kokonaisia poliittisia liikkeitä tai edes yksittäisiä poliitikkoja leimallisesti populistisiksi.

Meillä poliittinen kenttä ei onneksi tunnu olevan yhtä pahasti jumissa kuin mitä se on vaikuttanut Ruotsin puolella viime vuosina olleen perinteisempien puolueiden kieltäytyessä yhteistyöstä Ruotsidemokraattien kanssa. Olisi hyvä pitää Suomessa tilanne siltä osin terveempänä myös jatkossa. Perusteettomalla tavalla yleistävä leimakirveiden heiluttelu ei edistä rakentavaa keskustelua, eikä siten myöskään paranna poliittisen toimintaympäristön toimivuutta.

]]>
2 http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274258-populismia-ja-populismia#comments 2019 eduskuntavaalit Media Perussuomalaiset Populismi Sat, 13 Apr 2019 03:48:49 +0000 Johannes Hidén http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274258-populismia-ja-populismia
”Me päätämme, mistä vaaleissa puhutaan” http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274024-me-paatamme-mista-vaaleissa-puhutaan <p>Siinä se on, toimittajien ammattiliiton Journalisti-lehden päätoimittajan sanoin.</p><p><a href="https://www.journalisti.fi/artikkelit/2019/1/me-ptmme-mist-vaaleissa-puhutaan/">https://www.journalisti.fi/artikkelit/2019/1/me-ptmme-mist-vaaleissa-puhutaan/</a>&nbsp;</p><p>&rdquo;<em>Journalistit ja tiedottajat ovat poliitikkojen ohella avainasemassa siinä, millaisen eduskunnan Suomi huhtikuussa saa. On turha väittää, että medialla olisi pelkkä raportoijan rooli. Me vaikutamme äänestystulokseen ja siihen, millä teemalla vaalit käydään. Moni haluaisi sanella meille, mitä teemoja pitäisi nostaa ja mistä vaieta. Sitä ei pidä sallia, mutta yhtä lailla ei pidä kuvitella, etteivätkö toimittajien valinnat vaikuttaisi. Vaalien teemat eivät ilmesty tyhjästä eivätkä pysy pinnalla itsestään. Me mediassa teemme päätöksiä, joilla on seuraukset, ja tämän tunnustaminen on hyvän vaaliuutisoinnin perusta</em>.&rdquo;</p><p>Tokihan tuo on tiedetty, mutta kovasti asiaa on lähimenneisyydessä yritetty kiistää.</p><p>Ja, kuten nykyään on tapana mediassa niin asiasta ensimmäisenä Puheenvuorossa kertoi <a href="http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274011-ylen-uusin-gallup-perussuomalaiset-ykkonen#comment-4146149">Seppo Lavikainen kommentissaan</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siinä se on, toimittajien ammattiliiton Journalisti-lehden päätoimittajan sanoin.

https://www.journalisti.fi/artikkelit/2019/1/me-ptmme-mist-vaaleissa-puhutaan/ 

Journalistit ja tiedottajat ovat poliitikkojen ohella avainasemassa siinä, millaisen eduskunnan Suomi huhtikuussa saa. On turha väittää, että medialla olisi pelkkä raportoijan rooli. Me vaikutamme äänestystulokseen ja siihen, millä teemalla vaalit käydään. Moni haluaisi sanella meille, mitä teemoja pitäisi nostaa ja mistä vaieta. Sitä ei pidä sallia, mutta yhtä lailla ei pidä kuvitella, etteivätkö toimittajien valinnat vaikuttaisi. Vaalien teemat eivät ilmesty tyhjästä eivätkä pysy pinnalla itsestään. Me mediassa teemme päätöksiä, joilla on seuraukset, ja tämän tunnustaminen on hyvän vaaliuutisoinnin perusta.”

Tokihan tuo on tiedetty, mutta kovasti asiaa on lähimenneisyydessä yritetty kiistää.

Ja, kuten nykyään on tapana mediassa niin asiasta ensimmäisenä Puheenvuorossa kertoi Seppo Lavikainen kommentissaan.

