Feminismi http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132897/all Thu, 25 Apr 2019 18:22:47 +0300 fi Sortava instagram-eduskunta http://marcuspetj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275036-sortava-instagram-eduskunta <p>Sanotaan, että eduskunta on Suomen kansa pienoiskoossa. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Todellisuudessa siellä on tietysti vain tiettyjen kansanryhmien ja ajatustapojen omaavien ihmisten edustajia valvomassa näiden etuuksia.&nbsp;</p><p>Mutta vaikuttaa tuoreessa eduskunnassamme olevan, kauniisti sanottuna, hieman epäilyttävääkin ainesta.</p><p>Nimittäin jo ensimmäisenä istuntopäivänä vasemmiston kansanedustaja Veronika Honkasalo oli tukehtumassa eduskunnan kahvilassa toksiseen maskuliinisuuteen. Siellä ne miehen pannahiset istuivat keskenään kahvipöydässä keskustelemassa. Olivat vielä mokomat keski-ikäisiä.<br />Joku ehti siellä sosiaalisessa mediassa kirjoittamaan, että mene hyvä nainen niiden miesten joukkoon juttelemaan. Mutta kuulemma sukupuolittuneiden rakenteiden purkaminen ei ole naisten vastuulla.</p><p>Seuraavana päivänä Iiris Suomela, tuo ardentti feministi, tuli valkoisen, keski-ikäisen heteromieskansanedustajan noteeraamaksi ulkonäkönsä ansiosta. Onneksi konservatiivisesti pukeutuva kansanedustaja-Suomela kiirehti vakuuttelemaan äänestäjäkunnalle, että hänellä on myös muita kykyjä. Se jää nähtäväksi.</p><p>Sääli, että feministipuolueen Katju Aro ei päässyt eduskuntaan. Hänestä, Iiriksestä ja Veronikasta olisi muodostunut oikeamielisyyden valovoimainen troikka patriarkaatin ummehtamaan eduskuntalaitokseen.<br />Nämä kolme tytärtä olisivat viskoneet alta aikayksikön Wäinö Aaltosen sortavan maskuliiniset patsaat pois eduskunnan suuresta salista. Ja kääntäneet sen ainoan, lasta pitelevän naisen, etuosan kaikkien nähtäväksi.&nbsp;</p><p>Onhan sitä epäilyttävää ainesta toki kansassakin. Eiväthän perussuomalaiset olisi muuten näin jytkyttävästi menestyneet. On hauska nähdä kuinka Herra Hakkaraiselta luonnistuu ranskan kielen liaisonit EU-parlamentin käytävillä ja kabineteissa. Jos hänet sinne valitaan. Muutama konjakkiryyppy ja arvon metsurimme alkaa varmasti puhua kielillä. Johan Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junker on ymmärtänyt, ettei ilman hiilivetyjä työpäivästä selvitä. Siellä sitten herrat veisaavat yhdessä marseljeesia, kun täällä koti-Suomessa instagram-neitoset taistelevat juuri tällaisia toksisia patriarkaatteja vastaan.</p><p>Onneksi nämä neitoset osaavat toivon mukaan ottaa ilon irti elämästä ainakin vapaa-aikanaan. Edessä on pitkä istuntotauko, ja se on hyvä käyttää kivaan matkailuun kansanedustajan palkalla. Voi lennellä sinne, tänne ja ajella siellä sun täällä. Ja muistaa ottaa matkalla mahdollisimman monta selfietä. Jaksaa sitten syksyllä taas taistella sorrettujen puolesta eduskunnan miesvoittoisessa maailmassa kanssasisarien kanssa, mikäli ne äänestysnapit toimivat.&nbsp;</p><p>Mutta hei! Nyt otetaan eduskuntaan pääsyn johdosta skumpat ja selfiet!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sanotaan, että eduskunta on Suomen kansa pienoiskoossa. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Todellisuudessa siellä on tietysti vain tiettyjen kansanryhmien ja ajatustapojen omaavien ihmisten edustajia valvomassa näiden etuuksia. 

Mutta vaikuttaa tuoreessa eduskunnassamme olevan, kauniisti sanottuna, hieman epäilyttävääkin ainesta.

Nimittäin jo ensimmäisenä istuntopäivänä vasemmiston kansanedustaja Veronika Honkasalo oli tukehtumassa eduskunnan kahvilassa toksiseen maskuliinisuuteen. Siellä ne miehen pannahiset istuivat keskenään kahvipöydässä keskustelemassa. Olivat vielä mokomat keski-ikäisiä.
Joku ehti siellä sosiaalisessa mediassa kirjoittamaan, että mene hyvä nainen niiden miesten joukkoon juttelemaan. Mutta kuulemma sukupuolittuneiden rakenteiden purkaminen ei ole naisten vastuulla.

Seuraavana päivänä Iiris Suomela, tuo ardentti feministi, tuli valkoisen, keski-ikäisen heteromieskansanedustajan noteeraamaksi ulkonäkönsä ansiosta. Onneksi konservatiivisesti pukeutuva kansanedustaja-Suomela kiirehti vakuuttelemaan äänestäjäkunnalle, että hänellä on myös muita kykyjä. Se jää nähtäväksi.

Sääli, että feministipuolueen Katju Aro ei päässyt eduskuntaan. Hänestä, Iiriksestä ja Veronikasta olisi muodostunut oikeamielisyyden valovoimainen troikka patriarkaatin ummehtamaan eduskuntalaitokseen.
Nämä kolme tytärtä olisivat viskoneet alta aikayksikön Wäinö Aaltosen sortavan maskuliiniset patsaat pois eduskunnan suuresta salista. Ja kääntäneet sen ainoan, lasta pitelevän naisen, etuosan kaikkien nähtäväksi. 

Onhan sitä epäilyttävää ainesta toki kansassakin. Eiväthän perussuomalaiset olisi muuten näin jytkyttävästi menestyneet. On hauska nähdä kuinka Herra Hakkaraiselta luonnistuu ranskan kielen liaisonit EU-parlamentin käytävillä ja kabineteissa. Jos hänet sinne valitaan. Muutama konjakkiryyppy ja arvon metsurimme alkaa varmasti puhua kielillä. Johan Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junker on ymmärtänyt, ettei ilman hiilivetyjä työpäivästä selvitä. Siellä sitten herrat veisaavat yhdessä marseljeesia, kun täällä koti-Suomessa instagram-neitoset taistelevat juuri tällaisia toksisia patriarkaatteja vastaan.

Onneksi nämä neitoset osaavat toivon mukaan ottaa ilon irti elämästä ainakin vapaa-aikanaan. Edessä on pitkä istuntotauko, ja se on hyvä käyttää kivaan matkailuun kansanedustajan palkalla. Voi lennellä sinne, tänne ja ajella siellä sun täällä. Ja muistaa ottaa matkalla mahdollisimman monta selfietä. Jaksaa sitten syksyllä taas taistella sorrettujen puolesta eduskunnan miesvoittoisessa maailmassa kanssasisarien kanssa, mikäli ne äänestysnapit toimivat. 

Mutta hei! Nyt otetaan eduskuntaan pääsyn johdosta skumpat ja selfiet! 

 

]]>
5 http://marcuspetj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275036-sortava-instagram-eduskunta#comments Eduskunta Feminismi Punavihreä Thu, 25 Apr 2019 15:22:47 +0000 Marcus Petäjä http://marcuspetj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275036-sortava-instagram-eduskunta
USA ja ISIS - kuin kaksi terttuseljan marjaa http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274981-usa-ja-isis-kuin-kaksi-terttuseljan-marjaa <p>YK:n turvallisuusneuvosto&nbsp; on eilen hyväksynyt vesitetyn version päätöslauselmasta, jossa tuomitaan seksuaalisen väkivallan käyttö aseena sodassa lähes yksinomaan<u><a href="https://www.independent.co.uk/news/world/americas/us-politics/war-rape-trump-us-un-resolution-reproductive-health-amal-clooney-germany-a8883436.html"> presidentti&nbsp; Trumpin hallinnoiman Yhdysvaltojen totaalisen aborttivastaisuuden vuoksi.</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Kun miehet haluavat hallita&nbsp; maailmaa määrittelemällä keskinäisiä asemiaan väkivaltaisesti, niin siinä kuviossa naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet ovat toisarvoisia riippumatta siitä, mihin patriarkaaliseen uskomusjärjestelmään kukin porukka tukeutuu.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YK:n turvallisuusneuvosto  on eilen hyväksynyt vesitetyn version päätöslauselmasta, jossa tuomitaan seksuaalisen väkivallan käyttö aseena sodassa lähes yksinomaan presidentti  Trumpin hallinnoiman Yhdysvaltojen totaalisen aborttivastaisuuden vuoksi.

 

Kun miehet haluavat hallita  maailmaa määrittelemällä keskinäisiä asemiaan väkivaltaisesti, niin siinä kuviossa naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet ovat toisarvoisia riippumatta siitä, mihin patriarkaaliseen uskomusjärjestelmään kukin porukka tukeutuu.  

 

 

 

]]>
5 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274981-usa-ja-isis-kuin-kaksi-terttuseljan-marjaa#comments Abortti Feminismi Wed, 24 Apr 2019 08:44:08 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274981-usa-ja-isis-kuin-kaksi-terttuseljan-marjaa
Vihreät ovat nyt ylivoimaisesti eduskunnan epätasa-arvoisin puolue http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274665-vihreat-ovat-nyt-ylivoimaisesti-eduskunnan-epatasa-arvoisin-puolue <p>Suomalaisessa lainsäädännössä tasa-arvolla tarkoitetaan pääasiassa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvolain (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609"><u>Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, 8.8.1986/609</u></a>) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän ehkäisystä on puolestaan säädetty yhdenvertaisuuslaissa (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325"><u>Yhdenvertaisuuslaki, 1325/2014</u></a>).</p><p>Tasa-arvolain 4 a &sect;:n kirjauksen mukaan julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.</p><p>Tuo 40 prosentin pyrkimys on otettu miesten ja naisten tasa-arvoa kuvaavaksi lukuarvoksi myös muussa poliittisessa toiminnassa. Jos valittuja kansanedustajia tai kunnanvaltuutettuja ei olisi vähintään 40 prosenttia molemmista sukupuolista, niin ainakin puolueiden asettamia ehdokkaita tulisi olla.</p><p>Kansan äänestyskäyttäytymistä ei kuitenkaan voida kiintiöidä. Kansa äänestää niin kuin äänestää.</p><p>40 prosentin rajasta on kuitenkin muodostunut jonkinmoinen mantra tasa-arvolle, vaikka lukuarvolla ei ole mitään tekemistä sukupuolen yhdenvertaisuuden kanssa.</p><p>No, puolueet ovat noin tasa-arvoasian muotoilleet 40 prosentilla. Tuon luvun mukaan tämäkin kirjoitus on laadittu, vaikka en siihen omia ajatuksiani erityisemmin perusta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Pekka Haavisto kampanjastartissa: Eduskuntavaalit ovat ilmaston, koulutuksen ja <u>tasa-arvon vaalit</u></em>&rdquo; (<a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2019/01/pekka-haavisto-kampanjastartissa-eduskuntavaalit-ovat-ilmaston-koulutuksen-tasa-arvon-vaalit"><u>Vihreät 26.1.2019</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Uskon, että tasa-arvoisemman Suomen rakentamista auttaisi se, jos myös hallituksen kokoonpano muuttuisi heijastamaan pyrkimystä <u>sukupuolten väliseen tasa-arvoon</u>. Mielestäni seuraavan hallituksen, joka tulee olemaan myös 2020-luvun ensimmäinen hallitus, <u>täytyy koostua puoliksi naisista</u>. Jos Vihreillä on tilaisuus tähän hallituksen osapuolena vaikuttaa, sitoudumme siihen, että oma ministeriryhmämme näin myös muodostetaan.</em>&rdquo;, totesi puheenjohtaja Pekka Haavisto Vihreiden kampanjastartissa 26.1.2019.</p><p>Eduskuntavaalit olivat siis Vihreille naisten ja miesten tasa-arvon vaalit. Että miehet olisivat tasa-arvoisia naisten kanssa.</p><p>Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto oli sunnuntai-iltana kiitospuheessaan innoissaan Vihreiden kasvaneesta naiskansanedustajien määrästä. &thinsp;&rdquo;<em>Nämä olivat myös naisten vaalit.</em>&rdquo; Haavisto lausui kiitospuheessaan kannattajakuntansa edessä Tavastialla.</p><p>Vihreiden kansanedustaja Emma Kari oli aiemmin illalla nimennyt vaalit feminismin ja tasa-arvon vaalivoitoksi.</p><p>Vaalit eivät olleet ainakaan Vihreille tasa-arvon vaalivoitto. Kaukana siitä.</p><p>Vihreiden tasa-arvo on hyvin naisten tasa-arvoa, mutta huonosti miesten tasa-arvoa. Se Vihreiden tasa-arvosta, jota ei taida oikein enää olla näiden viimeisten eduskuntavaalien jälkeen.</p><p>Vihreiltä oli virhe formuloida vaalit tasa-arvon vaalivoitoksi, jos Vihreiden uusista kansanedustajista vain 15 prosenttia on miehiä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Vihreiden uusi eduskuntaryhmä on ylivoimaisesti eduskunnan epätasa-arvoisin. Kahdenkymmenen kansanedustajan ryhmässä on 17 naiskansanedustajaa ja vain kolme mieskansanedustajaa. 85 prosenttia Vihreiden eduskuntaryhmässä on naisia ja vain 15 prosenttia miehiä. 40 prosentin raja heikommin edustetulle sukupuolelle on Vihreissä nyt täyttä utopiaa.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kolmella mieskansanedustajalla tulee olemaan täysi työ edustaa 50 prosentin osuutta Vihreitä eduskunnan valiokunnissa ja muissa vastaavissa julkisen vallan hallinto- ja päätäntäelimissä.</p><p>Kansa äänestää niin kuin äänestää, mutta nyt Vihreillä tulee olemaan erityinen työsarka tasa-arvoisuuden saavuttamisessa. Kun Vihreiden eduskuntaryhmässä on nyt vain kolme miestä ja jos Vihreät onnistuisi pääsemään hallitukseen, jossa Vihreiden ministerien määrä olisi yli kuusi, Vihreät joutuisi etsimään seuraavaa miesministeriä eduskuntaryhmän ulkopuolelta.</p><p>Tuo edellinen kappale&nbsp;on todella utopiaa. Vihreiden ministerimäärä - jos hallitukseen pääsevät - tulisi olemaan kaukana kuudesta.</p><p>Kun katsotaan uuden eduskunnan muita puolueita, niin RKP ja Kristillisdemokraatit ovat kaikkein tasa-arvoisempia eduskuntaryhmän sukupuolijaon perusteella arvioituna. Kristillisdemokraateilla viidestä edustajasta kaksi on miehiä (40 %) ja RKP:llä yhdeksästä edustajasta viisi on miehiä (56 %). Nämä kaksi puoluetta eivät voisi olla tasa-arvoisempia parittoman edustajamäärän perusteella.</p><p>Vasemmistoliitolla 56 prosenttia kuudentoista edustajan eduskuntaryhmästä on naisia (9 N, 7 M). Vasemmistoliiton ryhmä oli siis vaaleissa yhden edustajan päässä täydellisestä 50/50-tasa-arvosta.</p><p>SDP:llä 40 edustajan ryhmästä miehet ovat vähemmistössä 45 prosentin osuudella, mutta miehet eivät vielä alita 40 prosentin rajaa (22 N, 18 M).</p><p>Kokoomuksella 38 edustajan ryhmästä naiset ovat vähemmistössä 39 prosentin osuudella, mutta naisten määrä vielä kutakuinkin 40 prosentin tuntumassa (15 N, 23 M).</p><p>Keskustalla ja Perussuomalaisilla on uudessa eduskunnassa hieman päälle 30 prosenttia naisia. Perusuomalaisilla 31 prosenttia (12 N, 27 M) ja keskustalla 32 prosenttia (10 N, 21 M).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Uuden eduskunnan epätasa-arvoisin puolue on siis ylivoimaisesti Vihreät.</p><p>Vihreät on epätasa-arvoisuudessa täysin omassa luokassaan, eikä toisella sukupuolella - siis miehillä - ole käytännössä mitään roolia, jos tasa-arvoa mitataan kansanedustajien sukupuolijakautumalla. Vihreiden tasa-arvoero seuraaviin puolueisiin on yli kaksinkertainen.</p><p>Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto: mitä Vihreät aikovat tehdä tasa-arvon toteutumiseksi myös Vihreässä puolueessa? Miten Vihreät aikoo varmistaa miesten tasa-arvon naisiin nähden?</p><p>Kansanedustaja Emma Kari totesi vaali-iltana vaalit feminismin vaalivoitoksi. Kari ilmoitti vaalit myös tasa-arvon vaalivoitoksi.</p><p>Kysyn Karilta, mikä kumman tasa-arvon vaalivoitto, jos uusista edustajista Vihreissä on vain 15 prosenttia miehiä?</p><p>Todella kaukana tasa-arvosta!</p><p>Vihreät joutuu tekemään nyt paljon työtä, jos haluavat miesten luottavan puolueeseensa.</p><p>Niin, mikäli he ylipäätään haluavat miesten luottavan puolueeseensa. Nyt puolueella on sen keskeisten edustajien suulla ilmaistuna feministipuolueen leima, jota äänestävät vain naiset.</p><p>Sitä saa, mitä tilaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisessa lainsäädännössä tasa-arvolla tarkoitetaan pääasiassa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvolain (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, 8.8.1986/609) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän ehkäisystä on puolestaan säädetty yhdenvertaisuuslaissa (Yhdenvertaisuuslaki, 1325/2014).

Tasa-arvolain 4 a §:n kirjauksen mukaan julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tuo 40 prosentin pyrkimys on otettu miesten ja naisten tasa-arvoa kuvaavaksi lukuarvoksi myös muussa poliittisessa toiminnassa. Jos valittuja kansanedustajia tai kunnanvaltuutettuja ei olisi vähintään 40 prosenttia molemmista sukupuolista, niin ainakin puolueiden asettamia ehdokkaita tulisi olla.

Kansan äänestyskäyttäytymistä ei kuitenkaan voida kiintiöidä. Kansa äänestää niin kuin äänestää.

40 prosentin rajasta on kuitenkin muodostunut jonkinmoinen mantra tasa-arvolle, vaikka lukuarvolla ei ole mitään tekemistä sukupuolen yhdenvertaisuuden kanssa.

No, puolueet ovat noin tasa-arvoasian muotoilleet 40 prosentilla. Tuon luvun mukaan tämäkin kirjoitus on laadittu, vaikka en siihen omia ajatuksiani erityisemmin perusta.

                                                                                            ****

Pekka Haavisto kampanjastartissa: Eduskuntavaalit ovat ilmaston, koulutuksen ja tasa-arvon vaalit” (Vihreät 26.1.2019).

Uskon, että tasa-arvoisemman Suomen rakentamista auttaisi se, jos myös hallituksen kokoonpano muuttuisi heijastamaan pyrkimystä sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Mielestäni seuraavan hallituksen, joka tulee olemaan myös 2020-luvun ensimmäinen hallitus, täytyy koostua puoliksi naisista. Jos Vihreillä on tilaisuus tähän hallituksen osapuolena vaikuttaa, sitoudumme siihen, että oma ministeriryhmämme näin myös muodostetaan.”, totesi puheenjohtaja Pekka Haavisto Vihreiden kampanjastartissa 26.1.2019.

Eduskuntavaalit olivat siis Vihreille naisten ja miesten tasa-arvon vaalit. Että miehet olisivat tasa-arvoisia naisten kanssa.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto oli sunnuntai-iltana kiitospuheessaan innoissaan Vihreiden kasvaneesta naiskansanedustajien määrästä.  ”Nämä olivat myös naisten vaalit.” Haavisto lausui kiitospuheessaan kannattajakuntansa edessä Tavastialla.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari oli aiemmin illalla nimennyt vaalit feminismin ja tasa-arvon vaalivoitoksi.

Vaalit eivät olleet ainakaan Vihreille tasa-arvon vaalivoitto. Kaukana siitä.

Vihreiden tasa-arvo on hyvin naisten tasa-arvoa, mutta huonosti miesten tasa-arvoa. Se Vihreiden tasa-arvosta, jota ei taida oikein enää olla näiden viimeisten eduskuntavaalien jälkeen.

Vihreiltä oli virhe formuloida vaalit tasa-arvon vaalivoitoksi, jos Vihreiden uusista kansanedustajista vain 15 prosenttia on miehiä.

