Hallitusohjelma http://hannutapiotanskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133988/all Sun, 16 Jun 2019 21:22:38 +0300 fi Suomi-vauvoja ja kohtuullisia elinkustannuksia http://lulusirkku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277409-suomi-vauvoja-ja-kohtuullisia-elinkustannuksia <p>Ensimmäinen puheeni kansanedustajana eduskunnan täysistunnossa 12.6.2019.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Arvoisa puhemies,</p> <p>ryhmämme edustajat ovat eilen tuoneet kiitettävästi esiin hallitusohjelman uskomattomuuksia. Hallituspuolueiden edustajat taas ovat pitäneet useita varsin hämmentäviä puheita.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Itse aloitan alusta eli vauvoista.</p> <p>Syntyvyys on jatkanut Suomessa laskuaan pian kymmenen vuotta. Vauvoja syntyi tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2010 60&nbsp;980. Tänä vuonna vauvojen määrä voi romahtaa jopa 45&nbsp;000.</p> <p>Vauvattomuus on kaikkien länsimaiden yhteinen haaste. Vauvaperheet taas ovat maamme tulevaisuuden kannalta merkittävä tekijä. - Voimavara, joiden hyvinvoinnista on pidettävä hyvää huolta.</p> <p>Hallitus onkin ymmärtänyt vauvattomuuden haasteen ja ottanut tavoitteekseen edistää maamme lapsi- ja perheystävällisyyttä. - Hallitus haluaa mm. tukea ihmisiä kohti toivomaansa vauvamäärää, vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia sekä vähentää lapsiperheköyhyyttä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hallituksen lapsiperheitä koskevat tavoitteet ovat hyviä. Ohjelma on kuitenkin valitettavasti myös lapsiperheitä koskevien tavoitteiden osalta paikoin erittäin kaukana todellisuudesta ja talousrealismista. Ohjelman laatijat ovat ilmeisesti vieraantuneet tavallisten lapsiperheiden arjesta.</p> <p>Tavoitteet lapsiperheköyhyyden vähentämisestä ja Suomi-vauvojen lisääntymisestä näyttäytyvät kummallisessa valossa, kun lukee hallitusohjelman ilmastojohtajuustavoitteita. Hallitus tekee selväksi, että perheen elättäminen tulee entistä kaliimmaksi ja lasten hankkiminen on ilmastonvastainen teko. Hallitusohjelman viesti on, että Suomalaiset perheet ovat kuluttavia, ympäristöä tuhoavia yksiköitä, joita ei pidä perustaa.</p> <p>______________________________</p> <p>Jos Suomi-vauvoja todella halutaan lisää ja lapsiperheköyhyyttä vähentää, on selvää, että me emme saa vaikeuttaa lapsiperheiden toimeentuloa ja elämistä. Hallituksen ilmastojohtajuustavoite kuitenkin lisää lapsiperheköyhyyttä ja tekee Suomesta energiaköyhyysloukun. &ndash; Suomalaiset kotitaloudet joutuvat taloudelliseen ahdinkoon.&nbsp; Viherverot aiheuttavat kotitalouksille jopa kyvyttömyyttä selviytyä välttämättömistä energiamenoistaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Arvoisa puhemies,</p> <p>hallitus tulee synnyttämään Suomeen laajamittaista energiaköyhyyttä, joka kohdistuu voimakkaasti pienituloisiin ja lapsiperheisiin. Energiaköyhyys on suomalaisille ahdistava loukku, jossa ei ole varaa maksaa nykyisen asuntonsa tai liikennevälineensä energiakustannuksia, mutta ei myöskään varaa uuteen, hiilineutraaliin asuntoon tai esim. sähköautoon.</p> <p>Mistä ihmeestä lapsiperheet ja ikäihmiset repivät rahat näihin ilmastojohtajuus-ratkaisuihin?</p> <p>Uudet tulonsiirtokiemurat ja lisäbyrokratia eivät tässä auta. Pian hallitus tulee myös havaitsemaan, että viherveroja kompensoivia tuloverojen alennuksia ei olekaan varaa toteuttaa, kotitalouksien ylivelkaantuminen lisääntyy ja ostovoima heikkenee. -Energiaköyhyysloukku odottaa nurkan takana.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomalaisten kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, mihin kaikkiin hinnankorotuksiin, pakkotoimiin ja vapauksien rajaamisiin hallitus ryhtyy ilmastojohtajuutta tavoitellessaan.&#39;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Arvoisa puhemies,&nbsp;</p> <p>Jos me todella haluamme lisää Suomi-vauvoja ja hyvinvoivia perheitä, on elinkustannusten nousu estettävä ja lapsiperhepalveluihin satsattava. -Lisäksi kannattaa lähteä toteuttamaan paria ilmaista keinoa.</p> <p>Ensinnäkin on tuotava esiin vauvojen hankkimiseen liittyviä hyviä faktoja. Suomi on yksi maailman parhaista maista synnyttää, hoitaa, kasvattaa ja kouluttaa lapsia. Suomessa sattuu parin muun maan ohella vähiten äitiyskuolemia maailmassa, jonka lisäksi Suomi on myös se maa, jossa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Tämä keskustelu voisi osaltaan vakuuttaa äidiksi ehkä haluavia siitä, että Suomessa todellakin kannattaa synnyttää.</p> <p>Toiseksi suhtautuminen lapsiperheisiin kaipaa kohennusta. Perhemyönteisyyttä on syytä parantaa työssä ja vapaalla. Lapsiperheet eivät ole taakka, ongelma ja naapurin painajainen vaan valtava ilon lähde joita ilman Suomi näivettyy.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Arvoisa puhemies,</p> <p>olisi suomalaisten tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää, että hallitusohjelma nojautuisi talouden ja arjen realiteetteihin kaikkien, myös lapsiperheitä koskevien tavoitteiden osalta.</p> <p>Siihen, mitä näiden seinien ulkopuolella tapahtuu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Koska näin ei ole, kannatan edustaja Tavion tekemää epäluottamusehdotusta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensimmäinen puheeni kansanedustajana eduskunnan täysistunnossa 12.6.2019. 