]]>
9 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274024-me-paatamme-mista-vaaleissa-puhutaan#comments Eduskuntavaalit Media Thu, 11 Apr 2019 04:31:06 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274024-me-paatamme-mista-vaaleissa-puhutaan
Kohuvideo? http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273620-kohuvideo <p>Perussuomalaisten vaalivideo aiheutti &quot;kohun&quot; mediassa. Tämä kohu oli valitettavasti tilattu, luultavasti veronmaksajien rahoilla eli puoluetuilla rahoitettu.&nbsp; Suuret mediatalot ohjailevat äänestyskäyttäytymistä parhaiten maksavia tahoja kumartaen ja paskantaen demokratian päälle samalla. Koska vastavoimaa tarvitaan:https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/GD0ZbQ7D85o?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/GD0ZbQ7D85o?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisten vaalivideo aiheutti "kohun" mediassa. Tämä kohu oli valitettavasti tilattu, luultavasti veronmaksajien rahoilla eli puoluetuilla rahoitettu.  Suuret mediatalot ohjailevat äänestyskäyttäytymistä parhaiten maksavia tahoja kumartaen ja paskantaen demokratian päälle samalla. Koska vastavoimaa tarvitaan:https://www.youtube.com/watch?v=GD0ZbQ7D85o

]]>
6 http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273620-kohuvideo#comments Demokratia Eduskuntavaalit Media Politiikka Sat, 06 Apr 2019 19:04:28 +0000 erkki leskelä http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273620-kohuvideo
Tästä ei kerrota ennen vaaleja! http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273096-tasta-ei-kerrota-ennen-vaaleja <p><br />Toimitusministeristön (Hallituksen) ehkä viimeiseksi saavutukseksi jäi sieni- ja marjavero. Päätöksestä ei kuitenkaan olla hiiskuttu sanallakaan mediassa tai kandanedustajien suulla, sillä sen on uskottu vaikuttavan niin paljon tulevien vaalien äänestyskäyttäytymiseen.</p><p>Juha Sipilän hallitus sai 8.3.2019 juuri ennen eroilmoitusta äänestettyä aloitteesta joka koski luonnontuotteiden verottamista (HE 29/2019, 8.3.2019/457). Aloitteen sisällön mukaan kaikki yksityistenkin myyntiin tarkoitetut sienet ja marjat tuli näin ollen arvonlisäveron piiriin. Vero on 14% kuten monilla muillakin elintarvikkeilla.</p><p>Omasta mielestäni laki on täysin epäonnistunut monilta osin. Esimerkiksi laissa kerrotaan, että &quot;henkilön on viipymättä ilmoitetava myynneistään tulorekisteriin, viimeistään (5) viisi vuorokautta myynnistä&quot;.&nbsp;</p><p>Laissa ei ole ollenkaan huomioitu valvontaa ja kuinka tuota mitenkään pystyttäisiin valvomaan jos mummeli myy marjat naapurilleen. Käsittämättömän huonosti valmisteltu laki!</p><p>Hyöty valtiollekin on mitätön, sillä sieni- ja marjaverosta on laskettu saatavan vain n. 3,3 miljoonaa euroa vuosittain.&nbsp;</p><p>Lakia on perusteltu yleisesti EU:n kansalaisten tasavertaisella kohtelulla. Perusteluissa on viitattu mm. Italian tattien keruu maksuun. Italiassa on lailla määrätty 50&euro; vuosimaksu tattien kerääjille ja tuolla summalla saa kerätä vain 3kg. tatteja/hlö.</p><p>Mielestäni laki on palautettava seuraavan eduskunnan uudelleen käsiteltäväksi heti uuden hallituksen astuessa toimikaudelleen. Piste!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Toimitusministeristön (Hallituksen) ehkä viimeiseksi saavutukseksi jäi sieni- ja marjavero. Päätöksestä ei kuitenkaan olla hiiskuttu sanallakaan mediassa tai kandanedustajien suulla, sillä sen on uskottu vaikuttavan niin paljon tulevien vaalien äänestyskäyttäytymiseen.