                                                                                            ****

Vihreiden uusi eduskuntaryhmä on ylivoimaisesti eduskunnan epätasa-arvoisin. Kahdenkymmenen kansanedustajan ryhmässä on 17 naiskansanedustajaa ja vain kolme mieskansanedustajaa. 85 prosenttia Vihreiden eduskuntaryhmässä on naisia ja vain 15 prosenttia miehiä. 40 prosentin raja heikommin edustetulle sukupuolelle on Vihreissä nyt täyttä utopiaa.  

Kolmella mieskansanedustajalla tulee olemaan täysi työ edustaa 50 prosentin osuutta Vihreitä eduskunnan valiokunnissa ja muissa vastaavissa julkisen vallan hallinto- ja päätäntäelimissä.

Kansa äänestää niin kuin äänestää, mutta nyt Vihreillä tulee olemaan erityinen työsarka tasa-arvoisuuden saavuttamisessa. Kun Vihreiden eduskuntaryhmässä on nyt vain kolme miestä ja jos Vihreät onnistuisi pääsemään hallitukseen, jossa Vihreiden ministerien määrä olisi yli kuusi, Vihreät joutuisi etsimään seuraavaa miesministeriä eduskuntaryhmän ulkopuolelta.

Tuo edellinen kappale on todella utopiaa. Vihreiden ministerimäärä - jos hallitukseen pääsevät - tulisi olemaan kaukana kuudesta.

Kun katsotaan uuden eduskunnan muita puolueita, niin RKP ja Kristillisdemokraatit ovat kaikkein tasa-arvoisempia eduskuntaryhmän sukupuolijaon perusteella arvioituna. Kristillisdemokraateilla viidestä edustajasta kaksi on miehiä (40 %) ja RKP:llä yhdeksästä edustajasta viisi on miehiä (56 %). Nämä kaksi puoluetta eivät voisi olla tasa-arvoisempia parittoman edustajamäärän perusteella.

Vasemmistoliitolla 56 prosenttia kuudentoista edustajan eduskuntaryhmästä on naisia (9 N, 7 M). Vasemmistoliiton ryhmä oli siis vaaleissa yhden edustajan päässä täydellisestä 50/50-tasa-arvosta.

SDP:llä 40 edustajan ryhmästä miehet ovat vähemmistössä 45 prosentin osuudella, mutta miehet eivät vielä alita 40 prosentin rajaa (22 N, 18 M).

Kokoomuksella 38 edustajan ryhmästä naiset ovat vähemmistössä 39 prosentin osuudella, mutta naisten määrä vielä kutakuinkin 40 prosentin tuntumassa (15 N, 23 M).

Keskustalla ja Perussuomalaisilla on uudessa eduskunnassa hieman päälle 30 prosenttia naisia. Perusuomalaisilla 31 prosenttia (12 N, 27 M) ja keskustalla 32 prosenttia (10 N, 21 M).

                                                                                            ****

Uuden eduskunnan epätasa-arvoisin puolue on siis ylivoimaisesti Vihreät.

Vihreät on epätasa-arvoisuudessa täysin omassa luokassaan, eikä toisella sukupuolella - siis miehillä - ole käytännössä mitään roolia, jos tasa-arvoa mitataan kansanedustajien sukupuolijakautumalla. Vihreiden tasa-arvoero seuraaviin puolueisiin on yli kaksinkertainen.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto: mitä Vihreät aikovat tehdä tasa-arvon toteutumiseksi myös Vihreässä puolueessa? Miten Vihreät aikoo varmistaa miesten tasa-arvon naisiin nähden?

Kansanedustaja Emma Kari totesi vaali-iltana vaalit feminismin vaalivoitoksi. Kari ilmoitti vaalit myös tasa-arvon vaalivoitoksi.

Kysyn Karilta, mikä kumman tasa-arvon vaalivoitto, jos uusista edustajista Vihreissä on vain 15 prosenttia miehiä?

Todella kaukana tasa-arvosta!

Vihreät joutuu tekemään nyt paljon työtä, jos haluavat miesten luottavan puolueeseensa.

Niin, mikäli he ylipäätään haluavat miesten luottavan puolueeseensa. Nyt puolueella on sen keskeisten edustajien suulla ilmaistuna feministipuolueen leima, jota äänestävät vain naiset.

Sitä saa, mitä tilaa.

]]>
61 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274665-vihreat-ovat-nyt-ylivoimaisesti-eduskunnan-epatasa-arvoisin-puolue#comments Eduskuntavaalit 2019 Epätasa-arvo Feminismi Pekka Haavisto Vihreät Wed, 17 Apr 2019 17:24:53 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274665-vihreat-ovat-nyt-ylivoimaisesti-eduskunnan-epatasa-arvoisin-puolue
Fundamentalisti islamistinaisista lännen feministien esikuviksi http://anteryaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273334-fundamentalisti-islamistinaisista-lannen-feministien-esikuviksi <p><a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7a4d4697-be5d-4908-b9ff-7af181ca6f6a?fbclid=IwAR3fwooSMqlvnKbYgTFreVb3G3Ep435n0CAmh2fSc3GKtDHbPnu-JtO76AU">Oikeuden mukaan yrittäjä syyllistyi syrjintään, kun vaati asiakasta riisumaan niqab-asunsa. &ndash; Iltalehti</a></p><p>Silloin, kun on hyödyllistä, islamilaiset hunnut ovat kulttuuria ja ihana tapa, ja silloin kun on hyödyllistä; uskonnollisia symboleita, joista voi vaatia etuoikeuksia. Kumpi se nyt sitten on, päättäkää jo?</p><p>Niqabit ja burkhat ovat naisen alistamisen symboleita, joita tukholma syndroomasta kärsivät fundamentalisti musliminaiset suojelevat, sillä muuten koko yhteisö syrjisi heitä likaisina, &rdquo;länkkäriin verrattavina huorina&rdquo;.</p><p>Sen sijaan, että meidänkin feministit kuuntelisivat&nbsp;Lähi-Idän feministejä, jotka vastustavat islamilaisia pakkohuntuja, ollaan ruvettu kuuntelemaan länsimaissa fundamentalisti islamistinaisia, jotka kertovat asian olevan ihanaa valinnanvapautta. Se on kuin otettaisiin Päivi Räsänen ja Timo Soini kertomaan feminismistä Feministiseen puolueeseen. Näin sekopäiseltä nykyinen julkinen keskustelu aiheen ympärillä näyttäytyy minulle.</p><p>Heille on iskostettu päähän pienestä iästä lähtien äärimmäisen anti-feministinen siveyskulttuurin vaaliminen. Varsinkin &rdquo;vääräuskoisten&rdquo; maissa ja kanssakäymisessä on tärkeää piilottaa musliminainen &rdquo;pahojen länkkärien katseilta&rdquo;. Myös helvetinpelko pelaa rooliaan. Nämä naiset ovat aivopesty. He ovat uhreja islamilaiselle siveyskulttuurille loppupeleissä.</p><p>Tosin, yrittäjällä on oikeus valita asiakkaansa ja turvallisen työympäristön. Enhän minäkään kävele yritykseen balaklava-naamio päässä ja vetoa uskontoon, jos vaaditaan näyttämään kasvot. Jos näin on, niin maskit päässä Ärrälle käveleviltä ei saa myöskään vaatia paljastamaan kasvonsa.</p><p><em>Minä, kun luulin, että Suomessa on tasa-arvo, eikä uskonnolliset etuoikeudet.</em></p><p>Suomesta pitää poistaa mahdollisimman nopeasti uskontoja hyysäilevät ja etuoikeuksia antavat lait, sillä tulette huomaamaan hyvin nopeasti, hyvin pian, että niitä käytetään islamisaatioon ja islamistien etuoikeuksien vaatimiseen. Kuten kaikkialla muuallakin länsimaissa. Suomeen nämä asiat tulevat viiveellä.</p><p>Mitään asusteita ei kuitenkaan pidä lailla kieltää, sillä kiellot vain radikalisoivat fundamentalisti muslimeja käyttämään burkhia ja niqabeja yhä enemmän &rdquo;kapinana vääräuskoisia vastaan&rdquo;, kuten nähtiin Ranskassa.</p><p><strong>Katso tästä feministisen ihmisoikeusaktivisti, sekulaarin musliminaisen, Farzana Hassanin haastattelu aiheesta:</strong></p><p><a class="wp-block-button__link" href="https://www.anteryasa.fi/kanadalainen-musliminainen-puhuu-avoimesti-ja-rohkeasti-radikalismista1/">Farzana Hassanin haastattelu hunnuista</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mustat säkit eivät ole kulttuuria, vaan alistamisen symboleita. Lähi-Idän kulttuurit kärsivät islamismista.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><img alt=" 12 henkilöä, hymyileviä ihmisiä, teksti" src="https://scontent.fhel1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/56367320_1270440046445727_256779967025643520_n.jpg?_nc_cat=100&amp;_nc_ht=scontent.fhel1-1.fna&amp;oh=3a6bd170cd3a01d4e08125f1b8381f2a&amp;oe=5D3C4A9B" /></p><p>Mustat säkit eivät ole kulttuurimme. Mustat säkit ovat naisen alistamisen, yhteiskunnasta peittämisen ja hiljentämisen välineitä. Haluamme rikkaan kulttuurimme takaisin. Islamilainen pimeä aikakausi on loputtava. Islam tarvitsee liberaalin reformin. Naiset tarvitsevat ja ansaitsevat vapautua.</p><p><strong>Fundamentalisti islamistinaiset luovat kampanjoita naisten oikeuksia vastaan.</strong></p><p>Esim. Indonesian musliminaiset ovat aloittaneet anti-feministisen kampanjan &rdquo;vartaloni ei ole minun&rdquo;. Sillä he tarkoittavat, että muslimimies/Allah omistaa heidän vartalonsa.</p><p>On täysin käsittämätöntä, että naiset luopuvat itsepäättämisvallasta ja fyysisestä koskemattomuudesta, koska aavikkobeduiinien satukirja neuvoo niin.</p><p>Muslimimaailma tarvitsee liberaalin reformin. Moni islamin sisällä toistuvat tapahtumat vaikuttavat länsimaalaiselle varsin uskomattomilta, minkä takia asiaan ei osata suhtautua oikein. Myös alennettu standardi muslimeille, jolloin kaikki tällainen laitetaan kulttuuriin piikkiin ja suvaitaan, auttaa ymmärtämättömiä länsimaalaista hiljentymään &rdquo;oikeutetusti&rdquo;.</p><p><a class="wp-block-button__link" href="https://www.thejakartapost.com/news/2019/04/01/my-body-is-not-mine-indonesia-without-feminists-group-starts-online-campaign.html?fbclid=IwAR1BazVzb3MBmtl2OkZCyghXM4QUw_x3skyqDGltcSh7RZD2XxPGLXYnmQg">Lue uutinen tästä</a></p><p>&nbsp;</p><p>LÄHDE:&nbsp;<a href="https://www.anteryasa.fi/fundamentalisti-islamistinaisista-lannen-feministien-esikuviksi/">https://www.anteryasa.fi/fundamentalisti-islamistinaisista-lannen-feministien-esikuviksi/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikeuden mukaan yrittäjä syyllistyi syrjintään, kun vaati asiakasta riisumaan niqab-asunsa. – Iltalehti

Silloin, kun on hyödyllistä, islamilaiset hunnut ovat kulttuuria ja ihana tapa, ja silloin kun on hyödyllistä; uskonnollisia symboleita, joista voi vaatia etuoikeuksia. Kumpi se nyt sitten on, päättäkää jo?

Niqabit ja burkhat ovat naisen alistamisen symboleita, joita tukholma syndroomasta kärsivät fundamentalisti musliminaiset suojelevat, sillä muuten koko yhteisö syrjisi heitä likaisina, ”länkkäriin verrattavina huorina”.

Sen sijaan, että meidänkin feministit kuuntelisivat Lähi-Idän feministejä, jotka vastustavat islamilaisia pakkohuntuja, ollaan ruvettu kuuntelemaan länsimaissa fundamentalisti islamistinaisia, jotka kertovat asian olevan ihanaa valinnanvapautta. Se on kuin otettaisiin Päivi Räsänen ja Timo Soini kertomaan feminismistä Feministiseen puolueeseen. Näin sekopäiseltä nykyinen julkinen keskustelu aiheen ympärillä näyttäytyy minulle.

Heille on iskostettu päähän pienestä iästä lähtien äärimmäisen anti-feministinen siveyskulttuurin vaaliminen. Varsinkin ”vääräuskoisten” maissa ja kanssakäymisessä on tärkeää piilottaa musliminainen ”pahojen länkkärien katseilta”. Myös helvetinpelko pelaa rooliaan. Nämä naiset ovat aivopesty. He ovat uhreja islamilaiselle siveyskulttuurille loppupeleissä.

Tosin, yrittäjällä on oikeus valita asiakkaansa ja turvallisen työympäristön. Enhän minäkään kävele yritykseen balaklava-naamio päässä ja vetoa uskontoon, jos vaaditaan näyttämään kasvot. Jos näin on, niin maskit päässä Ärrälle käveleviltä ei saa myöskään vaatia paljastamaan kasvonsa.

Minä, kun luulin, että Suomessa on tasa-arvo, eikä uskonnolliset etuoikeudet.

Suomesta pitää poistaa mahdollisimman nopeasti uskontoja hyysäilevät ja etuoikeuksia antavat lait, sillä tulette huomaamaan hyvin nopeasti, hyvin pian, että niitä käytetään islamisaatioon ja islamistien etuoikeuksien vaatimiseen. Kuten kaikkialla muuallakin länsimaissa. Suomeen nämä asiat tulevat viiveellä.

Mitään asusteita ei kuitenkaan pidä lailla kieltää, sillä kiellot vain radikalisoivat fundamentalisti muslimeja käyttämään burkhia ja niqabeja yhä enemmän ”kapinana vääräuskoisia vastaan”, kuten nähtiin Ranskassa.

Katso tästä feministisen ihmisoikeusaktivisti, sekulaarin musliminaisen, Farzana Hassanin haastattelu aiheesta:

Farzana Hassanin haastattelu hunnuista

 

Mustat säkit eivät ole kulttuuria, vaan alistamisen symboleita. Lähi-Idän kulttuurit kärsivät islamismista.

 

Kuvan mahdollinen sisältö: 12 henkilöä, hymyileviä ihmisiä, teksti

Mustat säkit eivät ole kulttuurimme. Mustat säkit ovat naisen alistamisen, yhteiskunnasta peittämisen ja hiljentämisen välineitä. Haluamme rikkaan kulttuurimme takaisin. Islamilainen pimeä aikakausi on loputtava. Islam tarvitsee liberaalin reformin. Naiset tarvitsevat ja ansaitsevat vapautua.

Fundamentalisti islamistinaiset luovat kampanjoita naisten oikeuksia vastaan.

Esim. Indonesian musliminaiset ovat aloittaneet anti-feministisen kampanjan ”vartaloni ei ole minun”. Sillä he tarkoittavat, että muslimimies/Allah omistaa heidän vartalonsa.

On täysin käsittämätöntä, että naiset luopuvat itsepäättämisvallasta ja fyysisestä koskemattomuudesta, koska aavikkobeduiinien satukirja neuvoo niin.

Muslimimaailma tarvitsee liberaalin reformin. Moni islamin sisällä toistuvat tapahtumat vaikuttavat länsimaalaiselle varsin uskomattomilta, minkä takia asiaan ei osata suhtautua oikein. Myös alennettu standardi muslimeille, jolloin kaikki tällainen laitetaan kulttuuriin piikkiin ja suvaitaan, auttaa ymmärtämättömiä länsimaalaista hiljentymään ”oikeutetusti”.

Lue uutinen tästä

 

LÄHDE: https://www.anteryasa.fi/fundamentalisti-islamistinaisista-lannen-feministien-esikuviksi/

]]>
34 http://anteryaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273334-fundamentalisti-islamistinaisista-lannen-feministien-esikuviksi#comments Burkha Feminismi Islam Lähi-itä Niqab Wed, 03 Apr 2019 11:04:42 +0000 Anter Yaşa http://anteryaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273334-fundamentalisti-islamistinaisista-lannen-feministien-esikuviksi
Tasa-arvo: Suoraa pohdintaa positiivisen syrjinnän kiroista http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272949-tasa-arvo-suoraa-pohdintaa-positiivisen-syrjinnan-kiroista <p>Tässä kirjoituksessa käsittelen epävirallisen, hyvää sinänsä tarkoittavan positiivisen syrjinnän ongelmallisuutta.&nbsp; Positiivisella syrjinnällä tarkoitetaan eriarvoiseen asemaan joutumisen vaarassa olevan ryhmän erityiskohtelua. Suomessa virallista erityskohtelua saavat mm. kielivähemmistöt ja aliedustettu sukupuoli. Esimerkiksi se, että opetusministeriö maksoi vielä jokunen vuosi sitten kansainvälistymissyistä yliopistoille korkeampaa palkkiota ulkomaalaisen tohtorin väitellessä on minusta positiivista diskriminaatiota. Samoin se, että yliopistojen rahoitusmalli yhä palkitsee ulkomaalaisesta henkilöstöstä.<br /><br />Positiivisella syrjinnällä voidaan saada paperilla aikaan hienoja tuloksia: USA:ssa edistettiin mustan väestön asemaa. Naisia on saatu erilaisiin hallintoelimiin, edellyttämällä sukupuolten tasaveroista edustusta. Suomen yliopistot ovat kiistatta kansainvälistyneet hyvin voimakkaasti sitä suosivan rahoitusmallin aikana. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi kritisoida tehokasta tasa-arvotyökalua?<br /><br />Positiivinen diskriminaatio, positiivinen syrjintä on työkalu, jota käytetään pääasiassa yhden eriarvoisen ryhmän aseman nostamiseen muiden tasolle. Kysynkin, kuka meistä kuuluu vain yhteen ryhmään?&nbsp; Feministit törmäsivät aikanaan tähän samaan ongelmaan, kun huomasivat, että naisen aseman parantaminen tarkoittaa aivan eri asiaa mustalle köyhälle naiselle ja valkoiselle yläluokkaiselle naiselle.&nbsp; Tästä seurasi intersektionaalisuuden käsitteen käyttöönotto. Jos siis parannetaan kaikkien naisten asemaa, muutetaanko samalla köyhien naisten ja rikkaiden naisten välistä asemaa? Jos naisten keskinäiseen asemaan ei puututa, voidaankin kysyä ollaanko siinä tapauksessa todellakin tavoittelemassa tasa-arvoa vai vain ainoastaan naisen aseman parantamista muihin verrattuna?<br /><br />Näen positiivisen diskriminaation suurimpana ongelmana sen, että siinä sovellettavalla kriteeristöllä käytännössä päätetään, mitkä ryhmät nauttivat yhteiskunnassa tasa-arvon turvaa ja mitkä eivät. Itse olen mies, mutta lisäksi huippuälykäs asperger. Jos ihminen on huippuälykäs asperger, siitä seuraa kaikenlaista ongelmaa. Pitäisikö minun nauttia tasa-arvon turvaa tämän ominaisuusparin perusteella? Onko oikein jos vaikkapa luottamustoimeen hakiessani paikkaan halutaan tasa-arvosyistä mielummin nainen, vaikka luottamuselimessä ei ole yhtään toista autismin spektrin henkilöä? Tasa-arvo ja edustus toimielimissä ovat lisäksi toki kaksi eri asiaa, valintaan vaikuttaa tapauksesta riippuen vieläkin myös kokemus ja osaaminen.&nbsp;<br /><br />Lisäksi positiivista diskriminaatiota käytetään usein perusteen edustuksen hankkimista sellaisille aliedustetuille ryhmille, jotka ovat jollain tavoin huonommassa asemassa. Tällöin häviäjinä ovat usen paremmassa asemassa olevat. Onko oikein unohtaa erilaisten hyvässä asemassa olevien ryhmien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus? Jännästi käy lisäksi usein niin, että vaikka positiivisella diskriminaatiolla saavutetaan esimerkiksi sukupuolen suhteen lukumäärää vastaava suhde, sukupuolen priorisointi kriteerinä aiheuttaa sitten edustusta vastaamattoman suhteen jonkin toisen ominaisuden suhteen.&nbsp; Positiivinen diskriminaatio on synnyttänyt tasa-arvon markkinat, joilla määritetään yhteiskunnallisesti hyväksytty tasa-arvon käsite. Esimerkiksi iän suhteen on sosiaalisesti täysin luvallista asettaa täysi-ikäiset, täysivaltaiset ihmiset hyvinkin radikaalisti eriarvoiseen asemaan.<br /><br />Opintotukea saavana kokopäiväopiskelijana en saanut opiskelijoille suunnattua Nordean opiskelijavisaa, koska olin liian vanha ja kortilla on ikäraja. Samoin ylioppilaskuntaliike kirjoittaa ohjelmissaan hyvinkin selvästi auki halunsa tukea nimenomaan nuorten valintaa eduskuntaan. Koen tämän painotuksen, keski-ikäisenä ylioppilaskunnan jäsenmaksua edelleen maksavana eduskuntavaaliehdokkaana vähintäänkin epäilyttävänä.&nbsp; Tasa-arvon markkinat antavat mahdollisuuden siihen, että ollakseen virallisesti tasa-arvoinen, ei tarvitse ajatella kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina: Riittää, kun muistaa kulloinkin muutaman tasa-arvomarkkinoilla korkeimmalla kurssilla noteeratun kriteerin ja muistaa harjoittaa näkyvää ja äänekästä positiivista diskriminaatiota näiden kriteerien suhteen. Koska ihmisten asettaminen eriarvoiseen asemaan jonkin kriteerin suhteen ei tiukasti tulkiten ole tasa-arvoa, positiivinen diskriminaatio on tavallaan johtanut koko tasa-arvon käsitteen romuttumiseen.&nbsp; Kaikkien ihmisten tasa-arvon ajamisen sijaan, tasa-arvoa ajetaankin ikään kuin yksi ominaisuus kerrallaan. Ajetaanko silloin todellisuudessa tasa-arvoa, vai vain jonkin ryhmän etua toisiin ryhmiin nähden? Alleviivatakseni ongelmaa, kysynkin, että kuinka monta kirjainta rimpsuun LGBTQIAP pitää vielä lisätä, että täysi seksuaalinen tasa-arvo kaikkien ihmisten välillä on lopultakin saavutettu?<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä kirjoituksessa käsittelen epävirallisen, hyvää sinänsä tarkoittavan positiivisen syrjinnän ongelmallisuutta.  Positiivisella syrjinnällä tarkoitetaan eriarvoiseen asemaan joutumisen vaarassa olevan ryhmän erityiskohtelua. Suomessa virallista erityskohtelua saavat mm. kielivähemmistöt ja aliedustettu sukupuoli. Esimerkiksi se, että opetusministeriö maksoi vielä jokunen vuosi sitten kansainvälistymissyistä yliopistoille korkeampaa palkkiota ulkomaalaisen tohtorin väitellessä on minusta positiivista diskriminaatiota. Samoin se, että yliopistojen rahoitusmalli yhä palkitsee ulkomaalaisesta henkilöstöstä.