 

 

Arvoisa puhemies,

ryhmämme edustajat ovat eilen tuoneet kiitettävästi esiin hallitusohjelman uskomattomuuksia. Hallituspuolueiden edustajat taas ovat pitäneet useita varsin hämmentäviä puheita.

 

Itse aloitan alusta eli vauvoista.

Syntyvyys on jatkanut Suomessa laskuaan pian kymmenen vuotta. Vauvoja syntyi tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2010 60 980. Tänä vuonna vauvojen määrä voi romahtaa jopa 45 000.

Vauvattomuus on kaikkien länsimaiden yhteinen haaste. Vauvaperheet taas ovat maamme tulevaisuuden kannalta merkittävä tekijä. - Voimavara, joiden hyvinvoinnista on pidettävä hyvää huolta.

Hallitus onkin ymmärtänyt vauvattomuuden haasteen ja ottanut tavoitteekseen edistää maamme lapsi- ja perheystävällisyyttä. - Hallitus haluaa mm. tukea ihmisiä kohti toivomaansa vauvamäärää, vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia sekä vähentää lapsiperheköyhyyttä.

 

Hallituksen lapsiperheitä koskevat tavoitteet ovat hyviä. Ohjelma on kuitenkin valitettavasti myös lapsiperheitä koskevien tavoitteiden osalta paikoin erittäin kaukana todellisuudesta ja talousrealismista. Ohjelman laatijat ovat ilmeisesti vieraantuneet tavallisten lapsiperheiden arjesta.

Tavoitteet lapsiperheköyhyyden vähentämisestä ja Suomi-vauvojen lisääntymisestä näyttäytyvät kummallisessa valossa, kun lukee hallitusohjelman ilmastojohtajuustavoitteita. Hallitus tekee selväksi, että perheen elättäminen tulee entistä kaliimmaksi ja lasten hankkiminen on ilmastonvastainen teko. Hallitusohjelman viesti on, että Suomalaiset perheet ovat kuluttavia, ympäristöä tuhoavia yksiköitä, joita ei pidä perustaa.

______________________________

Jos Suomi-vauvoja todella halutaan lisää ja lapsiperheköyhyyttä vähentää, on selvää, että me emme saa vaikeuttaa lapsiperheiden toimeentuloa ja elämistä. Hallituksen ilmastojohtajuustavoite kuitenkin lisää lapsiperheköyhyyttä ja tekee Suomesta energiaköyhyysloukun. – Suomalaiset kotitaloudet joutuvat taloudelliseen ahdinkoon.  Viherverot aiheuttavat kotitalouksille jopa kyvyttömyyttä selviytyä välttämättömistä energiamenoistaan.

 

Arvoisa puhemies,

hallitus tulee synnyttämään Suomeen laajamittaista energiaköyhyyttä, joka kohdistuu voimakkaasti pienituloisiin ja lapsiperheisiin. Energiaköyhyys on suomalaisille ahdistava loukku, jossa ei ole varaa maksaa nykyisen asuntonsa tai liikennevälineensä energiakustannuksia, mutta ei myöskään varaa uuteen, hiilineutraaliin asuntoon tai esim. sähköautoon.