Juha Sipilän hallitus sai 8.3.2019 juuri ennen eroilmoitusta äänestettyä aloitteesta joka koski luonnontuotteiden verottamista (HE 29/2019, 8.3.2019/457). Aloitteen sisällön mukaan kaikki yksityistenkin myyntiin tarkoitetut sienet ja marjat tuli näin ollen arvonlisäveron piiriin. Vero on 14% kuten monilla muillakin elintarvikkeilla.

Omasta mielestäni laki on täysin epäonnistunut monilta osin. Esimerkiksi laissa kerrotaan, että "henkilön on viipymättä ilmoitetava myynneistään tulorekisteriin, viimeistään (5) viisi vuorokautta myynnistä". 

Laissa ei ole ollenkaan huomioitu valvontaa ja kuinka tuota mitenkään pystyttäisiin valvomaan jos mummeli myy marjat naapurilleen. Käsittämättömän huonosti valmisteltu laki!

Hyöty valtiollekin on mitätön, sillä sieni- ja marjaverosta on laskettu saatavan vain n. 3,3 miljoonaa euroa vuosittain. 

Lakia on perusteltu yleisesti EU:n kansalaisten tasavertaisella kohtelulla. Perusteluissa on viitattu mm. Italian tattien keruu maksuun. Italiassa on lailla määrätty 50€ vuosimaksu tattien kerääjille ja tuolla summalla saa kerätä vain 3kg. tatteja/hlö.

Mielestäni laki on palautettava seuraavan eduskunnan uudelleen käsiteltäväksi heti uuden hallituksen astuessa toimikaudelleen. Piste!