Positiivisella syrjinnällä voidaan saada paperilla aikaan hienoja tuloksia: USA:ssa edistettiin mustan väestön asemaa. Naisia on saatu erilaisiin hallintoelimiin, edellyttämällä sukupuolten tasaveroista edustusta. Suomen yliopistot ovat kiistatta kansainvälistyneet hyvin voimakkaasti sitä suosivan rahoitusmallin aikana. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi kritisoida tehokasta tasa-arvotyökalua?

Positiivinen diskriminaatio, positiivinen syrjintä on työkalu, jota käytetään pääasiassa yhden eriarvoisen ryhmän aseman nostamiseen muiden tasolle. Kysynkin, kuka meistä kuuluu vain yhteen ryhmään?  Feministit törmäsivät aikanaan tähän samaan ongelmaan, kun huomasivat, että naisen aseman parantaminen tarkoittaa aivan eri asiaa mustalle köyhälle naiselle ja valkoiselle yläluokkaiselle naiselle.  Tästä seurasi intersektionaalisuuden käsitteen käyttöönotto. Jos siis parannetaan kaikkien naisten asemaa, muutetaanko samalla köyhien naisten ja rikkaiden naisten välistä asemaa? Jos naisten keskinäiseen asemaan ei puututa, voidaankin kysyä ollaanko siinä tapauksessa todellakin tavoittelemassa tasa-arvoa vai vain ainoastaan naisen aseman parantamista muihin verrattuna?

Näen positiivisen diskriminaation suurimpana ongelmana sen, että siinä sovellettavalla kriteeristöllä käytännössä päätetään, mitkä ryhmät nauttivat yhteiskunnassa tasa-arvon turvaa ja mitkä eivät. Itse olen mies, mutta lisäksi huippuälykäs asperger. Jos ihminen on huippuälykäs asperger, siitä seuraa kaikenlaista ongelmaa. Pitäisikö minun nauttia tasa-arvon turvaa tämän ominaisuusparin perusteella? Onko oikein jos vaikkapa luottamustoimeen hakiessani paikkaan halutaan tasa-arvosyistä mielummin nainen, vaikka luottamuselimessä ei ole yhtään toista autismin spektrin henkilöä? Tasa-arvo ja edustus toimielimissä ovat lisäksi toki kaksi eri asiaa, valintaan vaikuttaa tapauksesta riippuen vieläkin myös kokemus ja osaaminen. 

Lisäksi positiivista diskriminaatiota käytetään usein perusteen edustuksen hankkimista sellaisille aliedustetuille ryhmille, jotka ovat jollain tavoin huonommassa asemassa. Tällöin häviäjinä ovat usen paremmassa asemassa olevat. Onko oikein unohtaa erilaisten hyvässä asemassa olevien ryhmien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus? Jännästi käy lisäksi usein niin, että vaikka positiivisella diskriminaatiolla saavutetaan esimerkiksi sukupuolen suhteen lukumäärää vastaava suhde, sukupuolen priorisointi kriteerinä aiheuttaa sitten edustusta vastaamattoman suhteen jonkin toisen ominaisuden suhteen.  Positiivinen diskriminaatio on synnyttänyt tasa-arvon markkinat, joilla määritetään yhteiskunnallisesti hyväksytty tasa-arvon käsite. Esimerkiksi iän suhteen on sosiaalisesti täysin luvallista asettaa täysi-ikäiset, täysivaltaiset ihmiset hyvinkin radikaalisti eriarvoiseen asemaan.

Opintotukea saavana kokopäiväopiskelijana en saanut opiskelijoille suunnattua Nordean opiskelijavisaa, koska olin liian vanha ja kortilla on ikäraja. Samoin ylioppilaskuntaliike kirjoittaa ohjelmissaan hyvinkin selvästi auki halunsa tukea nimenomaan nuorten valintaa eduskuntaan. Koen tämän painotuksen, keski-ikäisenä ylioppilaskunnan jäsenmaksua edelleen maksavana eduskuntavaaliehdokkaana vähintäänkin epäilyttävänä.  Tasa-arvon markkinat antavat mahdollisuuden siihen, että ollakseen virallisesti tasa-arvoinen, ei tarvitse ajatella kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina: Riittää, kun muistaa kulloinkin muutaman tasa-arvomarkkinoilla korkeimmalla kurssilla noteeratun kriteerin ja muistaa harjoittaa näkyvää ja äänekästä positiivista diskriminaatiota näiden kriteerien suhteen. Koska ihmisten asettaminen eriarvoiseen asemaan jonkin kriteerin suhteen ei tiukasti tulkiten ole tasa-arvoa, positiivinen diskriminaatio on tavallaan johtanut koko tasa-arvon käsitteen romuttumiseen.  Kaikkien ihmisten tasa-arvon ajamisen sijaan, tasa-arvoa ajetaankin ikään kuin yksi ominaisuus kerrallaan. Ajetaanko silloin todellisuudessa tasa-arvoa, vai vain jonkin ryhmän etua toisiin ryhmiin nähden? Alleviivatakseni ongelmaa, kysynkin, että kuinka monta kirjainta rimpsuun LGBTQIAP pitää vielä lisätä, että täysi seksuaalinen tasa-arvo kaikkien ihmisten välillä on lopultakin saavutettu?
 

]]>
2 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272949-tasa-arvo-suoraa-pohdintaa-positiivisen-syrjinnan-kiroista#comments 2019 eduskuntavaalit Epätasa-arvo Feminismi Ikäsyrjintä Sukupuolisyrjintä Sat, 30 Mar 2019 06:33:19 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272949-tasa-arvo-suoraa-pohdintaa-positiivisen-syrjinnan-kiroista
Kukkahatut ja ankeuttajat ovat inhimillisen elämän vihollisia http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272348-kukkahatut-ja-ankeuttavat-ovat-inhimillisen-elaman-vihollisia <p>Päivystävä city-saamelainen, <strong>Petra Laiti</strong>, <a href="https://petralaiti.com/2019/03/20/kun-ei-keksi-mitaan-muuta-pilkattavaa/">on pahastunut</a> siitä, että <strong>Sami Hedbergillä</strong> on typerää huumoria. Laitin mukaan Hedberg tekee tietoisia valintoja loukatakseen vähemmistöjä ja ollakseen seksistinen, koska luonnollisesti ja aivan varmasti kaiken toiminnan motiivina on aina pahuus ja ilkeys. Koko maailma - etenkin heteropartiarkaalinen homonationalismi - on luotu pelkästään sitä varten, että Laitia ahdistaisi.<br /><br />Meikän teoria on, että Sami Hedberg on pukeutunut hameeseen ja meikannut itsensä typerästi sen takia, että nyt hän näyttää hölmöltä ja jengi nauraa sille, että onpa hassua, ku lihava äijä parran kanssa esittää olevansa nainen, hahahalol. Hän todennäköisesti ei ole missään vaiheessa miettinyt, että loukkaanpa nyt tietoisesti saamelaisia ja olen sovinistinen. Mikään muu kuin valkoinen, koulutettu, hyvin toimeentuleva, pääkaupunkiseudulla asuva akateeminen nainen ei voi olla niin etuoikeutettu, että näkee Hedbergin naaman jonain rotu- ja sukupuolisortona.<br /><br />Ei millään pahalla, kukkahatut, mutta te olette pilanneet maailman. Huumori on yksi inhimillisyyden tärkeimmistä ominaisuuksista. Huumorin demonisointi ja mustamaalaaminen on epäinhimillistä kulttuurin vastaista toimintaa. Voitte sanoa vitsiä typeräksi ja huonoksi, mutta se ei tee siitä pahuutta, sovinismia tai rasistisuutta. Vitsi on vain vitsi.<br /><br />Kukkahattuilu on vastenmielistä, koska se olettaa ihmisten olevan lähtökohtaisesti pahoja. Kukkahattuilussa asioita punnitaan sen perusteella, voisiko asiassa olla jotain pahaa. Jos on edes mahdollisuus siihen, että jollain ihmeellisellä kikalla asia voidaan tulkita negatiivisesti, on se kukkahatulle todiste tietoisesta pahuudesta. Kukkahattuilu on tapa muuttaa kaikki positiivinen negatiiviseksi, valo pimeydeksi ja hyvyys pahuudeksi. Se on katsantokanta, jossa ihminen on syyllinen, kunnes toisin todistetaan. Kukkahattuilu on henkinen syöpä, joka kannustaa älylliseen laiskuuteen ja vihaamaan kanssaihmistä. Kukkahattuilu raiskaa ja tuhoaa viattomuuden, ilon, rakkauden ja huumorin. Lyhyesti sanottuna kukkahattuilu on perseestä.<br /><br />Kukkahattuilun suurin ongelma on se, että kyse ei ole mistään yhteiskunnallisesta päätöksestä, jolle voisi tehdä helposti jotain, vaan eräänlaisesta ajan hengestä, zeitgeistista. Asiassa on kyse kollektiivisesta harhasta ja kognitiivisesta dissonanssista. Tämän vuoksi kukkahattuilun kitkemisen on lähdettävä yksilöstä ja hänen toiminnastaan. Koska kukkahattuilun tärkein kontrollimekanismi on luoda itsesensuurin ja häpeän ilmapiiri, on kaikista tehokkain tapa vastustaa kukkahattutyranniaa yksinkertaisesti olla sensuroimatta itseä, antaa palaa ja olla häpeämättä mitään mielipiteitään tai omaa ilmaisuaan. Kukkahattuilun pahin vihollinen on avoin yhteiskunta, joka olettaa, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti vilpittömiä ja hyviä tyyppejä, ellei toisin todisteta. Kukkahattuilua vastustetaan ottamalla rennosti, heittämällä huulta ja ennen kaikkea haistattamalla pitkät poliittiselle korrektiudelle.<br /><br />Maailma on selkeästi valmis, kun tällaisista asioista tehdään ongelmia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päivystävä city-saamelainen, Petra Laiti, on pahastunut siitä, että Sami Hedbergillä on typerää huumoria. Laitin mukaan Hedberg tekee tietoisia valintoja loukatakseen vähemmistöjä ja ollakseen seksistinen, koska luonnollisesti ja aivan varmasti kaiken toiminnan motiivina on aina pahuus ja ilkeys. Koko maailma - etenkin heteropartiarkaalinen homonationalismi - on luotu pelkästään sitä varten, että Laitia ahdistaisi.

Meikän teoria on, että Sami Hedberg on pukeutunut hameeseen ja meikannut itsensä typerästi sen takia, että nyt hän näyttää hölmöltä ja jengi nauraa sille, että onpa hassua, ku lihava äijä parran kanssa esittää olevansa nainen, hahahalol. Hän todennäköisesti ei ole missään vaiheessa miettinyt, että loukkaanpa nyt tietoisesti saamelaisia ja olen sovinistinen. Mikään muu kuin valkoinen, koulutettu, hyvin toimeentuleva, pääkaupunkiseudulla asuva akateeminen nainen ei voi olla niin etuoikeutettu, että näkee Hedbergin naaman jonain rotu- ja sukupuolisortona.

Ei millään pahalla, kukkahatut, mutta te olette pilanneet maailman. Huumori on yksi inhimillisyyden tärkeimmistä ominaisuuksista. Huumorin demonisointi ja mustamaalaaminen on epäinhimillistä kulttuurin vastaista toimintaa. Voitte sanoa vitsiä typeräksi ja huonoksi, mutta se ei tee siitä pahuutta, sovinismia tai rasistisuutta. Vitsi on vain vitsi.

Kukkahattuilu on vastenmielistä, koska se olettaa ihmisten olevan lähtökohtaisesti pahoja. Kukkahattuilussa asioita punnitaan sen perusteella, voisiko asiassa olla jotain pahaa. Jos on edes mahdollisuus siihen, että jollain ihmeellisellä kikalla asia voidaan tulkita negatiivisesti, on se kukkahatulle todiste tietoisesta pahuudesta. Kukkahattuilu on tapa muuttaa kaikki positiivinen negatiiviseksi, valo pimeydeksi ja hyvyys pahuudeksi. Se on katsantokanta, jossa ihminen on syyllinen, kunnes toisin todistetaan. Kukkahattuilu on henkinen syöpä, joka kannustaa älylliseen laiskuuteen ja vihaamaan kanssaihmistä. Kukkahattuilu raiskaa ja tuhoaa viattomuuden, ilon, rakkauden ja huumorin. Lyhyesti sanottuna kukkahattuilu on perseestä.

Kukkahattuilun suurin ongelma on se, että kyse ei ole mistään yhteiskunnallisesta päätöksestä, jolle voisi tehdä helposti jotain, vaan eräänlaisesta ajan hengestä, zeitgeistista. Asiassa on kyse kollektiivisesta harhasta ja kognitiivisesta dissonanssista. Tämän vuoksi kukkahattuilun kitkemisen on lähdettävä yksilöstä ja hänen toiminnastaan. Koska kukkahattuilun tärkein kontrollimekanismi on luoda itsesensuurin ja häpeän ilmapiiri, on kaikista tehokkain tapa vastustaa kukkahattutyranniaa yksinkertaisesti olla sensuroimatta itseä, antaa palaa ja olla häpeämättä mitään mielipiteitään tai omaa ilmaisuaan. Kukkahattuilun pahin vihollinen on avoin yhteiskunta, joka olettaa, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti vilpittömiä ja hyviä tyyppejä, ellei toisin todisteta. Kukkahattuilua vastustetaan ottamalla rennosti, heittämällä huulta ja ennen kaikkea haistattamalla pitkät poliittiselle korrektiudelle.

Maailma on selkeästi valmis, kun tällaisista asioista tehdään ongelmia.

]]>
7 http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272348-kukkahatut-ja-ankeuttavat-ovat-inhimillisen-elaman-vihollisia#comments Feminismi Huumori Petra Laiti Sami Hedberg Sovinismi Sat, 23 Mar 2019 08:37:57 +0000 Jiri Keronen http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272348-kukkahatut-ja-ankeuttavat-ovat-inhimillisen-elaman-vihollisia
Toksiset leikit http://samilepist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272049-toksiset-leikit <p>Intersektionaaliset feministit ovat viime aikoina ottaneet aiheekseen arvostella varsinkin poikien &quot;rajuja leikkejä&quot;. Alleviivataan tunneälyä ja sensitiivisyyttä. Monia lapsia ei nämä asiat kuitenkaan kiinnosta. Eikä pidäkkään. Ne opitaan leikkiessä</p><p>Lasten rajut leikit ovat verrattavissa kaikkien eläinpentujen luonnolliseen käyttäytymiseen, jossa haetaan rajoja itselle ja omalle toiminnalle. Rajut leikit kehittävät aivojen etulohkoa ja kehon koordinaatiota. Se opettaa oman, ja toisen kehon rajat, mikä sattuu ja mitä keholla voi tehdä.Se opettaa myös millainen toiminta ei ole hyväksyttävää. Lisäksi lapset rakastavat rajuja leikkejä juuri siitä syystä että ne ovat hyödyllisiä. Ilman tätä harjoittelua, henkilö ei aikuisena tiedä miten toimia turvallisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa fyysinen välienselvittely on välttämätön. Tällöin voi tietämättömyyttään satuttaa toista pahasti.</p><p>Jos lapselta kielletään luontainen tarve leikkiä rajusti, voi kehittyä erilaisia käytöshäiriöitä kuten ADHD jne. Nämähän ovat lisääntyneet rajusti viime aikoina.</p><p>Isää, joka leikkii lapsensa kanssa rajusti, syyllistetään ja syytellään toksisen maskuliinisuuden levittämisestä.<br />Sen sijaan häntä pitäisi kiittää siitä että opettaa lapselleen rajoja. Rajut leikit muodostavat isän ja lapsen välille luottamuksen suhteen. Silloin isä voi sanoa että &quot;nyt loppuu, on menty liian pitkälle&quot;, ja lapsi uskoo sen. Lapsi tietää että isä on siellä jossain, ja varmistaa että leikki ei mene liian pitkälle, ja ketään ei satu. Hän on &quot;kurinpidon päällikkö&quot;, jonka lapsi hyväksyy. Lapsi tietää että leikki loppuu jos jollain ei ole hauskaa.</p><p>Lapsi, joka saa leikkiä välillä rajusti, oppii tunnistamaan milloin raja on ylitetty ja muuttaa käytöstään. Aikuisena hän ei ahdistele naisia/miehiä häiritsevästi, koska tietää kehonkielestä milloin on menty liian pitkälle. Hän havaitsee jos puhuu loukkaavasti, vaikka ei niin olisi sitä tarkoittanutkaan.</p><p>Leikitään ja hassutellaan, välillä rajusti, mutta kuitenkin turvallisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Intersektionaaliset feministit ovat viime aikoina ottaneet aiheekseen arvostella varsinkin poikien "rajuja leikkejä". Alleviivataan tunneälyä ja sensitiivisyyttä. Monia lapsia ei nämä asiat kuitenkaan kiinnosta. Eikä pidäkkään. Ne opitaan leikkiessä

Lasten rajut leikit ovat verrattavissa kaikkien eläinpentujen luonnolliseen käyttäytymiseen, jossa haetaan rajoja itselle ja omalle toiminnalle. Rajut leikit kehittävät aivojen etulohkoa ja kehon koordinaatiota. Se opettaa oman, ja toisen kehon rajat, mikä sattuu ja mitä keholla voi tehdä.Se opettaa myös millainen toiminta ei ole hyväksyttävää. Lisäksi lapset rakastavat rajuja leikkejä juuri siitä syystä että ne ovat hyödyllisiä. Ilman tätä harjoittelua, henkilö ei aikuisena tiedä miten toimia turvallisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa fyysinen välienselvittely on välttämätön. Tällöin voi tietämättömyyttään satuttaa toista pahasti.

Jos lapselta kielletään luontainen tarve leikkiä rajusti, voi kehittyä erilaisia käytöshäiriöitä kuten ADHD jne. Nämähän ovat lisääntyneet rajusti viime aikoina.

Isää, joka leikkii lapsensa kanssa rajusti, syyllistetään ja syytellään toksisen maskuliinisuuden levittämisestä.
Sen sijaan häntä pitäisi kiittää siitä että opettaa lapselleen rajoja. Rajut leikit muodostavat isän ja lapsen välille luottamuksen suhteen. Silloin isä voi sanoa että "nyt loppuu, on menty liian pitkälle", ja lapsi uskoo sen. Lapsi tietää että isä on siellä jossain, ja varmistaa että leikki ei mene liian pitkälle, ja ketään ei satu. Hän on "kurinpidon päällikkö", jonka lapsi hyväksyy. Lapsi tietää että leikki loppuu jos jollain ei ole hauskaa.