]]>
7 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273096-tasta-ei-kerrota-ennen-vaaleja#comments Kansanedustajat Media Sieni- ja marjavero Sun, 31 Mar 2019 21:04:14 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273096-tasta-ei-kerrota-ennen-vaaleja
Faktat ja tarkastajat http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273000-faktat-ja-tarkastajat <p>&nbsp;</p><p>Aloitetaan kaukaa. Ja aloitetaan vaalitenteistä. Ennen ne olivat yksinkertaisia: toimittaja kysyi ja ehdokas vastaisi, tai oli vastaavinaan. Ja sen jälkeen vastuu siirtyi kuulijalla tai katsojalle. Piti päätellä, miten ehdokas osasi tai halusi vastata kysymyksiin. Miten sanavalmis, empaattinen ja asiantunteva hän oli.</p><p>Ajat muuttuvat. Mutta ei välttämättä hyvään suuntaan. Nykyään vaalitentit muistuttavat enemmänkin oikeuden istuntoa, tosin sillä varauksella, että äänessä ovat vain syyttäjät ja tuomarit. Ehdokkaan kuulustelu ehkä jollain tavoin muistuttaa vanhanaikaista haastattelua, mutta muuten lavaesiintyminen on uutta. On ensinnäkin asiantuntijoita, jotka valistavat kuulijoita siitä, millaisen &rdquo;eläimen&rdquo; kanssa he joutuvat/joutuivat tekemisiin. Sen jälkeen loppuarvio (tuomio) vielä päätetään faktantarkastajien toimesta. He kertovat, mitkä ja miten vastaukset olivat väärin. Toistaiseksi he vielä välttävät suoraan sanomasta, kuku ehdokas on huono ja kuka hyvä, mutta ehkä siihenkin vielä mennään.</p><p>Tällainen formaatti voisi ehkä menetellä, jos meillä olisi kakkien puolueiden ja aatesuuntien yläpuolella olevia ihmisiä, jonkinlaisia superasiantuntijoita. Mutta ei meillä tietenkään ole sellaisia. Vaikuttaa vain siltä, että toimittajat luulottelevat olevansa sellaisia, ikään kuin toimittajan tai yleensä media-ammattilaisen suojaväri tekisi heistä poliitikkojen yläpuolella olevia arvoista ja ennakkoluuloista vapaita arvostelutuomareita.</p><p>Kuitenkin tiedämme, että toimittajat jos ketkä ovat poliittisesti äärimmäisen aktiivisia ja kantaa ottavia. Myös on selvää, että heidän aatteellinen taustansa ei ole suinkaan suuntaud lähelle jonkinlaista &rdquo;keskustaa&rdquo;, on mitta-akseli sitten oikeista/vasemmisto, nationalismi/globalismi tai joku muu.</p><p>Faktojen tarkastaminen kuulostaa kunnioitettavalta tehtävältä, mutta en oikein vakuuttunut siitä, että nykyinen toimittajavetoinen järjestelmä toimii &rdquo;oikein&rdquo;. Faktat ovat usein äärimmäisen monimutkaisia, eikä asiaa voi ratkaista sillä, kuka faktan esittäjä edustaa arvovaltaisinta tahoa (esimerkiksi ministeriötä) tai kuuluisinta &rdquo;nimeä&rdquo; (ns. asiantuntijaa). Suomessa tosin auktoriteettien kunnioitus on huippuluokkaa. Jos joku x ministeriön kesäapulainen antaa vastauksen kysymykseen, on se monta kertaa painavampi, kuin jos joku organisaatioiden ulkopuolinen asiantuntija antaisi arvionsa. Ongelma on myös tilastoissa; niitä on helppo lukea kuin &rdquo;piru raamattua&rdquo;, mutta jos ei ole hyvin perehtynyt tilastoihin &amp; otantaan &amp; ekonometriaan, tuloksena on usein niitä kuuluisia &rdquo;tilastollisia valheita&rdquo;. Näissä asioissa toimittajat joutuvat turvautumaan toisen käden tietoihin ja kun &rdquo;toisetkin kädet&rdquo; ovat usein sitä &rdquo;toista mieltä&rdquo;, totuus helposti hämärtyy.</p><p>Ajatellaan vaikka paljon puhuttua arviota siitä, miten paljon (nyt jo irtisanoutuneen) hallituksen toimet ovat vaikuttaneet työllisyyteen. Kysymys on todellista poliittista dynamiittia, koska hallituspuolueiden vaalikampanjassa pyritään kertomaan, että lähes kaikki oli hallitukisen ansiota opposition kertoessa, jossa kyse oli vain yleisestä suhdannekehityksestä. Mutta miten tiedotusvälineet voivat toimia tällaisessa asiassa erotuomarina. Yleensä tuomarointi on perustunut siihen (tietääkseni) ainoaan laskelmaan, joka on tehty, eli ETLA:n marraskuussa julkaisemaan arvioon. Sitäkin arviota voi lukea monella eri tavalla riippuen siitä, tarkastellaanko ns. toteutuneita vaikutuksia vai myös niiden ja tulevien vaikutusten summaa (ks. alla oleva linkki). Oireellista oli sekin, että laskelmien lopputulosta vielä korjailtiin jälkikäteen. En todellakaan kadehdi laskelman tekijöitä, koska politiikkapaketissa on/oli sellaisia elementtejä, joista ei oikein voi sanoa mitään. Voisi kuvitella, että esimerkiksi veronalennuksilta olisi helppo tehdä arvioita, mutta kun kyse on osin odotetuista muutoksista tilanteessa, jos valtion talous oli jo alkutilanteessa alijäämäinen alijäämän (kaiken muun ollessa ennallaan) kasvaessa, ei lopputulosta saa selville ainakaan taulukkolaskennalla. &nbsp;</p><p>Vielä hankalampia ovat kysymykset ilmaston muutoksesta (ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä). Tarjolla on tietenkin ns. virallinen totuus ja se tarjoaa helpon tavan luokitella vastaukset &rdquo;oikeiksi&rdquo; tai &rdquo;vääriksi&rdquo;. Oikeita vastauksia ovat tietenkin ne, joissa tavoitteellinen elintaso on lähellä Pohjois-Koreaa (ei autoja, ei lihaa, ei turistimatkoja ulkomaille, ei lämpimän veden ja &rdquo;liiallisen&rdquo; huoneenlämmön tuhlausta, ihmisen tehovalvontaa, &hellip;) ja automaattisesti vääriä ovat vastaukset, joissa ehdotetaan asioiden perusteellisempaa selvittämistä (ei ehditä, aikaa katastrofiin on vain kuusi vuotta). Syytetyn on myönnettävä olevansa samaa mieltä kuin WWF, eli että suomalaisen ekologinen jalanjälki on 3.6 -kertainen maapallon &rdquo;selviytymiskykyyn&rdquo; verrattuna; mallimaaksi on siten otettava Eritrea, jos luku on kymmenen kertaa pienempi. Sillä ei tietenkään ole mitään väliä, että siellä väestönkasvu on 3.3 % vuodessa (väestö tuplaantuu vajassa 22 vuodessa). Energian kulutus ym. kun lasketaan per capita -termein. Sivumennen sanoen ihmetyttää, että kaikilla &rdquo;ilmaston ja ihmisoikeuksien puolesta&rdquo; puhuvilla järjestöillä on automaattisesti asiantuntija-asema ja niiden kaikki tiedotteet julkaistaan maksutta tiedotusvälineissä.</p><p>Tuntuu tietysti hullulta, jos joku lupaa ihan päättömiä ohjelmissaan (esimerkiksi, että kaikille maksettava kansalaispalkka kustantaa vain 500 miljoonaa valtiolle). Mutta on sittenkin parasta, että ihmiset saavat itse päätellä, onko lupaus järkevä vai hullu. Ja kyllä poliittinen kilpailu pitää huolen siitä, että hullut ideat ammutaan alas. Eivät ihmiset todellakaan tarvitse mitään älyllistä holhousta, ei vaikka holhousta tarjoavat olisivat kuinka toista mieltä. &nbsp;</p><p><a href="https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-puolet-tyopaikkojen-lisayksesta-politiikan-ansiota/">https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-puolet-tyopaikkojen-lisayksesta-politiikan-ansiota/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Aloitetaan kaukaa. Ja aloitetaan vaalitenteistä. Ennen ne olivat yksinkertaisia: toimittaja kysyi ja ehdokas vastaisi, tai oli vastaavinaan. Ja sen jälkeen vastuu siirtyi kuulijalla tai katsojalle. Piti päätellä, miten ehdokas osasi tai halusi vastata kysymyksiin. Miten sanavalmis, empaattinen ja asiantunteva hän oli.