Lapsi, joka saa leikkiä välillä rajusti, oppii tunnistamaan milloin raja on ylitetty ja muuttaa käytöstään. Aikuisena hän ei ahdistele naisia/miehiä häiritsevästi, koska tietää kehonkielestä milloin on menty liian pitkälle. Hän havaitsee jos puhuu loukkaavasti, vaikka ei niin olisi sitä tarkoittanutkaan.

Leikitään ja hassutellaan, välillä rajusti, mutta kuitenkin turvallisesti.

]]>
4 http://samilepist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272049-toksiset-leikit#comments Feminismi Isä Lapset Toksisuus Tue, 19 Mar 2019 16:57:03 +0000 Sami Lepistö http://samilepist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272049-toksiset-leikit
Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa http://erikaveltheim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272005-nykyfeminismi-tai-sukupuolikiintiot-eivat-edusta-tasa-arvoa <p>Me ja monet muut naiset olemme kyllästyneitä tämän nykyisen tasa-arvoaatteen irvikuvan viime vuosien tempauksiin, joiden vuoksi voidaan perustellusti sanoa, ettei nykyfeministisellä aatteella ole enää mitään tekemistä tasa-arvon kanssa.</p><p>&rdquo;Aikanaan tärkeitä asioita, kuten naisten ääni- ja omistusoikeutta sekä muita tasavertaisia juridisia oikeuksia ajanut tärkeä yhteiskunnallinen liike on muuttunut eturyhmäpolitikoinniksi, jossa ihmisen sukupuolen ja ihonvärin perusteella määritellään oikeuksia ja sanojen painoarvoa&rdquo;, toteaa eduskuntavaaliehdokas Erika Veltheim.</p><p>Nykyinen media ja etenkin Helsingin Sanomien Nyt-liite on täynnä feminismin kritiikitöntä ajamista, jossa journalismi on kadonnut jo ajat sitten. Samoin sukupuolentutkimuksessa yliopistoissa ei ole enää tieteellistä metodia noudattavaa faktapohjaista tarkastelua, vaan kyse on lähinnä puhtaasta ideologian pönkittämisestä. Toisaalta taas esimerkiksi Saara Särmä ja muut kokevat jotenkin edistävänsä asiaansa piirtelemällä sukupuolielinten kuvia väitöskirjoihin ja pukeutumalla vastaaviin päähineihin kulkueissaan.</p><p>&rdquo;Tällä hetkellä liikkeeseen kuuluu olennaisena osana miesten syrjiminen, eri sukupuolille ja etnisyyksille rakennetut erioikeudet kiintiöillä, sananvapauden rajoittamispyrkimykset vihapuheen varjolla sekä naisia ja vähemmistöjä uhriuttava retoriikka, jossa kaikkiin ongelmiin on syynä lähinnä valkoihoinen mies joka on jossain mystisessä valta-asemassa&rdquo;, naurahtaa Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Auri Siika-aho.</p><p>Miesten enemmistö pörssiyhtiöiden hallituksissa on ongelma, mutta naisten suhteellisesti suurempi osuus julkisen sektorin viroissa ei ole. Miesenemmistö teknisillä koulutusaloilla on ongelma, mutta naisenemmistö ylipäätään korkeakouluissa taas ei. Miesten korkea syrjäytymis-, alkoholisoitumis- ja itsemurhariski tai yliedustus työtapaturmissa ei ole ongelma puhumattakaan siitä, että nuorten miesten työttömyysaste on joka puolella Suomea selvästi korkeampi kuin naisilla. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä työskentelee 17 ihmistä ja kaikki heistä ovat naisia. Neljä viidestä tasa-arvovaltuutetusta on ollut naisia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto työllistää 21 henkilöä, joista 15 on naisia ja nämä ovat kaikki ok.</p><p>&ldquo;Emme kiistä etteikö lapsilla voisi olla jotain vanhoja roolimalleja miehille ja naisille sopivista ammateista, mutta enemmistö opettajista ja varhaiskasvatusalan työntekijöistä sekä yliopisto-opiskelijoista on naisia, joten naisethan ovat siten etuasemassa purkamassa vanhahtavia sukupuoliin liittyviä ammattikuvia ja ovat varmasti tulevaisuudessa enemmänkin edustettuina muilla aloilla&rdquo;, miettivät eduskuntavaaliehdokkaat yhteistuumin.</p><p>Me naisina koemme naisia halventavana, jos meidät valitaan työhön tai tehtävään vain sukupuolemme takia vaikka tarjolla olisi ollut pätevämpi mieshakija, poliittisista tehtävistä puhumattakaan. Mitä tasa-arvoa edustaa 50/50 ajattelu asiassa kuin asiassa? Vaadimme kiintiöiden purkua. Ei ole millään tavalla hyväksyttävää asettaa ihmisiä erilaiseen juridiseen asemaan etnisyyden tai sukupuolen mukaan, vaan tehtäviin pitää ehdottomasti valita pätevimmät ja kyvykkäimmät hakijat.</p><p>Toisaalta jos feministien mukaan sukupuoli on sosiaalinen konstruktio niin mihin me sitten edes tarvitsemme kiintiöitä?</p><p>Haluamme haastaa kaikki kyseenalaistamaan tämän &ldquo;tasa-arvon&rdquo; aatteen, sillä oikeaa tasa-arvoa se ei enää edistä mitenkään. Voiko yhden sukupuolen ja etnisyyden merkitystä jatkuvasti joka asiassa korostava aate olla tasa-arvoinen?</p> Kirjoittajat: Auri Siika-aho ja Erika Veltheim<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me ja monet muut naiset olemme kyllästyneitä tämän nykyisen tasa-arvoaatteen irvikuvan viime vuosien tempauksiin, joiden vuoksi voidaan perustellusti sanoa, ettei nykyfeministisellä aatteella ole enää mitään tekemistä tasa-arvon kanssa.

”Aikanaan tärkeitä asioita, kuten naisten ääni- ja omistusoikeutta sekä muita tasavertaisia juridisia oikeuksia ajanut tärkeä yhteiskunnallinen liike on muuttunut eturyhmäpolitikoinniksi, jossa ihmisen sukupuolen ja ihonvärin perusteella määritellään oikeuksia ja sanojen painoarvoa”, toteaa eduskuntavaaliehdokas Erika Veltheim.

Nykyinen media ja etenkin Helsingin Sanomien Nyt-liite on täynnä feminismin kritiikitöntä ajamista, jossa journalismi on kadonnut jo ajat sitten. Samoin sukupuolentutkimuksessa yliopistoissa ei ole enää tieteellistä metodia noudattavaa faktapohjaista tarkastelua, vaan kyse on lähinnä puhtaasta ideologian pönkittämisestä. Toisaalta taas esimerkiksi Saara Särmä ja muut kokevat jotenkin edistävänsä asiaansa piirtelemällä sukupuolielinten kuvia väitöskirjoihin ja pukeutumalla vastaaviin päähineihin kulkueissaan.

”Tällä hetkellä liikkeeseen kuuluu olennaisena osana miesten syrjiminen, eri sukupuolille ja etnisyyksille rakennetut erioikeudet kiintiöillä, sananvapauden rajoittamispyrkimykset vihapuheen varjolla sekä naisia ja vähemmistöjä uhriuttava retoriikka, jossa kaikkiin ongelmiin on syynä lähinnä valkoihoinen mies joka on jossain mystisessä valta-asemassa”, naurahtaa Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Auri Siika-aho.

Miesten enemmistö pörssiyhtiöiden hallituksissa on ongelma, mutta naisten suhteellisesti suurempi osuus julkisen sektorin viroissa ei ole. Miesenemmistö teknisillä koulutusaloilla on ongelma, mutta naisenemmistö ylipäätään korkeakouluissa taas ei. Miesten korkea syrjäytymis-, alkoholisoitumis- ja itsemurhariski tai yliedustus työtapaturmissa ei ole ongelma puhumattakaan siitä, että nuorten miesten työttömyysaste on joka puolella Suomea selvästi korkeampi kuin naisilla. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä työskentelee 17 ihmistä ja kaikki heistä ovat naisia. Neljä viidestä tasa-arvovaltuutetusta on ollut naisia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto työllistää 21 henkilöä, joista 15 on naisia ja nämä ovat kaikki ok.

“Emme kiistä etteikö lapsilla voisi olla jotain vanhoja roolimalleja miehille ja naisille sopivista ammateista, mutta enemmistö opettajista ja varhaiskasvatusalan työntekijöistä sekä yliopisto-opiskelijoista on naisia, joten naisethan ovat siten etuasemassa purkamassa vanhahtavia sukupuoliin liittyviä ammattikuvia ja ovat varmasti tulevaisuudessa enemmänkin edustettuina muilla aloilla”, miettivät eduskuntavaaliehdokkaat yhteistuumin.

Me naisina koemme naisia halventavana, jos meidät valitaan työhön tai tehtävään vain sukupuolemme takia vaikka tarjolla olisi ollut pätevämpi mieshakija, poliittisista tehtävistä puhumattakaan. Mitä tasa-arvoa edustaa 50/50 ajattelu asiassa kuin asiassa? Vaadimme kiintiöiden purkua. Ei ole millään tavalla hyväksyttävää asettaa ihmisiä erilaiseen juridiseen asemaan etnisyyden tai sukupuolen mukaan, vaan tehtäviin pitää ehdottomasti valita pätevimmät ja kyvykkäimmät hakijat.

Toisaalta jos feministien mukaan sukupuoli on sosiaalinen konstruktio niin mihin me sitten edes tarvitsemme kiintiöitä?

Haluamme haastaa kaikki kyseenalaistamaan tämän “tasa-arvon” aatteen, sillä oikeaa tasa-arvoa se ei enää edistä mitenkään. Voiko yhden sukupuolen ja etnisyyden merkitystä jatkuvasti joka asiassa korostava aate olla tasa-arvoinen?

Kirjoittajat: Auri Siika-aho ja Erika Veltheim ]]>
39 http://erikaveltheim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272005-nykyfeminismi-tai-sukupuolikiintiot-eivat-edusta-tasa-arvoa#comments Antifeminismi Feminismi Sukupuolikiintiöt Sukupuoliroolit Tue, 19 Mar 2019 09:06:07 +0000 Erika Veltheim http://erikaveltheim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272005-nykyfeminismi-tai-sukupuolikiintiot-eivat-edusta-tasa-arvoa
Ymmärsin miksi en pidä feminismistä http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271982-ymmarsin-miksi-en-pida-feminismista <p>Asian ymmärtämiseen meni todella kauan aikaa. Jokin käytännön feminismissä hiersi minua senkin lisäksi, että sen syyttävä sormi osoitti joskus kummasti aivan väärään suuntaan. Vaikka olen tiennyt mitä pääosa nykyajan feministeistä ajaa ja mitä he ajattelevat, nyt ymmärsin mikä tarkkaan ottaen oli ongelma. Tämä teksti ei ole kuitenkaan tarkoitettu hyökkäykseksi feminismiä vastaan sen lopettamiseksi, vaan sen korjaamiseksi.</p><p>Syy löytyy samasta asiasta, mikä minua muissakin kollektivistisissa aatesuunnissa ja uskonnoissa hiertää: yhteiskunnan jakamisessa blokkeihin, näiden vastakkainasettelun korostamisessa, yksilön pakottamisessa tietyn ryhmän jäseneksi ja näistä seuraavan toiseuden ja vihollisuuden kylvämisessä. Sosialistit asettivat vastakkain työväen ja porvarit, kansallissosialistit Saksan kansan ja juutalaiset, kirkko asetti vastakkain uskovat ja pakanat.</p><p>Ryhmien käyttäminen on helppo tapa jäsentää maailmaa. Yksilöt on helppo työntää haluamaansa lokeroon. Eikä tarvitse välittää halusiko tai sopiko yksilö ryhmään tai ei. Kun liberaali kirjoittaa feminismiä kritisoivan tekstin, kuuluu hän selkeästi alt-rightiin, eli hän sympatisoi fasisteja ja on täten itsekin fasisti. Jos kyseessä on vieläpä mies, kuuluu hän selkeästi myös patriarkaattiin. Yksilö on selvästi valkoisen miehen ylivaltaa ajava fasisti, joka ei varmasti sovi ainakaan liittolaiseksi.</p><p>Ei ole merkitystä vaikka henkilö kuuluisi kymmeniin tilastollisesti merkittäviin ryhmiin tai jos hän harrastusten tai ammatin kautta olisi tekemisissä lähinnä sellaisten ryhmien kautta, jotka ajavat täysin päinvastaisia asioita kuin oletettu valkoihoinen miesfasisti-ryhmä. Yksilö nuijitaan sopivaan koloon, korostetaan oman ryhmän koherenssia ja lietsotaan vihaa kuviteltua, valtavaa vihollisheimoa kohtaan. Lukemattoman monet yksilöön vaikuttavat muuttujat puristetaan yhdeksi päälle/pois-kytkimeksi.</p><p>Lisäksi näistä samaan ryhmään pakotetuista yhteenkuulumattomista yksilöistä pyritään tekemään syyllisiä kaikista niistä väärinteoista mitä yksi tai muutama ryhmän jäsen on tehnyt. Samaa syyllistämistä käytetään uskonnoissa ja kaikissa sosialismiin perustuvissa aatesuunnissa. Jos yksi mies raiskaa, kaikki miehet ovat raiskaajia tai syyllisiä avunantoon. Jos yksi turvapaikanhakija käyttää hyväkseen lapsia, ovat kaikki turvapaikanhakijat pedofiilejä tai syyllisiä avunantoon. Jos yksi työnantaja kohtelee työntekijää huonosti, ovat kaikki työnantajat kapitalistisikoja.</p><p>Tästä kaikesta seuraa minulle lähinnä pahoinvointia ja ymmärtämättömyyttä. Eikö tosiaan voida käsitellä ihmisiä yksilöinä?&nbsp;</p><p>Sallin itselleni vain muutamia blokkeja, tai ryhmiä, kuten vaikkapa nuoruuden ystävät ja vapausaatteen kannattajat. Suorastaan tribalismiin sorrun vain ja ainoastaan käydessäni teknobileissä, eikä siellä luokka- tai sukupuolieroja tunneta. Pidän siis itseäni, ja aivan kaikkia muita, ensisijaisesti yksilöinä. Yksilöt voivat ryhmittyä kuten itse haluavat, mutta aktiivisesti pyrin siihen etten ajattele heitä johonkin ryhmään kuuluvaksi. Aina se ei ole helppoa.</p><p>Erityisesti tämä feminismin harjoittama blokkeihin jako tuntuu kummalliselta intersektionaalisen feminismin tapauksessa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on nimenomaan yhdistää ja sulauttaa, ei niinkään jakaa ja eriyttää.</p><p>Mutta ei minua naisten asioiden ajaminen itsessään ärsytä. Yksilöpainotteisen feminismin toivotan tervetulleeksi, vaikken itseäni voisikaan koskaan feministiksi tunnustaa. On ollut tarpeellista, ja on yhä, että tunnistetaan jonkin ryhmän kärsivän syrjinnästä, alemmista palkoista ja väkivallasta. Mielestäni sen pitäisi johtaa ennemmin ongelman korjaamiseen, ei syyllisten etsintään. Eikä varsinkaan niin, että kuvitteellinen ryhmä olisi vastuussa yksilön tekemisistä.<br /><br />Aki Kivirinta on Liberaalipuolueen eduskuntavaaliehdokas Oulun vaalipiirissä.<br /><br />Minua voi äänestää numerolla 80.<br /><br />Mielipiteeni on henkilökohtainen eikä edusta puolueeni mielipidettä. Eikä työnantajan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Asian ymmärtämiseen meni todella kauan aikaa. Jokin käytännön feminismissä hiersi minua senkin lisäksi, että sen syyttävä sormi osoitti joskus kummasti aivan väärään suuntaan. Vaikka olen tiennyt mitä pääosa nykyajan feministeistä ajaa ja mitä he ajattelevat, nyt ymmärsin mikä tarkkaan ottaen oli ongelma. Tämä teksti ei ole kuitenkaan tarkoitettu hyökkäykseksi feminismiä vastaan sen lopettamiseksi, vaan sen korjaamiseksi.

Syy löytyy samasta asiasta, mikä minua muissakin kollektivistisissa aatesuunnissa ja uskonnoissa hiertää: yhteiskunnan jakamisessa blokkeihin, näiden vastakkainasettelun korostamisessa, yksilön pakottamisessa tietyn ryhmän jäseneksi ja näistä seuraavan toiseuden ja vihollisuuden kylvämisessä. Sosialistit asettivat vastakkain työväen ja porvarit, kansallissosialistit Saksan kansan ja juutalaiset, kirkko asetti vastakkain uskovat ja pakanat.

Ryhmien käyttäminen on helppo tapa jäsentää maailmaa. Yksilöt on helppo työntää haluamaansa lokeroon. Eikä tarvitse välittää halusiko tai sopiko yksilö ryhmään tai ei. Kun liberaali kirjoittaa feminismiä kritisoivan tekstin, kuuluu hän selkeästi alt-rightiin, eli hän sympatisoi fasisteja ja on täten itsekin fasisti. Jos kyseessä on vieläpä mies, kuuluu hän selkeästi myös patriarkaattiin. Yksilö on selvästi valkoisen miehen ylivaltaa ajava fasisti, joka ei varmasti sovi ainakaan liittolaiseksi.

Ei ole merkitystä vaikka henkilö kuuluisi kymmeniin tilastollisesti merkittäviin ryhmiin tai jos hän harrastusten tai ammatin kautta olisi tekemisissä lähinnä sellaisten ryhmien kautta, jotka ajavat täysin päinvastaisia asioita kuin oletettu valkoihoinen miesfasisti-ryhmä. Yksilö nuijitaan sopivaan koloon, korostetaan oman ryhmän koherenssia ja lietsotaan vihaa kuviteltua, valtavaa vihollisheimoa kohtaan. Lukemattoman monet yksilöön vaikuttavat muuttujat puristetaan yhdeksi päälle/pois-kytkimeksi.

Lisäksi näistä samaan ryhmään pakotetuista yhteenkuulumattomista yksilöistä pyritään tekemään syyllisiä kaikista niistä väärinteoista mitä yksi tai muutama ryhmän jäsen on tehnyt. Samaa syyllistämistä käytetään uskonnoissa ja kaikissa sosialismiin perustuvissa aatesuunnissa. Jos yksi mies raiskaa, kaikki miehet ovat raiskaajia tai syyllisiä avunantoon. Jos yksi turvapaikanhakija käyttää hyväkseen lapsia, ovat kaikki turvapaikanhakijat pedofiilejä tai syyllisiä avunantoon. Jos yksi työnantaja kohtelee työntekijää huonosti, ovat kaikki työnantajat kapitalistisikoja.

Tästä kaikesta seuraa minulle lähinnä pahoinvointia ja ymmärtämättömyyttä. Eikö tosiaan voida käsitellä ihmisiä yksilöinä? 

Sallin itselleni vain muutamia blokkeja, tai ryhmiä, kuten vaikkapa nuoruuden ystävät ja vapausaatteen kannattajat. Suorastaan tribalismiin sorrun vain ja ainoastaan käydessäni teknobileissä, eikä siellä luokka- tai sukupuolieroja tunneta. Pidän siis itseäni, ja aivan kaikkia muita, ensisijaisesti yksilöinä. Yksilöt voivat ryhmittyä kuten itse haluavat, mutta aktiivisesti pyrin siihen etten ajattele heitä johonkin ryhmään kuuluvaksi. Aina se ei ole helppoa.

Erityisesti tämä feminismin harjoittama blokkeihin jako tuntuu kummalliselta intersektionaalisen feminismin tapauksessa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on nimenomaan yhdistää ja sulauttaa, ei niinkään jakaa ja eriyttää.

Mutta ei minua naisten asioiden ajaminen itsessään ärsytä. Yksilöpainotteisen feminismin toivotan tervetulleeksi, vaikken itseäni voisikaan koskaan feministiksi tunnustaa. On ollut tarpeellista, ja on yhä, että tunnistetaan jonkin ryhmän kärsivän syrjinnästä, alemmista palkoista ja väkivallasta. Mielestäni sen pitäisi johtaa ennemmin ongelman korjaamiseen, ei syyllisten etsintään. Eikä varsinkaan niin, että kuvitteellinen ryhmä olisi vastuussa yksilön tekemisistä.

Aki Kivirinta on Liberaalipuolueen eduskuntavaaliehdokas Oulun vaalipiirissä.

Minua voi äänestää numerolla 80.

Mielipiteeni on henkilökohtainen eikä edusta puolueeni mielipidettä. Eikä työnantajan.