Ajat muuttuvat. Mutta ei välttämättä hyvään suuntaan. Nykyään vaalitentit muistuttavat enemmänkin oikeuden istuntoa, tosin sillä varauksella, että äänessä ovat vain syyttäjät ja tuomarit. Ehdokkaan kuulustelu ehkä jollain tavoin muistuttaa vanhanaikaista haastattelua, mutta muuten lavaesiintyminen on uutta. On ensinnäkin asiantuntijoita, jotka valistavat kuulijoita siitä, millaisen ”eläimen” kanssa he joutuvat/joutuivat tekemisiin. Sen jälkeen loppuarvio (tuomio) vielä päätetään faktantarkastajien toimesta. He kertovat, mitkä ja miten vastaukset olivat väärin. Toistaiseksi he vielä välttävät suoraan sanomasta, kuku ehdokas on huono ja kuka hyvä, mutta ehkä siihenkin vielä mennään.

Tällainen formaatti voisi ehkä menetellä, jos meillä olisi kakkien puolueiden ja aatesuuntien yläpuolella olevia ihmisiä, jonkinlaisia superasiantuntijoita. Mutta ei meillä tietenkään ole sellaisia. Vaikuttaa vain siltä, että toimittajat luulottelevat olevansa sellaisia, ikään kuin toimittajan tai yleensä media-ammattilaisen suojaväri tekisi heistä poliitikkojen yläpuolella olevia arvoista ja ennakkoluuloista vapaita arvostelutuomareita.

Kuitenkin tiedämme, että toimittajat jos ketkä ovat poliittisesti äärimmäisen aktiivisia ja kantaa ottavia. Myös on selvää, että heidän aatteellinen taustansa ei ole suinkaan suuntaud lähelle jonkinlaista ”keskustaa”, on mitta-akseli sitten oikeista/vasemmisto, nationalismi/globalismi tai joku muu.