]]>
2 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271982-ymmarsin-miksi-en-pida-feminismista#comments Feminismi Individualismi Intersektionaalinen feminismi Liberalismi Minna Canth Tue, 19 Mar 2019 07:05:37 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271982-ymmarsin-miksi-en-pida-feminismista
Valokuvafestivaaleilla lytätään seksityötä http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271542-valokuvafestivaaleilla-lytataan-seksityota <p>Poliittisen valokuvan festivaaleilla Helsingin kaapelitehtaalla on näytteillä pietarilaisen Darja Apahontšitšin seksikauppaa kritisoivia töitä. Tänään Apahontšitš <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006032408.html">esitteli näkemyksiään Helsingin Sanomissa (maksumuurin takana</a><a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006032408.html)4">)</a>.</p><p>Apahontšitš puhuu jutussa seksikauppaan liittyvästä korruptiosta ja muista epäkohdista. Apahontšitšin mielestä koko seksityö-käsitettä ei pitäisi käyttää:</p><p>&rdquo;<em>Itse en hyväksi seksityöläinen-sanaa&rdquo;, Apakhonchich sanoo. &rdquo;Minusta se ei ole työtä vaan hyväksikäyttöä. Itse puhun naisista, jotka ovat osallisina prostituutioon. On tietysti eroja siinä, miten kukakin asian näkee. Jos joku haluaa puhua itsestään seksityöläisenä, niin hyväksyn sen tietysti heidän valintanaan, mutta itse en ajattele sitä niin.&rdquo;</em></p><p>Ristiriitainen viimeinen lause kiistää seksityössä toimivien naisten oman toimijuuden. Kuten monen prostituution vastustajan, myös Apahontšitšin mielestä pohjimmiltaan kukaan ei voi tehdä vapaaehtoisesti seksityötä. Nainen joka luulee tekevänsä seksityötä on oikeasti jotenkin hullu tai manipulaation uhri.&nbsp;Feministejä joita jakavat tämän näkökannan kutsutaan usein lyhenteellä swerf (sex-worker exclusionary radical feminist, seksityöläiset ulossulkeva radikaalifeministi).</p><p>Seksityökeskustelu jatkuu Venäjällä</p><p>Apahontšitšin näkemyksiä on yllättävää lukea suomalaisesta lehdestä, koska suomalaisessa feminismissä seksityökeskustelu on oikeastaan jo käyty loppuun. Vuonna 2012 Suomessa perustettiin <a href="https://feministinenaloite.wordpress.com/">Feministinen aloite</a> -ryhmä ajamaan seksityöläisten oikeuksia . Ryhmä ei ole päivittänyt sivujaan pariin vuoteen, ehkä siksi että ryhmä linja on nykyään suomalaisen feminismin valtavirtaa. Nykyään harva Suomessa kannattaa esimerkiksi seksinostokieltoa, ja joistain facebookin feministiryhmistä voi lentää ulos mikäli esittää seksityöläiset ulossulkevia näkemyksiä.</p><p>Myös Ruotsissa keskustelu on oikeastaan käyty loppuun, mutta lopputulos on ollut päinvastainen. Ruotsissa lähes kaikki kannattavat seksinostokieltoa, ja haluavat myös levittää sitä muihin maihin. Seksityöläisten feministinen järjestö <a href="https://www.facebook.com/fckforbundet/">Fuckförbundet</a>&nbsp;on täysin marginalisoitu, ja sitä tukevat feministit joutuvat helposti hylkiöiksi. Viime vuonna Fuckförbundetin piti esimerkiksi osallistua Tukholman anarkistisille kirjamessuille, mutta järjestäjät saivat niin paljon vihaista palautetta että he lopulta potkivat Fuckförbundetin pois messuilta.</p><p>Venäjällä taas keskustelua käydään yhä, ja se repii feministiliikettä rajusti. Tämä kertoo keskustelukulttuurin eroista. Suomessa ja Ruotsissa pyritään konsensukseen, ja konsensusta tuetaan vaikka se olisi väärässä. Venäjällä kukaan ei arvosta keskitien kulkijoita, ja kun kanta on valittu sen puolesta tapellaan loppuun asti. Tosin moni pyrkii myös välttämään kannanottoa liikettä jyrkästi jakavassa kiistassa, enkä osaa sanoa kumpi leiri on tällä hetkellä Venäjällä vahvempi.</p><p>Apahontšitšin mielestä seksityön laajuus ja näkevyys Venäjällä liittyy konservatiivisuuteen, minusta tämä ei ole itsestäänselvää. Seksityö on kysymys, johon suhtautuminen ei läheskään aina mene liberaali-konservatiivi jakolinjan mukaisesti. Seksityö oli tsaarinaikana laillista, mutta siihen liittyi paljon tunkeilevaa viranomaiskontrollia joka ei kunnioittanut lainkaan seksityöläisten määräämisoikeutta omiin kehoihinsa. Konservatiiville seksityö saattaa olla pienempi paha kuin avioerot, mutta seksityötä vapaaehtoisesti tekevä nainen on kaikille konservatiiveille joko mahdottomuus, kauhistus tai molempia.</p><p>Seksityöläisen asema Venäjällä</p><p>Monen venäläisen aktivistin mielestä Apahontšitšin esittämät näkemykset ovat ongelmallisia. Pääsyy seksityöhön liittyvään korruptioon Venäjällä on varmasti kaiken seksityön laittomuus. Siinä missä Suomessa sekä seksin ostaminen että myyminen on laillista ja Ruotsissakin laitonta vain ostaminen, Venäjällä laitonta on myynti (ja joillain alueilla myös ostaminen). Rangaistukset eivät ole kovia, seksin myyminen on lievä rikkomus josta rangaistaan rikkomuslain (Кодекс об административных правонаружениях) pykälän 6.11 mukaan 1500-2000 ruplan (20-27 euron) sakoilla. Tämä kuitenkin mahdollistaa poliisille laajan seksityöläisten kiusanteon, ja pitää seksityöläiset maan alla. Monet seksityöläiset toimivat Venäjällä itsenäisesti. Toiset turvautuvat sutenööreihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen varmistaakseen että asiakkaat maksavat palveluista, koska poliisi ei suojaa tarjoa.</p><p>Korruptio on usein laajinta kun lait ovat typeriä. Ei ole kenenkään etu, että poliisi sakottaa ja vie seksityöläisiä putkaan. Siksi poliisille on helppoa kerätä sakkojen sijasta lahjuksia seksityöläisiltä. Tosin usein tämä ei jää lahjuksiin, vaan poliisit myös vaativat palveluita ilmaiseksi ja hakkaavat tästä kieltäytyviä seksityöläisiä. Lisäksi bordellit toimivat usein suoraan poliisin kontrollissa, jolloin seksityöläisten on turhaa kääntyä poliisin puoleen mistään epäkohdista.</p><p>Apahontšitš ei mainitse minkälaisia lakeja hän kannattaisi, mutta en usko että Venäjän olosuhteissa siirtyminen myyntikiellosta ostokieltoon parantaisi seksityöläisten asemaa merkittävästi. Pääsyy seksityöläisten kohtaamaan mielivaltaan Venäjällä ja korruptioon on seksityön maanalaisuus.</p><p>Myös ihmiskauppa ja seksiorjuus ovat Venäjällä ongelmia, mutta suuri osa seksityöläisistä tekee seksityötä vapaaehtoisesti, sikäli kun mikään työ kapitalismissa on vapaaehtoista ylipäätänsä. Heille seksityöhön voi liittyä terveys- ja turvallisuusriskejä, mutta tilanne tuskin paranee jos heidät pakotetaan joihinkin muihin töihin. Pakottaminen ei myöskään ole onnistunut tähänkään asti.</p><p>Toisin kuin Suomessa luullaan, kaikki ongelmat eivät välttämättä ratkea lainsäädännöllä ja täsmälleen sama lainsäädäntö ei välttämättä johda samaan lopputulokseen toisessa maassa. Joka tapauksessa seksityöläisten asemasta päätettäessä olisi syytä aina kuunnella myös seksityöläisiä itseään, eikä kiistää heidän toimijuuttaan tai itsemäärittelyään. Ihmiskauppaa ja seksiorjuutta pitäisi myös pystyä käsittelemään seksityöstä erillisinä ilmiöinä.</p><p>Apahontšitšin työt ovat tyylikkäitä ja ajatuksia herättäviä. En halua että Poliittisen valokuvan festivaalit heittäisivät ne ulos, tai että lehdet lopettaisivat haastattelujen tekemisen. Mutta mikäli jonkun ihmisryhmän valintojen vapaaehtoisuus tai koko olemassaolo kiistetään, olisi syytä aina antaa tilaa myös vastakkaiselle näkemykselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Antti Rautiainen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliittisen valokuvan festivaaleilla Helsingin kaapelitehtaalla on näytteillä pietarilaisen Darja Apahontšitšin seksikauppaa kritisoivia töitä. Tänään Apahontšitš esitteli näkemyksiään Helsingin Sanomissa (maksumuurin takana).

Apahontšitš puhuu jutussa seksikauppaan liittyvästä korruptiosta ja muista epäkohdista. Apahontšitšin mielestä koko seksityö-käsitettä ei pitäisi käyttää:

Itse en hyväksi seksityöläinen-sanaa”, Apakhonchich sanoo. ”Minusta se ei ole työtä vaan hyväksikäyttöä. Itse puhun naisista, jotka ovat osallisina prostituutioon. On tietysti eroja siinä, miten kukakin asian näkee. Jos joku haluaa puhua itsestään seksityöläisenä, niin hyväksyn sen tietysti heidän valintanaan, mutta itse en ajattele sitä niin.”

Ristiriitainen viimeinen lause kiistää seksityössä toimivien naisten oman toimijuuden. Kuten monen prostituution vastustajan, myös Apahontšitšin mielestä pohjimmiltaan kukaan ei voi tehdä vapaaehtoisesti seksityötä. Nainen joka luulee tekevänsä seksityötä on oikeasti jotenkin hullu tai manipulaation uhri. Feministejä joita jakavat tämän näkökannan kutsutaan usein lyhenteellä swerf (sex-worker exclusionary radical feminist, seksityöläiset ulossulkeva radikaalifeministi).

Seksityökeskustelu jatkuu Venäjällä

Apahontšitšin näkemyksiä on yllättävää lukea suomalaisesta lehdestä, koska suomalaisessa feminismissä seksityökeskustelu on oikeastaan jo käyty loppuun. Vuonna 2012 Suomessa perustettiin Feministinen aloite -ryhmä ajamaan seksityöläisten oikeuksia . Ryhmä ei ole päivittänyt sivujaan pariin vuoteen, ehkä siksi että ryhmä linja on nykyään suomalaisen feminismin valtavirtaa. Nykyään harva Suomessa kannattaa esimerkiksi seksinostokieltoa, ja joistain facebookin feministiryhmistä voi lentää ulos mikäli esittää seksityöläiset ulossulkevia näkemyksiä.

Myös Ruotsissa keskustelu on oikeastaan käyty loppuun, mutta lopputulos on ollut päinvastainen. Ruotsissa lähes kaikki kannattavat seksinostokieltoa, ja haluavat myös levittää sitä muihin maihin. Seksityöläisten feministinen järjestö Fuckförbundet on täysin marginalisoitu, ja sitä tukevat feministit joutuvat helposti hylkiöiksi. Viime vuonna Fuckförbundetin piti esimerkiksi osallistua Tukholman anarkistisille kirjamessuille, mutta järjestäjät saivat niin paljon vihaista palautetta että he lopulta potkivat Fuckförbundetin pois messuilta.

Venäjällä taas keskustelua käydään yhä, ja se repii feministiliikettä rajusti. Tämä kertoo keskustelukulttuurin eroista. Suomessa ja Ruotsissa pyritään konsensukseen, ja konsensusta tuetaan vaikka se olisi väärässä. Venäjällä kukaan ei arvosta keskitien kulkijoita, ja kun kanta on valittu sen puolesta tapellaan loppuun asti. Tosin moni pyrkii myös välttämään kannanottoa liikettä jyrkästi jakavassa kiistassa, enkä osaa sanoa kumpi leiri on tällä hetkellä Venäjällä vahvempi.

Apahontšitšin mielestä seksityön laajuus ja näkevyys Venäjällä liittyy konservatiivisuuteen, minusta tämä ei ole itsestäänselvää. Seksityö on kysymys, johon suhtautuminen ei läheskään aina mene liberaali-konservatiivi jakolinjan mukaisesti. Seksityö oli tsaarinaikana laillista, mutta siihen liittyi paljon tunkeilevaa viranomaiskontrollia joka ei kunnioittanut lainkaan seksityöläisten määräämisoikeutta omiin kehoihinsa. Konservatiiville seksityö saattaa olla pienempi paha kuin avioerot, mutta seksityötä vapaaehtoisesti tekevä nainen on kaikille konservatiiveille joko mahdottomuus, kauhistus tai molempia.

Seksityöläisen asema Venäjällä

Monen venäläisen aktivistin mielestä Apahontšitšin esittämät näkemykset ovat ongelmallisia. Pääsyy seksityöhön liittyvään korruptioon Venäjällä on varmasti kaiken seksityön laittomuus. Siinä missä Suomessa sekä seksin ostaminen että myyminen on laillista ja Ruotsissakin laitonta vain ostaminen, Venäjällä laitonta on myynti (ja joillain alueilla myös ostaminen). Rangaistukset eivät ole kovia, seksin myyminen on lievä rikkomus josta rangaistaan rikkomuslain (Кодекс об административных правонаружениях) pykälän 6.11 mukaan 1500-2000 ruplan (20-27 euron) sakoilla. Tämä kuitenkin mahdollistaa poliisille laajan seksityöläisten kiusanteon, ja pitää seksityöläiset maan alla. Monet seksityöläiset toimivat Venäjällä itsenäisesti. Toiset turvautuvat sutenööreihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen varmistaakseen että asiakkaat maksavat palveluista, koska poliisi ei suojaa tarjoa.

Korruptio on usein laajinta kun lait ovat typeriä. Ei ole kenenkään etu, että poliisi sakottaa ja vie seksityöläisiä putkaan. Siksi poliisille on helppoa kerätä sakkojen sijasta lahjuksia seksityöläisiltä. Tosin usein tämä ei jää lahjuksiin, vaan poliisit myös vaativat palveluita ilmaiseksi ja hakkaavat tästä kieltäytyviä seksityöläisiä. Lisäksi bordellit toimivat usein suoraan poliisin kontrollissa, jolloin seksityöläisten on turhaa kääntyä poliisin puoleen mistään epäkohdista.

Apahontšitš ei mainitse minkälaisia lakeja hän kannattaisi, mutta en usko että Venäjän olosuhteissa siirtyminen myyntikiellosta ostokieltoon parantaisi seksityöläisten asemaa merkittävästi. Pääsyy seksityöläisten kohtaamaan mielivaltaan Venäjällä ja korruptioon on seksityön maanalaisuus.

Myös ihmiskauppa ja seksiorjuus ovat Venäjällä ongelmia, mutta suuri osa seksityöläisistä tekee seksityötä vapaaehtoisesti, sikäli kun mikään työ kapitalismissa on vapaaehtoista ylipäätänsä. Heille seksityöhön voi liittyä terveys- ja turvallisuusriskejä, mutta tilanne tuskin paranee jos heidät pakotetaan joihinkin muihin töihin. Pakottaminen ei myöskään ole onnistunut tähänkään asti.

Toisin kuin Suomessa luullaan, kaikki ongelmat eivät välttämättä ratkea lainsäädännöllä ja täsmälleen sama lainsäädäntö ei välttämättä johda samaan lopputulokseen toisessa maassa. Joka tapauksessa seksityöläisten asemasta päätettäessä olisi syytä aina kuunnella myös seksityöläisiä itseään, eikä kiistää heidän toimijuuttaan tai itsemäärittelyään. Ihmiskauppaa ja seksiorjuutta pitäisi myös pystyä käsittelemään seksityöstä erillisinä ilmiöinä.

Apahontšitšin työt ovat tyylikkäitä ja ajatuksia herättäviä. En halua että Poliittisen valokuvan festivaalit heittäisivät ne ulos, tai että lehdet lopettaisivat haastattelujen tekemisen. Mutta mikäli jonkun ihmisryhmän valintojen vapaaehtoisuus tai koko olemassaolo kiistetään, olisi syytä aina antaa tilaa myös vastakkaiselle näkemykselle.

 

Antti Rautiainen

]]>
3 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271542-valokuvafestivaaleilla-lytataan-seksityota#comments Feminismi Ihmisoikeudet Seksityö Venäjä Wed, 13 Mar 2019 16:00:06 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271542-valokuvafestivaaleilla-lytataan-seksityota
Poliittinen feminismi on kitkettävä akatemiasta ja mediasta http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271446-poliittinen-feminismi-on-kitkettava-akatemiasta-ja-mediasta <p>Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen laitokselta kuului viime viikolla kummia, kun Turun Sanomat raportoi feministisen rotusodan leimahtaneen liekkeihin syksyllä vietetyissä pikkujouluissa. Tämä Dan Brownilta ja Tom Clancylta vielä kirjoittamatta jäänyt tarina on osoitus siitä, miten akatemian uskottavuus murenee, kun sen tieteellinen perusta korvataan poliittisella aatteella nimeltä intersektionaalinen feminismi.</p><p>Laitoksen pikkujouluissa ollut transhenkilö oli vaatinut sukupuolentutkijatohtori Faith Mkwesaa ilmoittamaan käyttämänsä sukupuolipronominit englannin kielellä. Afrikkalaistaustainen Mkwesa kieltäytyi kunniasta vedoten englannin kielen rooliin kolonialistisena sortotyökaluna. Laitoksen transaktivistit suuttuivat ja syyttivät Mkwesaa transfobiasta siinä, missä Mkwesa ilmoitti olevansa postkolonialistinen feministi ja syytti &quot;valkoiselta näyttäviä&quot; transaktivisteja homonationalistisesta gangsterismista.</p><p>Rallit jatkuivat viikkoa myöhemmin Åbo Svenska Teaternissä, kun Mkwesan kimppuun hyökättiin jälleen syytöksin transfobiasta. Mkwesa vastasi kriitikoilleen sähköpostilla, johon hän sai 16 homonationalistisen rasistista vastausta. Niiden myötä Mkwesa haukkui kollegansa rasisteiksi, mikä taas oli järkyttänyt yhden valkoisen trans-homonationalisti-gangsterin kyyneliin. Ennen oli laivat puuta ja gangsterit rautaa...</p><p>Åbo Akademin johto tutki tapauksen, mutta koska tutkinnan loppuraportissa puhuttiin tumma- ja mustaihoisista, eikä ruskeista ihmisistä, leimasi Mkwesa laitoksen johdonkin rasisteiksi. Mkwesa ehdotti Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen laitokselle pesiytyneen rasismin poistoon tähtäävää tutkimusprojektia. Kieltävä päätös oli kuulemma osoitus &quot;kolonialistisesta rasismista&quot;.</p><p>Kohu jatkui tänään, kun Lontoon King&#39;s Collegen &quot;Liberal Arts and Sciences&quot;-tutkintoa suorittava &quot;Aisa Kantola&quot; otti asiaan kantaa Turun Sanomien mielipidepalstalla. &quot;Aisa&quot; väitti hallituksen koulutusleikkausten altistaneen &quot;suomalaisten sivistyspohjan nationalistisille ja piilorasistisille rakenteille&quot;. Hän myös vaati, että suomalaisten yliopistojen pitäisi keskittyä seuraamaan &quot;postkolonialistisia toimintaohjeita moninaisuuden johtamisessa&quot; sen sijaan, että yrittävät tuottaa tiedejulkaisuja tavoitteenaan menestyä kansainvälisessä akateemisessa vertailussa.</p><p>Tässä vaiheessa olisi pitänyt hälytyskellojen jo soida, mutta suomalaisten mediatalojen jatkuva poliittisen feminismin tuputtaminen on näköjään hämärtänyt myös minun todellisuus- ja parodiantajuni, ja kuvittelin ensin mielipiteen olleen vakavissaan kirjoitettu. Puolustuksekseni sanon, että uskoin myös jutun Åbo Akademin raportin sukupuolentutkimuksen laitoksella raivoavasta rotusodasta, joskin se tarina oli kuin olikin totta.</p><p>Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun veronmaksajien rahoilla ylläpidetyt poliittisen feminismin koulutuslaitokset ovat ajautuneet riitelemään uskontonsa opinkappaleista. On aivan erityisen merkittävä ongelma, että tieteen kaapuun verhoutunut, intersektionaaliseksi feminismiksi kutsuttu, poliitinen ideologia on pesiytynyt suomalaisiin yliopistoihin tuhoten ymmärrystä tieteellisestä metodista sisältä käsin.</p><p>Tulevan hallituksen täytyy ottaa korkeakoulujen rahoitus syyniin ja poistaa kaikki määrärahat, jotka valuvat akatemian uskottavuutta murentaville poliittisille koulutusohjelmille. #terestroika<br /><br />Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:<br /><a href="https://www.facebook.com/SammallahtiTere/" target="_blank">FACEBOOK</a><br /><a href="http://www.youtube.com/TereSammallahti" target="_blank">YOUTUBE</a><br /><a href="https://twitter.com/TereSammallahti" target="_blank">TWITTER</a><br /><a href="https://www.instagram.com/terestroika/" target="_blank">INSTA (politiikka)</a><br /><a href="https://www.instagram.com/teresammallahti/" target="_blank">INSTA (vapaa-aika)</a></p><p><a href="https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4499736/Rajut+riidat+ja+rasismisyytokset+repivat+bo+Akademin+sukupuolentutkimuksen+laitosta" title="https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4499736/Rajut+riidat+ja+rasismisyytokset+repivat+bo+Akademin+sukupuolentutkimuksen+laitosta">https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4499736/Rajut+riidat+ja+rasismisyy...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen laitokselta kuului viime viikolla kummia, kun Turun Sanomat raportoi feministisen rotusodan leimahtaneen liekkeihin syksyllä vietetyissä pikkujouluissa. Tämä Dan Brownilta ja Tom Clancylta vielä kirjoittamatta jäänyt tarina on osoitus siitä, miten akatemian uskottavuus murenee, kun sen tieteellinen perusta korvataan poliittisella aatteella nimeltä intersektionaalinen feminismi.

Laitoksen pikkujouluissa ollut transhenkilö oli vaatinut sukupuolentutkijatohtori Faith Mkwesaa ilmoittamaan käyttämänsä sukupuolipronominit englannin kielellä. Afrikkalaistaustainen Mkwesa kieltäytyi kunniasta vedoten englannin kielen rooliin kolonialistisena sortotyökaluna. Laitoksen transaktivistit suuttuivat ja syyttivät Mkwesaa transfobiasta siinä, missä Mkwesa ilmoitti olevansa postkolonialistinen feministi ja syytti "valkoiselta näyttäviä" transaktivisteja homonationalistisesta gangsterismista.

Rallit jatkuivat viikkoa myöhemmin Åbo Svenska Teaternissä, kun Mkwesan kimppuun hyökättiin jälleen syytöksin transfobiasta. Mkwesa vastasi kriitikoilleen sähköpostilla, johon hän sai 16 homonationalistisen rasistista vastausta. Niiden myötä Mkwesa haukkui kollegansa rasisteiksi, mikä taas oli järkyttänyt yhden valkoisen trans-homonationalisti-gangsterin kyyneliin. Ennen oli laivat puuta ja gangsterit rautaa...

Åbo Akademin johto tutki tapauksen, mutta koska tutkinnan loppuraportissa puhuttiin tumma- ja mustaihoisista, eikä ruskeista ihmisistä, leimasi Mkwesa laitoksen johdonkin rasisteiksi. Mkwesa ehdotti Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen laitokselle pesiytyneen rasismin poistoon tähtäävää tutkimusprojektia. Kieltävä päätös oli kuulemma osoitus "kolonialistisesta rasismista".

Kohu jatkui tänään, kun Lontoon King's Collegen "Liberal Arts and Sciences"-tutkintoa suorittava "Aisa Kantola" otti asiaan kantaa Turun Sanomien mielipidepalstalla. "Aisa" väitti hallituksen koulutusleikkausten altistaneen "suomalaisten sivistyspohjan nationalistisille ja piilorasistisille rakenteille". Hän myös vaati, että suomalaisten yliopistojen pitäisi keskittyä seuraamaan "postkolonialistisia toimintaohjeita moninaisuuden johtamisessa" sen sijaan, että yrittävät tuottaa tiedejulkaisuja tavoitteenaan menestyä kansainvälisessä akateemisessa vertailussa.

Tässä vaiheessa olisi pitänyt hälytyskellojen jo soida, mutta suomalaisten mediatalojen jatkuva poliittisen feminismin tuputtaminen on näköjään hämärtänyt myös minun todellisuus- ja parodiantajuni, ja kuvittelin ensin mielipiteen olleen vakavissaan kirjoitettu. Puolustuksekseni sanon, että uskoin myös jutun Åbo Akademin raportin sukupuolentutkimuksen laitoksella raivoavasta rotusodasta, joskin se tarina oli kuin olikin totta.

Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun veronmaksajien rahoilla ylläpidetyt poliittisen feminismin koulutuslaitokset ovat ajautuneet riitelemään uskontonsa opinkappaleista. On aivan erityisen merkittävä ongelma, että tieteen kaapuun verhoutunut, intersektionaaliseksi feminismiksi kutsuttu, poliitinen ideologia on pesiytynyt suomalaisiin yliopistoihin tuhoten ymmärrystä tieteellisestä metodista sisältä käsin.

Tulevan hallituksen täytyy ottaa korkeakoulujen rahoitus syyniin ja poistaa kaikki määrärahat, jotka valuvat akatemian uskottavuutta murentaville poliittisille koulutusohjelmille. #terestroika

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4499736/Rajut+riidat+ja+rasismisyytokset+repivat+bo+Akademin+sukupuolentutkimuksen+laitosta

]]>
19 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271446-poliittinen-feminismi-on-kitkettava-akatemiasta-ja-mediasta#comments Åbo Akademi Akatemia Feminismi Korkeakoulutus Yliopisto Tue, 12 Mar 2019 15:46:21 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271446-poliittinen-feminismi-on-kitkettava-akatemiasta-ja-mediasta
10 feminististä tekoa, jotka seuraavan hallituksen pitää tehdä http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271022-10-feministista-tekoa-jotka-seuraavan-hallituksen-pitaa-tehda <p>Tasa-arvo on tällä hallituskaudella ottanut takapakkia &ndash; tärkeitä uudistuksia on jäänyt tekemättä ja aiempia hyviä käytäntöjä on purettu. Seuraavalla hallituksella on siis paljon töitä tehtävänä, jotta tasa-arvoasiat saadaan hilattua edes aiemmalle tasolle saatikka eteenpäin. Naistenpäivän kunniaksi listaan kymmenen feminististä uudistusta, jotka seuraavan hallituksen pitää tehdä.</p><p><strong>1. Toteutetaan perhevapaauudistus</strong><br />On korkea aika saada tasa-arvoa lapsiperheiden työnjakoon. Nykyisin äidit pitävät 90,5 prosenttia vanhempainrahapäivistä ja kotihoidon tuen saajista naisia on 93 prosenttia. Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. On aivan selvää, ettei tilanne muutu, jos &ldquo;perheiden annetaan valita itse&rdquo;, sillä vanhanaikaiset asenteet ovat tiukassa. Naisilla on suuri sosiaalinen paine jäädä kotiin ja miehillä puolestaan olla jäämättä. Tarvitaan vahvoja kannustimia, jotta isille on sosiaalisesti hyväksyttävää jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan nykyistä pidemmäksi ajaksi.</p><p><strong>2. Palautetaan subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen</strong><br />Kunnallinen päivähoito on ollut yksi tärkeimmistä viime vuosisadan tasa-arvoa edistävistä uudistuksista, ja subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta luopuminen oli suuri isku niin lasten kuin vanhempienkin tasa-arvolle. Päiväkoti ei ole mikään narikka, jonne vanhemmat hylkäävät lapsensa työpäivän ajaksi. Laadukas varhaiskasvatus on olennainen osa lasten oppimispolkua ja auttaa tasaamaan kotitaustasta johtuvia eroja lasten oppimisvalmiuksissa. &nbsp;</p><p><strong>3. Parannetaan sukupuolivähemmistöjen oikeuksia</strong><br />Translaki pitää uudistaa kiireellisesti, jotta nykyiset räikeät ihmisoikeusloukkaukset saadaan kitkettyä pois. Sukupuolen korjaamisen pitää perustua henkilön omaan ilmoitukseen, eikä oikeudellinen korjaaminen saa edellyttää lisääntymiskyvyttömyyttä, lääketieteellistä diagnoosia, hormonihoitoa tai leikkauksia. Oikeudellinen sukupuolen vahvistaminen pitää mahdollistaa myös alaikäisille. Intersukupuolisille lapsille pitää taata kasvurauha kieltämällä lääketieteellisesti tarpeeton sukuelinkirurgia ja hormonihoidot. Lainsäädäntöön pitää saada kolmas sukupuoli.</p><p><strong>4. Siirrytään sukupuolineutraaleihin kutsuntoihin</strong><br />Miesten asevelvollisuus on yksi räikeimmistä tasa-arvo-ongelmista Suomessa. Asepalvelusta pitää kehittää siirtymällä ensin sukupuolineutraaleihin kutsuntoihin ja valikoivaan asevelvollisuuteen ja pidemmällä aikavälillä vapaaehtoiseen asepalvelukseen.</p><p><strong>5. Tuetaan väkivallan uhreja nostamalla turvakotien rahoitusta ja lisäämällä tukikeskusten määrää</strong><br />Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa pelottavan yleistä ja samaan aikaan väkivallan uhrien auttamiseksi tehdään aivan liian vähän. Turvakotien ulkopuolelle jää jopa yli tuhat ihmistä vuosittain, ja valtion ylläpitämiä seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia on vain yksi. Molempien resursseja pitää kasvattaa huomattavasti nykyisestä.</p><p><strong>6. Päivitetään raiskauksen ja seksuaalisen ahdistelun määritelmät rikoslakiin</strong><br />Nykyinen raiskauksen määritelmä edellyttää väkivaltaa tai sen uhkaa ja seksuaalinen ahdistelu määritellään ainoastaan fyysisenä kosketuksena. Raiskauksen määritelmän tulee perustua suostumuksen puutteeseen ja sanallinen häirintä sekä muut häirinnän muodot tulee huomioida laissa.</p><p><strong>7. Otetaan anonyymi rekrytointi käyttöön kunnissa ja valtionhallinnossa</strong><br />Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että työnhakijan sukupuoli sekä esimerkiksi oletus hakijan ulkomaalaisuudesta vaikuttavat rekrytointipäätöksiin. Julkisen sektorin pitää toimia tiennäyttäjänä ja ottaa laajasti käyttöön anonyymit rekrytointikäytännöt, joissa hakemuksista ei alkukarsintavaiheessa käy ilmi hakijan nimeä tai sukupuolta.</p><p><strong>8. Panostetaan opetushenkilöstön sukupuolisensitiivisyyskoulutukseen</strong><br />Suomessa vuonna 2019 edelleen suositellaan maahanmuuttajatytöille lähihoitajakoulutusta koulumenestyksestä riippumatta ja opiskelualat ovat vahvasti sukupuolittuneita. Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja opinto-ohjauksen ammattilaisten osaamista pitää kehittää, jotta aikuiset eivät huomaamattaan toista luutuneita sukupuolistereotypioita vaan tukevat lasten ja nuorten kasvua ja valintoja näiden omista lähtökohdista. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>9. Taataan vähintään toisen asteen koulutus kaikille</strong><br />Koulutus on yksi tehokkaimmista keinoista, joilla ihmiset taustasta riippumatta voivat parantaa omia menestymisen mahdollisuuksiaan. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla on aidosti mahdollisuus hankkia riittävä koulutustaso työelämää varten. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään toisen asteen koulutusta kaikille. Aidosti maksuton toinen aste, ammattikoulutuksen lähiopetukseen panostaminen, riittävä erityis- ja tukiopetus sekä laadukas opinto-ohjaus ovat olennaisia keinoja varmistaa, ettei kukaan putoa kyydistä jo nuorella iällä.</p><p><strong>10. Nostetaan kehitysyhteistyö- ja ilmastorahoituksen tasoa</strong><br />Suomen on vauraana maana kannettava vastuunsa maailman köyhimmistä ihmisistä. Kehitysyhteistyörahoituksen taso pitää nostaa vähintään YK:n edellyttämälle vähimmäistasolle 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja ilmastorahoitusta pitää lisätä. Tämä on tärkeä tasa-arvoteko, sillä naiset ja tytöt ovat kehittyvissä maissa usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja kärsivät pahimmin myös ilmastonmuutoksen seurauksista. Naisten ja tyttöjen koulutukseen sekä lisääntymisterveyteen panostaminen parantaa paitsi heidän oma elämänlaatuaan, heijastuu positiivisesti myös muualle yhteiskuntaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tasa-arvo on tällä hallituskaudella ottanut takapakkia – tärkeitä uudistuksia on jäänyt tekemättä ja aiempia hyviä käytäntöjä on purettu. Seuraavalla hallituksella on siis paljon töitä tehtävänä, jotta tasa-arvoasiat saadaan hilattua edes aiemmalle tasolle saatikka eteenpäin. Naistenpäivän kunniaksi listaan kymmenen feminististä uudistusta, jotka seuraavan hallituksen pitää tehdä.

1. Toteutetaan perhevapaauudistus
On korkea aika saada tasa-arvoa lapsiperheiden työnjakoon. Nykyisin äidit pitävät 90,5 prosenttia vanhempainrahapäivistä ja kotihoidon tuen saajista naisia on 93 prosenttia. Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. On aivan selvää, ettei tilanne muutu, jos “perheiden annetaan valita itse”, sillä vanhanaikaiset asenteet ovat tiukassa. Naisilla on suuri sosiaalinen paine jäädä kotiin ja miehillä puolestaan olla jäämättä. Tarvitaan vahvoja kannustimia, jotta isille on sosiaalisesti hyväksyttävää jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan nykyistä pidemmäksi ajaksi.

2. Palautetaan subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen
Kunnallinen päivähoito on ollut yksi tärkeimmistä viime vuosisadan tasa-arvoa edistävistä uudistuksista, ja subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta luopuminen oli suuri isku niin lasten kuin vanhempienkin tasa-arvolle. Päiväkoti ei ole mikään narikka, jonne vanhemmat hylkäävät lapsensa työpäivän ajaksi. Laadukas varhaiskasvatus on olennainen osa lasten oppimispolkua ja auttaa tasaamaan kotitaustasta johtuvia eroja lasten oppimisvalmiuksissa.  

3. Parannetaan sukupuolivähemmistöjen oikeuksia
Translaki pitää uudistaa kiireellisesti, jotta nykyiset räikeät ihmisoikeusloukkaukset saadaan kitkettyä pois. Sukupuolen korjaamisen pitää perustua henkilön omaan ilmoitukseen, eikä oikeudellinen korjaaminen saa edellyttää lisääntymiskyvyttömyyttä, lääketieteellistä diagnoosia, hormonihoitoa tai leikkauksia. Oikeudellinen sukupuolen vahvistaminen pitää mahdollistaa myös alaikäisille. Intersukupuolisille lapsille pitää taata kasvurauha kieltämällä lääketieteellisesti tarpeeton sukuelinkirurgia ja hormonihoidot. Lainsäädäntöön pitää saada kolmas sukupuoli.

4. Siirrytään sukupuolineutraaleihin kutsuntoihin
Miesten asevelvollisuus on yksi räikeimmistä tasa-arvo-ongelmista Suomessa. Asepalvelusta pitää kehittää siirtymällä ensin sukupuolineutraaleihin kutsuntoihin ja valikoivaan asevelvollisuuteen ja pidemmällä aikavälillä vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

5. Tuetaan väkivallan uhreja nostamalla turvakotien rahoitusta ja lisäämällä tukikeskusten määrää
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa pelottavan yleistä ja samaan aikaan väkivallan uhrien auttamiseksi tehdään aivan liian vähän. Turvakotien ulkopuolelle jää jopa yli tuhat ihmistä vuosittain, ja valtion ylläpitämiä seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia on vain yksi. Molempien resursseja pitää kasvattaa huomattavasti nykyisestä.

6. Päivitetään raiskauksen ja seksuaalisen ahdistelun määritelmät rikoslakiin
Nykyinen raiskauksen määritelmä edellyttää väkivaltaa tai sen uhkaa ja seksuaalinen ahdistelu määritellään ainoastaan fyysisenä kosketuksena. Raiskauksen määritelmän tulee perustua suostumuksen puutteeseen ja sanallinen häirintä sekä muut häirinnän muodot tulee huomioida laissa.

7. Otetaan anonyymi rekrytointi käyttöön kunnissa ja valtionhallinnossa
Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että työnhakijan sukupuoli sekä esimerkiksi oletus hakijan ulkomaalaisuudesta vaikuttavat rekrytointipäätöksiin. Julkisen sektorin pitää toimia tiennäyttäjänä ja ottaa laajasti käyttöön anonyymit rekrytointikäytännöt, joissa hakemuksista ei alkukarsintavaiheessa käy ilmi hakijan nimeä tai sukupuolta.

8. Panostetaan opetushenkilöstön sukupuolisensitiivisyyskoulutukseen
Suomessa vuonna 2019 edelleen suositellaan maahanmuuttajatytöille lähihoitajakoulutusta koulumenestyksestä riippumatta ja opiskelualat ovat vahvasti sukupuolittuneita. Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja opinto-ohjauksen ammattilaisten osaamista pitää kehittää, jotta aikuiset eivät huomaamattaan toista luutuneita sukupuolistereotypioita vaan tukevat lasten ja nuorten kasvua ja valintoja näiden omista lähtökohdista.    

9. Taataan vähintään toisen asteen koulutus kaikille
Koulutus on yksi tehokkaimmista keinoista, joilla ihmiset taustasta riippumatta voivat parantaa omia menestymisen mahdollisuuksiaan. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla on aidosti mahdollisuus hankkia riittävä koulutustaso työelämää varten. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään toisen asteen koulutusta kaikille. Aidosti maksuton toinen aste, ammattikoulutuksen lähiopetukseen panostaminen, riittävä erityis- ja tukiopetus sekä laadukas opinto-ohjaus ovat olennaisia keinoja varmistaa, ettei kukaan putoa kyydistä jo nuorella iällä.

10. Nostetaan kehitysyhteistyö- ja ilmastorahoituksen tasoa
Suomen on vauraana maana kannettava vastuunsa maailman köyhimmistä ihmisistä. Kehitysyhteistyörahoituksen taso pitää nostaa vähintään YK:n edellyttämälle vähimmäistasolle 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja ilmastorahoitusta pitää lisätä. Tämä on tärkeä tasa-arvoteko, sillä naiset ja tytöt ovat kehittyvissä maissa usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja kärsivät pahimmin myös ilmastonmuutoksen seurauksista. Naisten ja tyttöjen koulutukseen sekä lisääntymisterveyteen panostaminen parantaa paitsi heidän oma elämänlaatuaan, heijastuu positiivisesti myös muualle yhteiskuntaan.