Faktojen tarkastaminen kuulostaa kunnioitettavalta tehtävältä, mutta en oikein vakuuttunut siitä, että nykyinen toimittajavetoinen järjestelmä toimii ”oikein”. Faktat ovat usein äärimmäisen monimutkaisia, eikä asiaa voi ratkaista sillä, kuka faktan esittäjä edustaa arvovaltaisinta tahoa (esimerkiksi ministeriötä) tai kuuluisinta ”nimeä” (ns. asiantuntijaa). Suomessa tosin auktoriteettien kunnioitus on huippuluokkaa. Jos joku x ministeriön kesäapulainen antaa vastauksen kysymykseen, on se monta kertaa painavampi, kuin jos joku organisaatioiden ulkopuolinen asiantuntija antaisi arvionsa. Ongelma on myös tilastoissa; niitä on helppo lukea kuin ”piru raamattua”, mutta jos ei ole hyvin perehtynyt tilastoihin & otantaan & ekonometriaan, tuloksena on usein niitä kuuluisia ”tilastollisia valheita”. Näissä asioissa toimittajat joutuvat turvautumaan toisen käden tietoihin ja kun ”toisetkin kädet” ovat usein sitä ”toista mieltä”, totuus helposti hämärtyy.

Ajatellaan vaikka paljon puhuttua arviota siitä, miten paljon (nyt jo irtisanoutuneen) hallituksen toimet ovat vaikuttaneet työllisyyteen. Kysymys on todellista poliittista dynamiittia, koska hallituspuolueiden vaalikampanjassa pyritään kertomaan, että lähes kaikki oli hallitukisen ansiota opposition kertoessa, jossa kyse oli vain yleisestä suhdannekehityksestä. Mutta miten tiedotusvälineet voivat toimia tällaisessa asiassa erotuomarina. Yleensä tuomarointi on perustunut siihen (tietääkseni) ainoaan laskelmaan, joka on tehty, eli ETLA:n marraskuussa julkaisemaan arvioon. Sitäkin arviota voi lukea monella eri tavalla riippuen siitä, tarkastellaanko ns. toteutuneita vaikutuksia vai myös niiden ja tulevien vaikutusten summaa (ks. alla oleva linkki). Oireellista oli sekin, että laskelmien lopputulosta vielä korjailtiin jälkikäteen. En todellakaan kadehdi laskelman tekijöitä, koska politiikkapaketissa on/oli sellaisia elementtejä, joista ei oikein voi sanoa mitään. Voisi kuvitella, että esimerkiksi veronalennuksilta olisi helppo tehdä arvioita, mutta kun kyse on osin odotetuista muutoksista tilanteessa, jos valtion talous oli jo alkutilanteessa alijäämäinen alijäämän (kaiken muun ollessa ennallaan) kasvaessa, ei lopputulosta saa selville ainakaan taulukkolaskennalla.  

Vielä hankalampia ovat kysymykset ilmaston muutoksesta (ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä). Tarjolla on tietenkin ns. virallinen totuus ja se tarjoaa helpon tavan luokitella vastaukset ”oikeiksi” tai ”vääriksi”. Oikeita vastauksia ovat tietenkin ne, joissa tavoitteellinen elintaso on lähellä Pohjois-Koreaa (ei autoja, ei lihaa, ei turistimatkoja ulkomaille, ei lämpimän veden ja ”liiallisen” huoneenlämmön tuhlausta, ihmisen tehovalvontaa, …) ja automaattisesti vääriä ovat vastaukset, joissa ehdotetaan asioiden perusteellisempaa selvittämistä (ei ehditä, aikaa katastrofiin on vain kuusi vuotta). Syytetyn on myönnettävä olevansa samaa mieltä kuin WWF, eli että suomalaisen ekologinen jalanjälki on 3.6 -kertainen maapallon ”selviytymiskykyyn” verrattuna; mallimaaksi on siten otettava Eritrea, jos luku on kymmenen kertaa pienempi. Sillä ei tietenkään ole mitään väliä, että siellä väestönkasvu on 3.3 % vuodessa (väestö tuplaantuu vajassa 22 vuodessa). Energian kulutus ym. kun lasketaan per capita -termein. Sivumennen sanoen ihmetyttää, että kaikilla ”ilmaston ja ihmisoikeuksien puolesta” puhuvilla järjestöillä on automaattisesti asiantuntija-asema ja niiden kaikki tiedotteet julkaistaan maksutta tiedotusvälineissä.

Tuntuu tietysti hullulta, jos joku lupaa ihan päättömiä ohjelmissaan (esimerkiksi, että kaikille maksettava kansalaispalkka kustantaa vain 500 miljoonaa valtiolle). Mutta on sittenkin parasta, että ihmiset saavat itse päätellä, onko lupaus järkevä vai hullu. Ja kyllä poliittinen kilpailu pitää huolen siitä, että hullut ideat ammutaan alas. Eivät ihmiset todellakaan tarvitse mitään älyllistä holhousta, ei vaikka holhousta tarjoavat olisivat kuinka toista mieltä.  

https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-puolet-tyopaikkojen-lisayksesta-politiikan-ansiota/

]]>
30 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273000-faktat-ja-tarkastajat#comments Media Vaalit Yleisradio Sat, 30 Mar 2019 19:09:49 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273000-faktat-ja-tarkastajat
Postin ja muiden valtionyhtiöiden johtajien palkkoihin jokin roti http://tuomaskoivuniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272924-postin-ja-muiden-valtionyhtioiden-johtajien-palkkoihin-jokin-roti <p>Yksi tavallisimmista aiheista, mistä tätä nykyä eri lehtien toimituksen tai konttorin väelle valitetaan, on postin kulkemisen ongelmat. Oman työnantajani kohdalla aiheesta on kevään aikana tullut kymmeniä yhteydenottoja siitä syystä, että lehti ei ole ilmestymispäivänä tullut tilaajalle ajallaan omalla ilmestymisalueellamme.</p><p>Lehden edustajina olemme usein joutuneet pahoittelemaan tilannetta, joka on johtunut meistä riippumattomista syistä. Ostamme lehtien jakelupalvelun Postilta, joten oletuksemme on, että palvelu toimii, varsinkin, kun jakeluhinnat ovat viime vuosina nousseet joka vuosi ja merkittävillä korotuksilla.</p><p>Postin jaettavien kirjeiden määrät ovat laskeneet viime vuosina rajusti sähköisten palveluiden kasvaessa. Tänään yritysten laskut ja kirjeet tai ihmisten tervehdykset toisilleen kulkevat kovin usein valokuituyhteyksiä pitkin. Toisaalta, ihmiset ostavat paljon kulutustavaroita verkosta, minkä taas ajattelisi lisäävään postin kuljetuspalveluiden tarvetta. Kaikesta huolimatta jakelumäärien alentuminen ja sähköinen aikakausi on tuonut valtionyhtiölle paineita säästöihin ja toiminnan rationalisointiin. Väkeä on irtisanottu, toimintaa ulkoistettu Viroon ja Postin omia toimipisteitä lakkautettu urakalla.</p><p>Kun palveluostajien hintoja on korotettu sekä toiminnasta ja väestä säästetty, oli siksi hieman <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/toita-tallinnaan-siirtavan-valtionyhtio-postin-toimitusjohtajalle-ennatystili/268e5c31-d54c-4db1-85f1-e898dba111ad">hämmentävää lukea maanantain Kauppalehdestä, miten Posti Oyj:n toimitusjohtaja <strong>Heikki Malinen</strong> tienasi viime vuonna &rdquo;ennätystilin&rdquo;</a>. Palkkaa hänelle maksettiin hieman yli 610&thinsp;000 euroa, lyhyen aikavälin bonusta 83&thinsp;000 euroa ja pitkän aikavälin bonusta noin 294&thinsp;000 euroa. Kuukausiansioksi muutettuna mies tienaa siis noin 82&thinsp;000 euroa.</p><p>Kova palkka yritysjohtajalle, joka johtaa valtionyhtiötä ja jolla on lähtökohtaisesti merkittävä markkina-asema omalla toimialallaan suhteessa kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Vertailun vuoksi voi todeta, että tasavallan presidentille maksetaan vuodessa palkkiota 126&thinsp;000 euroa. Pääministerin kuukausipalkkio on hieman yli 11&thinsp;000 euroa ja ministerin vajaat 9&thinsp;300 euroa.</p><p>Valtionyhtiöiden sekä muidenkin veronmaksajien rahoilla pyöritettävien yritysten johtajien palkkoihin tulisi saada joku roti. Toivottavasti eduskuntavaalien jälkeen valtaan astuva uusi hallitus puuttuu asiaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi tavallisimmista aiheista, mistä tätä nykyä eri lehtien toimituksen tai konttorin väelle valitetaan, on postin kulkemisen ongelmat. Oman työnantajani kohdalla aiheesta on kevään aikana tullut kymmeniä yhteydenottoja siitä syystä, että lehti ei ole ilmestymispäivänä tullut tilaajalle ajallaan omalla ilmestymisalueellamme.