 

]]>
9 http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271022-10-feministista-tekoa-jotka-seuraavan-hallituksen-pitaa-tehda#comments Feminismi Naistenpäivä Tasa-arvo Fri, 08 Mar 2019 06:05:15 +0000 Kaisa Hernberg http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271022-10-feministista-tekoa-jotka-seuraavan-hallituksen-pitaa-tehda
Salliiko Helsinki sukupuolisyrjinnän tiloissaan? http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270767-salliiko-helsinki-sukupuolisyrjinnan-tiloissaan <p>Helsingin kaupunki on intersektionaaliseen feministiseen filosofiaan tukeutuvien valtuutettujen äänillä sitoutunut yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteisiin, ja hyvä niin. Kenenkään ei tulisi joutua työnnetyksi syrjään yhteiskunnasta esimerkiksi sukupuolen, iän, uskonnon tai muun vastaavan asian takia.</p><p>Silti Helsingin kaupungin omistamalla Arabian nuorisotalolla ollaan järjestämässä tapahtuma, jonne pojat eivät ole tervetulleita. Tapahtumajärjestäjien mielestä &quot;tämä ei ole poissulkevaa&quot;, vaan antaa osallistujille mahdollisuuden olla &quot;oma itsensä&quot;. Paitsi tietysti poika, se ei ole sallittua.</p><p>Nopealla googlauksella ainakin toinen järjestäjistä tunnustaa intersektionaalista feminismiä, jonka on tällaisten esimerkkien myötä todella vaikeaa nähdä rakentavan tasa-arvoista yhteiskuntaa. Pikemminkin vaikuttaisi siltä, että aattensa keskiössä on uhrikultin rakentaminen ja erilaisten yhteiskunnallisten etuoikeuksien hankkiminen uhristatusta hyödyntämällä.</p><p>Olen pohtinut viime aikoina paljon sitä, millaista pojaksi kasvaminen nykyään on, kun kaikista medioista pusketaan viestiä muka toksisesta maskuliinisuudesta, patriarkaatista ja muusta mieheyden demonisoinnista. Viime vuoden aikana pelkästään Helsingin Sanomat julkaisi 14 juttua, joissa puhuttiin pseudotieteellisestä &quot;toksisesta maskuliinisuudesta&quot;.</p><p>Mediatarjonnan perusteella mieheydestä ja miehistä ei löydy nykyään mitään hyvää tai kehuttavaa, pelkästään pahaa. Pelkään, että tällaiset lasten väliin rakennetut kuilut johtavat ennalta arvaamattomiin seurauksiin.</p><p>Itse toki olen sitä koulukuntaa, jonka mielestä alussa m ainittuja rajattuja tapahtumia voidaan järjestää, kunhan se oikeus on kaikilla. Toisaalta en kuitenkaan halua jyrkkää sukupuoli- tai muuta jaottelua, vaan ennemminkin vanhemmille viisautta tsempata lapsia ja nuoria luottamaan itseensä ja tekemään kovasti töitä unelmiensa eteen.&nbsp;<a class="_58cn" href="https://www.facebook.com/hashtag/terestroika?source=feed_text&amp;epa=HASHTAG&amp;__xts__%5B0%5D=68.ARCmMy1nfdiXHv1rTS35FwZTirDNiZiivIyRpj4LURZXdTYJMumHL8Ywc507LJ9t31db2qvy3rBmXTzbOn2ttgUyRuT_rFiuKysD1r8L-_Q5J7S3OO-AiNjHU-pdWeHuR7uuIr-Ok2NwB4kOe82Qn2JVw2I9vRXtFpORaHkDVyeCGJZ8CqxtYXLai1aZciR1zCCzB6o6OSb9N8PEfkNfeR-mBSNUNzFT49w_KGsYqRIlUe_lgFiNCFBFLTAvsoGL4X5RJd4YkpBjno1kOX0-_qJXQ6aTCYiPrwdZlPZY4ppJFTaucCocu6kS0kCrUfGs0Y-AaWRZiOeWGeKK5-vbLXCttK_A&amp;__tn__=%2ANK-R">#terestroika</a></p><p><a href="https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006022054.html?fbclid=IwAR0IVQfMNRfq-k4xPWdykV7Ro-dZx4DjxsMmqy5_mffUArGw4KUQtpzKo7k" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006022054.html</a><br /><a href="https://www.hel.fi/kanslia/yhdenvertainenhelsinki-fi/yhdenvertaisuustoimikunta/yhdenvertaisuus-helsingissa/?fbclid=IwAR3VYOZGDEPQ2567r5u2zxGRtycTl_UrYk6kUjl9HPIlhGgpEXELpge_3OY" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.hel.fi/&hellip;/yhdenvert&hellip;/yhdenvertaisuus-helsingissa/</a><br /><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.hel.fi%2Fhelsinki%2Ffi%2Fkaupunki-ja-hallinto%2Fstrategia-ja-talous%2Fkaupunkistrategia%2Fstrategia-ehdotus%2F%3Ffbclid%3DIwAR2NyJ07waQpmqoKSEfReaBZ6rjFGc7kzqBV7raLyJqd4Xuse07Y3dJZsJs&amp;h=AT1AAXIyGX1A6Pz7bAzdq-6-U8s6mDu4Gp-nQ-WoiVFORuasxUxdwHWyU1-LiK8gtkGBhAhRZ8svenXgrOIlvey6TMExGnHDGDsZauY2iUrFzLbyG3jOL_rqpI6QumgkSCGF020LY2KmocWQUzegvzdxtU0ja00wnvUsslISWmCeoAHyI6NoESwS6k5bIR6bf0NnWaeknK1XfPobQlxCSI3EDk7cwBTd4ArdXvwkvdSxj6Og1T5XgRaGGiHKh7WwgZuJKRU9KCm3WOk3T0Ogi0L8slxR6CZpyCU5tRpV0ki-NXTQC-9J9OdvoB_hh8_prWt7lDGVScBe3T2T6aw3y7Opfn79i_ARjKLqUYLoJxEzC0xh9IWGEPSMpW4lD70WUZo39RKHkkADLevjinIq7EqWUxC3zT1TA8qa3LdkAUMlVi7V0WZ1p11dZQAbaY2lbJQr2Ae9BJr2hNju2PCt0G174DlV6w5ec7Fm3WcvXd08qvA44WpRZuHn3W4sxcADEFzC-bTvXFK_niqOLQ53d5dlY8yjRTBqSDfhnH9uyq9nWytPspUy0-H7ho5L7iG-r84eYtU2sqcXqJIFZKbDfif0Ap9KlMofaTovD8ASjPEkaHqsood4L70RV8JjXrH4rXqwM5XY_QtlRjRf8rBcvg" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.hel.fi/&hellip;/s&hellip;/kaupunkistrategia/strategia-ehdotus/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunki on intersektionaaliseen feministiseen filosofiaan tukeutuvien valtuutettujen äänillä sitoutunut yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteisiin, ja hyvä niin. Kenenkään ei tulisi joutua työnnetyksi syrjään yhteiskunnasta esimerkiksi sukupuolen, iän, uskonnon tai muun vastaavan asian takia.

Silti Helsingin kaupungin omistamalla Arabian nuorisotalolla ollaan järjestämässä tapahtuma, jonne pojat eivät ole tervetulleita. Tapahtumajärjestäjien mielestä "tämä ei ole poissulkevaa", vaan antaa osallistujille mahdollisuuden olla "oma itsensä". Paitsi tietysti poika, se ei ole sallittua.

Nopealla googlauksella ainakin toinen järjestäjistä tunnustaa intersektionaalista feminismiä, jonka on tällaisten esimerkkien myötä todella vaikeaa nähdä rakentavan tasa-arvoista yhteiskuntaa. Pikemminkin vaikuttaisi siltä, että aattensa keskiössä on uhrikultin rakentaminen ja erilaisten yhteiskunnallisten etuoikeuksien hankkiminen uhristatusta hyödyntämällä.

Olen pohtinut viime aikoina paljon sitä, millaista pojaksi kasvaminen nykyään on, kun kaikista medioista pusketaan viestiä muka toksisesta maskuliinisuudesta, patriarkaatista ja muusta mieheyden demonisoinnista. Viime vuoden aikana pelkästään Helsingin Sanomat julkaisi 14 juttua, joissa puhuttiin pseudotieteellisestä "toksisesta maskuliinisuudesta".

Mediatarjonnan perusteella mieheydestä ja miehistä ei löydy nykyään mitään hyvää tai kehuttavaa, pelkästään pahaa. Pelkään, että tällaiset lasten väliin rakennetut kuilut johtavat ennalta arvaamattomiin seurauksiin.

Itse toki olen sitä koulukuntaa, jonka mielestä alussa m ainittuja rajattuja tapahtumia voidaan järjestää, kunhan se oikeus on kaikilla. Toisaalta en kuitenkaan halua jyrkkää sukupuoli- tai muuta jaottelua, vaan ennemminkin vanhemmille viisautta tsempata lapsia ja nuoria luottamaan itseensä ja tekemään kovasti töitä unelmiensa eteen. #terestroika

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006022054.html
https://www.hel.fi/…/yhdenvert…/yhdenvertaisuus-helsingissa/
https://www.hel.fi/…/s…/kaupunkistrategia/strategia-ehdotus/

]]>
14 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270767-salliiko-helsinki-sukupuolisyrjinnan-tiloissaan#comments Feminismi Helsinki Maskuliinisuus Musiikki Tasa-arvo Mon, 04 Mar 2019 17:16:26 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270767-salliiko-helsinki-sukupuolisyrjinnan-tiloissaan
Seksirobottien kielto vaaliaseeksi http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270144-seksirobottien-kielto-vaaliaseeksi <p>Ruotsissa feministit ovat vaatineet seksirobottien kieltoa. &rdquo;Seksirobotit ja seksinuket normalisoivat naisen objektina ja normalisoivat miehen väkivallan naisia kohtaan&rdquo;. Myös Suomessa avattu seksinukkebordelli mainitaan ruotsalaisdebatissa. <a href="https://www.expressen.se/debatt/lagstifta-mot-de-skadliga-sexrobotarna/">https://www.expressen.se/debatt/lagstifta-mot-de-skadliga-sexrobotarna/</a> Uutta lainsäädäntöä vaativat Sveriges kvinnolobby, Roks och Unizon.</p><p>Jenny Bengtson kirjoittaa Dagens ETC julkaisussa: &rdquo;Nyt ovat seksinuket rynnimässä Ruotsiin. On itsestään selvää, että kyse on naisvihasta&rdquo;.</p><p>Keinoäly- ja etiikantutkija Kathleen Richardson on sitä mieltä, että tiettyjen ryhmien epäinhimillistäminen, tässä tapauksessa naisten, oikeuttaa orjuutuksen ja naisten ruumiiden riistämisen uuden teknologian avulla.</p><p>Ruotsalaisartikkelin kirjoittajat vaativat, että seksibordellit tulisi Ruotsissa kieltää ja tutkimusta seksirobottien ja seksuaalisen väkivallan yhteyksistä lisättäisiin.</p><p>Miten Suomessa? Äänivyöry vaatimuksilla Kannelmäen seksinukkebordellin sulkemiseksi. (Nopeasti. &nbsp;Ennen kuin se menee konkurssiin? )</p><p>Monet puolueet ovat ilmoittautuneet feministisiksi. Ongelma on vain siinä, että feministejä on niin montaa eri lajia, että on vaikea tietää, mitä feministiseksi ilmoittautuminen käytännössä tarkoittaa.</p><p>Kun Suomessa feministeiksi ilmoittautuvat ovat usein seksipositiivisia, kuten Roosa Meriläinen, niin Ruotsin jyrkän linjan feministit ovat hyvin seksikielteisiä. &nbsp;Ruotsin seksirobottien kieltovaatimusten takana on se, että Ruotsissa on paljon radikaalifeministejä. Radikaalifeministit (joka määritellään myös yhdeksi lesbofeminismin haaraksi) ovat hyvin seksikielteisiä. Radikaalifeministit ovat ottaneet päämääräkseen kaikenlaisen vapaan seksin vastustamisen, homoseksuaalisuutta lukuun ottamatta. He vastustavat kiihkeästi pornoa, saivat aikaan seksinostokiellon, näkevät miesten naisiin kohdistaman seksuaalisen aloitteellisuuden väkivaltana naisia kohtaan. Kun meillä Suomessa feministinen puolue puolustaa erittäin keskeisesti toiminnassaan transihmisten aseman parantamista, niin radikaalifeministit taas näkevät transseksuaalisuuden kielteisenä ja jopa petturuutena. Radikaalifeministien kärkihahmo, Sheila Jeffreys esimerkiksi pitää sukupuolenkorjausleikkauksia naisesta mieheksi epäsuorana väkivaltana naisia kohtaan.</p><p>Radikaalifeministien ja nuorempien Queer-feministien välinen ristiriita Suomessa tulee esille Seta ry:n varapuheenjohtajan Alia Dannenbergin turhautuneena purkauksena Vasen kaista verkkojulkaisussa.</p><p><a href="https://vasenkaista.fi/2019/01/toksinen-feminiinisyys-on-uhka-tasa-arvolle/">https://vasenkaista.fi/2019/01/toksinen-feminiinisyys-on-uhka-tasa-arvolle/</a></p><p>Dannenberg on erittäin tuohtunut siitä, miten osa feministeistä suhtautuu transihmisiin. <em>Sukupuolenkorjauksen jälkeen arkipäivääni on valitettavasti kuulunut transihmiset poissulkeva radikaali feminismi (trans-exclusionary radical feminism, TERF). Karrikoidusti TERF-ideologian mukaan transmiehet ovat sukupuolipettureita ja transnaiset patriarkaatin soluttautumisjuoni naisia vastaan.</em></p><p>Alia Dannenberg jatkaa: <em>Pahinta transvihaa minuun ovat kohdistaneet juuri feministeiksi itseään kutsuvat naisoletetut. Jotkut heistä eivät salli kuulumistani itselleen merkitykselliseen viiteryhmään &ndash; naisiin &ndash; ja täten syrjivät minua ja kaltaisiani sukupuoli-identiteetin perusteella.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Tavalliselle eduskuntavaaliehdokkaalle nämä feminismin sisäiset jyrkät ristiriidat ovat tuntemattomia. Ristiriidat aiheuttavat sen, että jos esimerkiksi miesehdokkaana korostat transsukupuolisten ihmisten oikeuksia, niin olet antifeministi radikaalifeministien silmissä. Jos taas tuomitset transsukupuoliset, olet antifeministi nuoremman polven feministien silmissä. Siksi on aivan järkevää olla ilmoittamatta itseään miksikään feministiksi, koska joka tapauksessa feministien ristiriitaisten näkemysten mukaan olet aina jonkin feministisen suuntauksen mukaan antifeministi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsissa feministit ovat vaatineet seksirobottien kieltoa. ”Seksirobotit ja seksinuket normalisoivat naisen objektina ja normalisoivat miehen väkivallan naisia kohtaan”. Myös Suomessa avattu seksinukkebordelli mainitaan ruotsalaisdebatissa. https://www.expressen.se/debatt/lagstifta-mot-de-skadliga-sexrobotarna/ Uutta lainsäädäntöä vaativat Sveriges kvinnolobby, Roks och Unizon.

Jenny Bengtson kirjoittaa Dagens ETC julkaisussa: ”Nyt ovat seksinuket rynnimässä Ruotsiin. On itsestään selvää, että kyse on naisvihasta”.

Keinoäly- ja etiikantutkija Kathleen Richardson on sitä mieltä, että tiettyjen ryhmien epäinhimillistäminen, tässä tapauksessa naisten, oikeuttaa orjuutuksen ja naisten ruumiiden riistämisen uuden teknologian avulla.

Ruotsalaisartikkelin kirjoittajat vaativat, että seksibordellit tulisi Ruotsissa kieltää ja tutkimusta seksirobottien ja seksuaalisen väkivallan yhteyksistä lisättäisiin.

Miten Suomessa? Äänivyöry vaatimuksilla Kannelmäen seksinukkebordellin sulkemiseksi. (Nopeasti.  Ennen kuin se menee konkurssiin? )

Monet puolueet ovat ilmoittautuneet feministisiksi. Ongelma on vain siinä, että feministejä on niin montaa eri lajia, että on vaikea tietää, mitä feministiseksi ilmoittautuminen käytännössä tarkoittaa.

Kun Suomessa feministeiksi ilmoittautuvat ovat usein seksipositiivisia, kuten Roosa Meriläinen, niin Ruotsin jyrkän linjan feministit ovat hyvin seksikielteisiä.  Ruotsin seksirobottien kieltovaatimusten takana on se, että Ruotsissa on paljon radikaalifeministejä. Radikaalifeministit (joka määritellään myös yhdeksi lesbofeminismin haaraksi) ovat hyvin seksikielteisiä. Radikaalifeministit ovat ottaneet päämääräkseen kaikenlaisen vapaan seksin vastustamisen, homoseksuaalisuutta lukuun ottamatta. He vastustavat kiihkeästi pornoa, saivat aikaan seksinostokiellon, näkevät miesten naisiin kohdistaman seksuaalisen aloitteellisuuden väkivaltana naisia kohtaan. Kun meillä Suomessa feministinen puolue puolustaa erittäin keskeisesti toiminnassaan transihmisten aseman parantamista, niin radikaalifeministit taas näkevät transseksuaalisuuden kielteisenä ja jopa petturuutena. Radikaalifeministien kärkihahmo, Sheila Jeffreys esimerkiksi pitää sukupuolenkorjausleikkauksia naisesta mieheksi epäsuorana väkivaltana naisia kohtaan.

Radikaalifeministien ja nuorempien Queer-feministien välinen ristiriita Suomessa tulee esille Seta ry:n varapuheenjohtajan Alia Dannenbergin turhautuneena purkauksena Vasen kaista verkkojulkaisussa.

https://vasenkaista.fi/2019/01/toksinen-feminiinisyys-on-uhka-tasa-arvolle/

Dannenberg on erittäin tuohtunut siitä, miten osa feministeistä suhtautuu transihmisiin. Sukupuolenkorjauksen jälkeen arkipäivääni on valitettavasti kuulunut transihmiset poissulkeva radikaali feminismi (trans-exclusionary radical feminism, TERF). Karrikoidusti TERF-ideologian mukaan transmiehet ovat sukupuolipettureita ja transnaiset patriarkaatin soluttautumisjuoni naisia vastaan.

Alia Dannenberg jatkaa: Pahinta transvihaa minuun ovat kohdistaneet juuri feministeiksi itseään kutsuvat naisoletetut. Jotkut heistä eivät salli kuulumistani itselleen merkitykselliseen viiteryhmään – naisiin – ja täten syrjivät minua ja kaltaisiani sukupuoli-identiteetin perusteella.

 

Tavalliselle eduskuntavaaliehdokkaalle nämä feminismin sisäiset jyrkät ristiriidat ovat tuntemattomia. Ristiriidat aiheuttavat sen, että jos esimerkiksi miesehdokkaana korostat transsukupuolisten ihmisten oikeuksia, niin olet antifeministi radikaalifeministien silmissä. Jos taas tuomitset transsukupuoliset, olet antifeministi nuoremman polven feministien silmissä. Siksi on aivan järkevää olla ilmoittamatta itseään miksikään feministiksi, koska joka tapauksessa feministien ristiriitaisten näkemysten mukaan olet aina jonkin feministisen suuntauksen mukaan antifeministi.

 

 

 