Lehden edustajina olemme usein joutuneet pahoittelemaan tilannetta, joka on johtunut meistä riippumattomista syistä. Ostamme lehtien jakelupalvelun Postilta, joten oletuksemme on, että palvelu toimii, varsinkin, kun jakeluhinnat ovat viime vuosina nousseet joka vuosi ja merkittävillä korotuksilla.

Postin jaettavien kirjeiden määrät ovat laskeneet viime vuosina rajusti sähköisten palveluiden kasvaessa. Tänään yritysten laskut ja kirjeet tai ihmisten tervehdykset toisilleen kulkevat kovin usein valokuituyhteyksiä pitkin. Toisaalta, ihmiset ostavat paljon kulutustavaroita verkosta, minkä taas ajattelisi lisäävään postin kuljetuspalveluiden tarvetta. Kaikesta huolimatta jakelumäärien alentuminen ja sähköinen aikakausi on tuonut valtionyhtiölle paineita säästöihin ja toiminnan rationalisointiin. Väkeä on irtisanottu, toimintaa ulkoistettu Viroon ja Postin omia toimipisteitä lakkautettu urakalla.

Kun palveluostajien hintoja on korotettu sekä toiminnasta ja väestä säästetty, oli siksi hieman hämmentävää lukea maanantain Kauppalehdestä, miten Posti Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Malinen tienasi viime vuonna ”ennätystilin”. Palkkaa hänelle maksettiin hieman yli 610 000 euroa, lyhyen aikavälin bonusta 83 000 euroa ja pitkän aikavälin bonusta noin 294 000 euroa. Kuukausiansioksi muutettuna mies tienaa siis noin 82 000 euroa.

Kova palkka yritysjohtajalle, joka johtaa valtionyhtiötä ja jolla on lähtökohtaisesti merkittävä markkina-asema omalla toimialallaan suhteessa kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Vertailun vuoksi voi todeta, että tasavallan presidentille maksetaan vuodessa palkkiota 126 000 euroa. Pääministerin kuukausipalkkio on hieman yli 11 000 euroa ja ministerin vajaat 9 300 euroa.

Valtionyhtiöiden sekä muidenkin veronmaksajien rahoilla pyöritettävien yritysten johtajien palkkoihin tulisi saada joku roti. Toivottavasti eduskuntavaalien jälkeen valtaan astuva uusi hallitus puuttuu asiaan.

]]>
1 http://tuomaskoivuniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272924-postin-ja-muiden-valtionyhtioiden-johtajien-palkkoihin-jokin-roti#comments Media Palkka Politiikka Posti Valtionyhtiö Fri, 29 Mar 2019 18:18:35 +0000 Tuomas Koivuniemi http://tuomaskoivuniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272924-postin-ja-muiden-valtionyhtioiden-johtajien-palkkoihin-jokin-roti