]]>
13 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270144-seksirobottien-kielto-vaaliaseeksi#comments Feminismi Fri, 22 Feb 2019 18:02:19 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270144-seksirobottien-kielto-vaaliaseeksi
#Metoo, suora toiminta ja lainsäädäntö http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269742-metoo-suora-toiminta-ja-lainsaadanto <p>#Metoo-liike on tuonut seksuaalista väkivaltaa (ml. ahdistelua) esiin lokakuusta 2017 alkaen. Keskustelun ohessa on myös tuotu esille tapoja ratkaista ongelmaa, yleensä on ehdotettu asenteiden ja lainsäädännön muuttamista. Mutta #metoo-liike on alusta asti ollut myös suoran toiminnan liike, joka on puuttunut tekoihin suoraan, esimerkiksi osoittamalla*) seksuaalisen väkivallan tekijöitä.</p><p>Osoittamisen lisäksi eräänlaista suoraa toimintaa on myös sellaisten tilojen luominen, joiden käytännöt eivät perustu lainsäädäntöön tai muiden suurten instituutioiden sääntöihin. Esimerkki tästä ovat erilaiset turvallisten tilojen periaatteet, ja klubikulttuuria muuttamaan pyrkivä <a href="https://valomerkki.club/">valomerkki-kampanja </a>. Turvallisia tiloja voi luoda nyt, ei ole mikään pakko odottaa että hallitus tai eduskunta tekisi sen meidän puolestamme. Tässä käsittelen lähinnä osoittamista, koska se on sekä tehokas että paljon kritiikkiä kohdannut suoran toiminnan muoto.</p><p>Suomen suuret tiedotusvälineet ovat olleet varovaisia ottaessaan kantaa #metoo-liikkeen ohjelmaan. Hesari <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005864123.html">listasi</a> lokakuussa Heidi Lindénin ehdotuksia ratkaisuiksi, mutta ne koskivat vain elokuva-alaa. Pääkirjoituksessa <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005825203.html">ehdotettiin</a> valtionohjausta rahahanoja säätämällä, mutta entä se yli 95% taloudesta, joka ei hae apurahoja? Hesarista ei löydy ratkaisuehdotuksia sitä varten.</p><p>#Metoo ja väkivallantekijöiden osoittaminen</p><p>Ehkä kattavin Suomeksi julkaistu #metoo-toimintaohjelma on <a href="https://kustantamo.sets.fi/kirja/tasta-saa-puhua-2/">Tästä saa puhua &ndash; seksuaalista väkivaltaa Suomessa -kirjassa</a>, jonka on kirjoittanut Maaret Launis ja työryhmä. Kirjan lopussa on Manifesti seksuaalisen väkivallan lopettamiseksi, joka sisältää kolmetoista vaatimusta, mutta sitä ei taida olla missään netissä.</p><p>Manifesti vaatii raiskauslain ja translain uudistamista, seksuaaliterapiaa kelakorvauksen piiriin, ihmisten moninaisuuden tunnistamista väkivaltatyössä, parempaa seksuaalikasvatusta, paremmin organisoitua tukea seksuaalirikosten uhreille, seksuaalisesta väkivallasta kysymistä neuvolassa, terapiassa ja lääkärinkäynneillä, valta-asemien tunnistamista työelämässä ja instituutioissa, verkkohäirintään puuttumista, asenteiden muuttamista, moninaisuutta julkisiin kuvastoihin ja parempaa ymmärrystä suostumuksesta ja siitä kenen syy seksuaalinen väkivalta on. Suurin osa näistä ehdotuksista liittyy asenteisiin tai instituutioiden toimintaan, muutama liittyy ammattihenkilöiden ja yksityisten ihmisten konkreettisiin mahdollisuuksiin. Seksuaalisen väkivallan tekijöiden osoittamista manifestissa ei käsitellä.</p><p>Kenties osoittamisesta puhutaan harvoin, koska ei haluta juuttua yksittäisiin &rdquo;pahoihin&rdquo; ihmisiin. Ongelma ei palaudu ongelmallisiin yksilöihin vaan rakenteisiin. Tämän sijasta halutaan pohtia miten asenteita ja rakenteita voisi muuttaa. Toisaalta #metoo-liikkeen kriitikot ovat jatkuvasti hyökänneet osoittamista vastaan, eikä tätä keskustelua pitäisi jättää vain kriitikoille. Konkreettinen toiminta yksittäisiä ahdistelijoita ja muita seksuaalisen väkivallan tekijöitä vastaan, esimerkiksi tuomalla heidän tekojaan julkisuuteen, muuttaa asenteita ja rakenteita jo itsessään. Pelko julkisuuden valokeilaan joutumisesta voi olla tehokas keino ehkäistä seksuaalista väkivaltaa.</p><p>Koska #metoo-liike on osoittanut yksittäisiä seksuaalisen väkivallan tekijöitä, sitä on syytetty lynkkaamisesta, oman käden oikeudesta, liian pitkälle menemisestä ja noitavainosta. On vaadittu, että oikeutta tulisi hakea oikeusjärjestelmän tarjoamin keinoin. Ruotsin julkisen sanan neuvosto <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005734715.html">on antanut</a> useita langettavia päätöksiä tiedotusvälineiden #metoo-kirjoittelusta, Suomessa syytöksen esittäjiä <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005853547.html">on tuomittu</a> sakkoihin herjauksista &nbsp;ja myös julkisuudessa syytettyjen kanssa solmittujen sopimusten irtisanomisia on riitautettu oikeudessa.</p><p>Seksuaalisen väkivallan tekijän osoittaminen on kunnianloukkaus, mikäli osoittaja ei pysty näyttämään väitettään toteen. Tiedän tapauksen, jossa seksuaalisen väkivallan selviytyjä on itse tullut kunnianloukkausoikeudenkäyntiin todistamaan tekijästä tietoa levittäneiden syytettyjen puolesta. Sakot ja suuret vahingokorvaukset määrättiin tästä huolimatta, koska &rdquo;kunnianloukkauksen uhria&rdquo; ei oltu tuomittu seksuaalisesta väkivallasta.</p><p>Mikäli seksuaalinen väkivalta tuodaan esiin syyteoikeuden raukeamisen jälkeen, on hyvin mahdollista että selviytyjä tuomitaan kunnianloukkauksesta. Näin käy vaikka syyteoikeus ei olisi rauennut, mikäli näytöt seksuaalirikostuomion langettamiseen ei riitä.</p><p>Miksi suoraa toimintaa voidaan tarvita?</p><p>On hyviä syitä käydä seksuaalisen väkivallan tekijöitä vastaan muuten kuin oikeusjärjestelmän tarjoamin keinoin.</p><p>Ensinäkin, usein ahdistelusyytteet ovat vanhentuneita. Seksuaalisen ahdistelun syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa, eikä se edes ollut rikos Suomessa ennen vuotta 2014. Täysi-ikäisen raiskaus vanhenee kymmenessä vuodessa.</p><p>Toiseksi, poliisi ei välttämättä ole kiinnostunut tutkimaan tai syyttäjä syyttämään ahdistelutapauksia, koska he priorisoivat vakavampia rikoksia.</p><p>Kolmanneksi, Suomen raiskauslainsäädäntö ei ole suostumusperusteinen. Raiskaus ilman väkivallan käyttöä tai uhkailua voi olla &rdquo;pakottaminen seksuaaliseen tekoon&rdquo;, mutta sen todistaminen on vaikeampaa.</p><p>Neljänneksi, voi olla ilmeistä ettei näyttö riitä oikeudessa. Vaikka nykyään langettavia tuomioita annetaan joskus myös sana sanaa vastaan-tilanteissa, esimerkiksi muistikuvien heikkous tai epäjohdonmukaisuus, tai tapahtumista kulunut pitkä aika voi tuomioistuimen mielestä vähentää selviytyjän kertomuksen uskottavuutta.</p><p>Tämä ei ole tyhjentävä lista mahdollisista syistä. Seksuaalista väkivaltaa kohdanneella ei ole mitään velvollisuuksia ketään kohtaan, ei ole velvollisuutta mennä lääkäriin, kuulusteluihin tai oikeuteen. Velvollisuuksia tulisi olla yksinomaan tekijällä. Tietysti olisi hyvä jos selviytyjä menisi lääkäriin, kuulusteluihin ja oikeuteen, mutta jos hän päättää olla menemättä, se on hänen oma asiansa. On monia tapoja käsitellä asiaa, eikä ole muiden tehtävä sanella mitä selviytyjän pitäisi tehdä.</p><p>Vaikka oikeuteen ei ole menty tai oikeudessa ollaan hävitty, voi silti olla syitä osoittaa seksuaalisen väkivallan tekijä. Ensinäkin, se voi suojella muita mahdollisia uhreja. Toisinakin, se on tapa tehdä oikeutta selviytyjälle silloin kun oikeusjärjestelmä ei yllä luetelluista syistä pysty oikeutta tarjoamaan.</p><p>Osoittamisen väärinkäyttö</p><p>Seksuaalisen väkivallan tekijän osoittaminen on suoraa toimintaa ja oman käden oikeutta, ja voi olla myös laitonta. Osoittamista voi väärinkäyttää, ja sitä on myös käytetty, perusteettomia syytöksiä on aina esitetty ja tullaan esittämään. Mutta ei ole olemassa sellaista tapaa saada oikeutta mitä ei olisi koskaan väärinkäytetty mitenkään. Kunnianloukkausoikeudenkäynnit #metoo:n ympärillä ovat tästä vain yksi esimerkki. Mikään oikeusjärjestelmä ei ole puutteeton, eikä tule koskaan olemaan täysin vapaa väärinkäyhtöksiltä. Siksi lainsäädännön rinnalle tarvitaan suoraa toimintaa, ja #metoon tapauksessa tämä suora toiminta voi olla sekä laillista että laitonta.</p><p>On olemassa koulukunta (power of definition, määrittelyoikeus), jonka mukaan selviytyjän kertomusta on aina uskottava kyseenalaistamatta. Olen törmännyt näkemykseen, että muutaman syyttömän miehen lynkkaus on pieni hinta määrittelyoikeudesta.</p><p>Mutta mitä helpompaa jonkin metodin väärinkäyttämisestä tehdään, sitä enemmän sitä myös väärinkäytetään. Selviytyjää on syytä tukea ehdoitta, mutta tätä ehdotonta tukea ei ole välttämätöntä kytkeä siihen prosessiin, jolla kohdataan epäilty tekijä. Kollektiivit jotka ovat pyrkineet <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Restorative_justice">restoratiiviseen oikeuteen</a> &nbsp;seksuaalisen väkivallan yhteydessä ovatkin usein erotelleet prosessin joilla kohdataan selviytyjä siitä prosessista jolla kohdataan epäilty tekijä. Restoratiivinen oikeus on jo kauan kuulunut feministiseen keskusteluun, vanha mutta ajankohtainen kirjoitus aiheesta on esimerkiksi <a href="https://www.transformativejustice.eu/wp-content/uploads/2010/11/intviolzine-consecutive.pdf">Community support &amp; intimate violence-zine</a>.&nbsp;<a href="https://www.transformativejustice.eu/en/">Transformativejustice-sivustolta</a> löytyy lisää materiaalia aiheesta.</p><p>Väärinkäytön mahdollisuus ei ole ainoa suoran toiminnan haittapuoli. Lisäksi mahdollisuudet suoran toiminnan käyttöön eivät jakaudu tasaisesti, suosittujen ja tunnettujen on helpompi saada ihmiset uskomaan kertomustaan kuin epäsuosittujen ja tuntemattomien. Mutta näistä puutteista huolimatta on tilanteita, joissa suora toiminta tarjoaa enemmän oikeutta kuin oikeusjärjestelmän käyttö.</p><p>Keinoja saada oikeutta lainsäädännön ulkopuolella tullaan tarvitsemaan aina. Julkisuudesta on tullut yksi tällainen keino, ja julkisuus on myös pätevä keino rangaista ihmisistä niistä vääristä teoista jotka oikeusjärjestelmä kokee liian vähäpätöisenä oikeuden käymiseen. Tietysti julkisuus on pelote vain tunnetuille ja vaikutusvaltaisille, mutta ehkä on vain oikein että tunnetuilla ja vaikutusvaltaisilla on muita enemmän kannusteita välttää väärinkäytöksiä.</p><p>Antti Rautiainen</p><p>*) Englanninkielisessä feministisessä keskustelussa callout tarkoittaa paitsi seksuaalisen väkivallan tekijän, myös minkä tahansa ongelmallisen käytöksen osoittamista. Tässä kirjoituksessa olen pyrkinyt välttämään anglismeja ja käyttää osoittamista calloutin suomenkielisenä vastineena, tosin suppeammassa merkityksessä eli seksuaalisen väkivallan tekijän osoittamisena.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> #Metoo-liike on tuonut seksuaalista väkivaltaa (ml. ahdistelua) esiin lokakuusta 2017 alkaen. Keskustelun ohessa on myös tuotu esille tapoja ratkaista ongelmaa, yleensä on ehdotettu asenteiden ja lainsäädännön muuttamista. Mutta #metoo-liike on alusta asti ollut myös suoran toiminnan liike, joka on puuttunut tekoihin suoraan, esimerkiksi osoittamalla*) seksuaalisen väkivallan tekijöitä.

Osoittamisen lisäksi eräänlaista suoraa toimintaa on myös sellaisten tilojen luominen, joiden käytännöt eivät perustu lainsäädäntöön tai muiden suurten instituutioiden sääntöihin. Esimerkki tästä ovat erilaiset turvallisten tilojen periaatteet, ja klubikulttuuria muuttamaan pyrkivä valomerkki-kampanja . Turvallisia tiloja voi luoda nyt, ei ole mikään pakko odottaa että hallitus tai eduskunta tekisi sen meidän puolestamme. Tässä käsittelen lähinnä osoittamista, koska se on sekä tehokas että paljon kritiikkiä kohdannut suoran toiminnan muoto.

Suomen suuret tiedotusvälineet ovat olleet varovaisia ottaessaan kantaa #metoo-liikkeen ohjelmaan. Hesari listasi lokakuussa Heidi Lindénin ehdotuksia ratkaisuiksi, mutta ne koskivat vain elokuva-alaa. Pääkirjoituksessa ehdotettiin valtionohjausta rahahanoja säätämällä, mutta entä se yli 95% taloudesta, joka ei hae apurahoja? Hesarista ei löydy ratkaisuehdotuksia sitä varten.

#Metoo ja väkivallantekijöiden osoittaminen

Ehkä kattavin Suomeksi julkaistu #metoo-toimintaohjelma on Tästä saa puhua – seksuaalista väkivaltaa Suomessa -kirjassa, jonka on kirjoittanut Maaret Launis ja työryhmä. Kirjan lopussa on Manifesti seksuaalisen väkivallan lopettamiseksi, joka sisältää kolmetoista vaatimusta, mutta sitä ei taida olla missään netissä.

Manifesti vaatii raiskauslain ja translain uudistamista, seksuaaliterapiaa kelakorvauksen piiriin, ihmisten moninaisuuden tunnistamista väkivaltatyössä, parempaa seksuaalikasvatusta, paremmin organisoitua tukea seksuaalirikosten uhreille, seksuaalisesta väkivallasta kysymistä neuvolassa, terapiassa ja lääkärinkäynneillä, valta-asemien tunnistamista työelämässä ja instituutioissa, verkkohäirintään puuttumista, asenteiden muuttamista, moninaisuutta julkisiin kuvastoihin ja parempaa ymmärrystä suostumuksesta ja siitä kenen syy seksuaalinen väkivalta on. Suurin osa näistä ehdotuksista liittyy asenteisiin tai instituutioiden toimintaan, muutama liittyy ammattihenkilöiden ja yksityisten ihmisten konkreettisiin mahdollisuuksiin. Seksuaalisen väkivallan tekijöiden osoittamista manifestissa ei käsitellä.

Kenties osoittamisesta puhutaan harvoin, koska ei haluta juuttua yksittäisiin ”pahoihin” ihmisiin. Ongelma ei palaudu ongelmallisiin yksilöihin vaan rakenteisiin. Tämän sijasta halutaan pohtia miten asenteita ja rakenteita voisi muuttaa. Toisaalta #metoo-liikkeen kriitikot ovat jatkuvasti hyökänneet osoittamista vastaan, eikä tätä keskustelua pitäisi jättää vain kriitikoille. Konkreettinen toiminta yksittäisiä ahdistelijoita ja muita seksuaalisen väkivallan tekijöitä vastaan, esimerkiksi tuomalla heidän tekojaan julkisuuteen, muuttaa asenteita ja rakenteita jo itsessään. Pelko julkisuuden valokeilaan joutumisesta voi olla tehokas keino ehkäistä seksuaalista väkivaltaa.

Koska #metoo-liike on osoittanut yksittäisiä seksuaalisen väkivallan tekijöitä, sitä on syytetty lynkkaamisesta, oman käden oikeudesta, liian pitkälle menemisestä ja noitavainosta. On vaadittu, että oikeutta tulisi hakea oikeusjärjestelmän tarjoamin keinoin. Ruotsin julkisen sanan neuvosto on antanut useita langettavia päätöksiä tiedotusvälineiden #metoo-kirjoittelusta, Suomessa syytöksen esittäjiä on tuomittu sakkoihin herjauksista  ja myös julkisuudessa syytettyjen kanssa solmittujen sopimusten irtisanomisia on riitautettu oikeudessa.

Seksuaalisen väkivallan tekijän osoittaminen on kunnianloukkaus, mikäli osoittaja ei pysty näyttämään väitettään toteen. Tiedän tapauksen, jossa seksuaalisen väkivallan selviytyjä on itse tullut kunnianloukkausoikeudenkäyntiin todistamaan tekijästä tietoa levittäneiden syytettyjen puolesta. Sakot ja suuret vahingokorvaukset määrättiin tästä huolimatta, koska ”kunnianloukkauksen uhria” ei oltu tuomittu seksuaalisesta väkivallasta.

Mikäli seksuaalinen väkivalta tuodaan esiin syyteoikeuden raukeamisen jälkeen, on hyvin mahdollista että selviytyjä tuomitaan kunnianloukkauksesta. Näin käy vaikka syyteoikeus ei olisi rauennut, mikäli näytöt seksuaalirikostuomion langettamiseen ei riitä.

Miksi suoraa toimintaa voidaan tarvita?

On hyviä syitä käydä seksuaalisen väkivallan tekijöitä vastaan muuten kuin oikeusjärjestelmän tarjoamin keinoin.

Ensinäkin, usein ahdistelusyytteet ovat vanhentuneita. Seksuaalisen ahdistelun syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa, eikä se edes ollut rikos Suomessa ennen vuotta 2014. Täysi-ikäisen raiskaus vanhenee kymmenessä vuodessa.

Toiseksi, poliisi ei välttämättä ole kiinnostunut tutkimaan tai syyttäjä syyttämään ahdistelutapauksia, koska he priorisoivat vakavampia rikoksia.

Kolmanneksi, Suomen raiskauslainsäädäntö ei ole suostumusperusteinen. Raiskaus ilman väkivallan käyttöä tai uhkailua voi olla ”pakottaminen seksuaaliseen tekoon”, mutta sen todistaminen on vaikeampaa.

Neljänneksi, voi olla ilmeistä ettei näyttö riitä oikeudessa. Vaikka nykyään langettavia tuomioita annetaan joskus myös sana sanaa vastaan-tilanteissa, esimerkiksi muistikuvien heikkous tai epäjohdonmukaisuus, tai tapahtumista kulunut pitkä aika voi tuomioistuimen mielestä vähentää selviytyjän kertomuksen uskottavuutta.

Tämä ei ole tyhjentävä lista mahdollisista syistä. Seksuaalista väkivaltaa kohdanneella ei ole mitään velvollisuuksia ketään kohtaan, ei ole velvollisuutta mennä lääkäriin, kuulusteluihin tai oikeuteen. Velvollisuuksia tulisi olla yksinomaan tekijällä. Tietysti olisi hyvä jos selviytyjä menisi lääkäriin, kuulusteluihin ja oikeuteen, mutta jos hän päättää olla menemättä, se on hänen oma asiansa. On monia tapoja käsitellä asiaa, eikä ole muiden tehtävä sanella mitä selviytyjän pitäisi tehdä.

Vaikka oikeuteen ei ole menty tai oikeudessa ollaan hävitty, voi silti olla syitä osoittaa seksuaalisen väkivallan tekijä. Ensinäkin, se voi suojella muita mahdollisia uhreja. Toisinakin, se on tapa tehdä oikeutta selviytyjälle silloin kun oikeusjärjestelmä ei yllä luetelluista syistä pysty oikeutta tarjoamaan.

Osoittamisen väärinkäyttö

Seksuaalisen väkivallan tekijän osoittaminen on suoraa toimintaa ja oman käden oikeutta, ja voi olla myös laitonta. Osoittamista voi väärinkäyttää, ja sitä on myös käytetty, perusteettomia syytöksiä on aina esitetty ja tullaan esittämään. Mutta ei ole olemassa sellaista tapaa saada oikeutta mitä ei olisi koskaan väärinkäytetty mitenkään. Kunnianloukkausoikeudenkäynnit #metoo:n ympärillä ovat tästä vain yksi esimerkki. Mikään oikeusjärjestelmä ei ole puutteeton, eikä tule koskaan olemaan täysin vapaa väärinkäyhtöksiltä. Siksi lainsäädännön rinnalle tarvitaan suoraa toimintaa, ja #metoon tapauksessa tämä suora toiminta voi olla sekä laillista että laitonta.

On olemassa koulukunta (power of definition, määrittelyoikeus), jonka mukaan selviytyjän kertomusta on aina uskottava kyseenalaistamatta. Olen törmännyt näkemykseen, että muutaman syyttömän miehen lynkkaus on pieni hinta määrittelyoikeudesta.

Mutta mitä helpompaa jonkin metodin väärinkäyttämisestä tehdään, sitä enemmän sitä myös väärinkäytetään. Selviytyjää on syytä tukea ehdoitta, mutta tätä ehdotonta tukea ei ole välttämätöntä kytkeä siihen prosessiin, jolla kohdataan epäilty tekijä. Kollektiivit jotka ovat pyrkineet restoratiiviseen oikeuteen  seksuaalisen väkivallan yhteydessä ovatkin usein erotelleet prosessin joilla kohdataan selviytyjä siitä prosessista jolla kohdataan epäilty tekijä. Restoratiivinen oikeus on jo kauan kuulunut feministiseen keskusteluun, vanha mutta ajankohtainen kirjoitus aiheesta on esimerkiksi Community support & intimate violence-zineTransformativejustice-sivustolta löytyy lisää materiaalia aiheesta.

Väärinkäytön mahdollisuus ei ole ainoa suoran toiminnan haittapuoli. Lisäksi mahdollisuudet suoran toiminnan käyttöön eivät jakaudu tasaisesti, suosittujen ja tunnettujen on helpompi saada ihmiset uskomaan kertomustaan kuin epäsuosittujen ja tuntemattomien. Mutta näistä puutteista huolimatta on tilanteita, joissa suora toiminta tarjoaa enemmän oikeutta kuin oikeusjärjestelmän käyttö.

Keinoja saada oikeutta lainsäädännön ulkopuolella tullaan tarvitsemaan aina. Julkisuudesta on tullut yksi tällainen keino, ja julkisuus on myös pätevä keino rangaista ihmisistä niistä vääristä teoista jotka oikeusjärjestelmä kokee liian vähäpätöisenä oikeuden käymiseen. Tietysti julkisuus on pelote vain tunnetuille ja vaikutusvaltaisille, mutta ehkä on vain oikein että tunnetuilla ja vaikutusvaltaisilla on muita enemmän kannusteita välttää väärinkäytöksiä.

Antti Rautiainen

*) Englanninkielisessä feministisessä keskustelussa callout tarkoittaa paitsi seksuaalisen väkivallan tekijän, myös minkä tahansa ongelmallisen käytöksen osoittamista. Tässä kirjoituksessa olen pyrkinyt välttämään anglismeja ja käyttää osoittamista calloutin suomenkielisenä vastineena, tosin suppeammassa merkityksessä eli seksuaalisen väkivallan tekijän osoittamisena.

 

]]>
2 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269742-metoo-suora-toiminta-ja-lainsaadanto#comments Ahdistelu Feminismi metoo Seksuaalinen väkivalta Suora toiminta Sat, 16 Feb 2019 15:22:54 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269742-metoo-suora-toiminta-ja-lainsaadanto