Mistä ihmeestä lapsiperheet ja ikäihmiset repivät rahat näihin ilmastojohtajuus-ratkaisuihin?

Uudet tulonsiirtokiemurat ja lisäbyrokratia eivät tässä auta. Pian hallitus tulee myös havaitsemaan, että viherveroja kompensoivia tuloverojen alennuksia ei olekaan varaa toteuttaa, kotitalouksien ylivelkaantuminen lisääntyy ja ostovoima heikkenee. -Energiaköyhyysloukku odottaa nurkan takana.

 

Suomalaisten kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, mihin kaikkiin hinnankorotuksiin, pakkotoimiin ja vapauksien rajaamisiin hallitus ryhtyy ilmastojohtajuutta tavoitellessaan.'

 

Arvoisa puhemies, 

Jos me todella haluamme lisää Suomi-vauvoja ja hyvinvoivia perheitä, on elinkustannusten nousu estettävä ja lapsiperhepalveluihin satsattava. -Lisäksi kannattaa lähteä toteuttamaan paria ilmaista keinoa.

Ensinnäkin on tuotava esiin vauvojen hankkimiseen liittyviä hyviä faktoja. Suomi on yksi maailman parhaista maista synnyttää, hoitaa, kasvattaa ja kouluttaa lapsia. Suomessa sattuu parin muun maan ohella vähiten äitiyskuolemia maailmassa, jonka lisäksi Suomi on myös se maa, jossa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Tämä keskustelu voisi osaltaan vakuuttaa äidiksi ehkä haluavia siitä, että Suomessa todellakin kannattaa synnyttää.

Toiseksi suhtautuminen lapsiperheisiin kaipaa kohennusta. Perhemyönteisyyttä on syytä parantaa työssä ja vapaalla. Lapsiperheet eivät ole taakka, ongelma ja naapurin painajainen vaan valtava ilon lähde joita ilman Suomi näivettyy.

 

Arvoisa puhemies,

olisi suomalaisten tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää, että hallitusohjelma nojautuisi talouden ja arjen realiteetteihin kaikkien, myös lapsiperheitä koskevien tavoitteiden osalta.

Siihen, mitä näiden seinien ulkopuolella tapahtuu.

 

Koska näin ei ole, kannatan edustaja Tavion tekemää epäluottamusehdotusta.

 

 

 

]]>
11 http://lulusirkku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277409-suomi-vauvoja-ja-kohtuullisia-elinkustannuksia#comments Hallitusohjelma suomivauvat Talous Sun, 16 Jun 2019 18:22:38 +0000 Lulu Ranne http://lulusirkku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277409-suomi-vauvoja-ja-kohtuullisia-elinkustannuksia
Hallitusohjelmasatu ja taikurin oppikirja http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277299-hallitusohjelmasatu-ja-taikurin-oppikirja <p>Pääministeri Rinteen viherpunahallituksen ohjelma on rakennettu tyhjän päälle. Se perustuu työllisyystavoitteeseen, joka ilman rankkoja sisäisen devalvaation keinoja on tavoittamaton sekä 2% talouskasvuun, joka eurojäsenyyden olosuhteissa ja laman ollessa ovella on täysin mahdotonta saavuttaa.</p><p>Vaikka talouskasvu toteutuisi sellaisena kuin ohjelmassa haaveillaan ja kuvitellaan, niin siitä huolimatta, vaikka mitään edellisen hallituksen leikkaamaa ei palautettaisi, pitäisi leikata 2 miljardia.</p><p>Vasemmistopuolueet ovat aiemmin vastustaneet valtion tuottavan omaisuuden myymistä. Nyt takki on kääntynyt ja rahojen selitellään menevän &rdquo;investointeihin&rdquo;. Kyse todellisuudessa on menojen lisäyksistä ja vaalilupausten ostamisesta. Tässä hallituksessa toki löytyy surullisenkuuluisaa osaamista tuottavan kansallisomaisuuden myynnistä - keskusta oli vastuussa Kemiran myynnistä norjalaisille ja vihreät sähkönsiirtoverkkojen myynnistä saksalaisille.</p><p>Eduskunnassa hallitusohjelmasta keskustellessa kävi surullisen selväksi, ettei hallituspuolueilla ole mitään realistisia keinoja työllisyyden kasvattamiseen. Takki on tyhjä - parjatun aktiivimallin perumistakin viivytellään vastoin vaalilupauksia siihen asti, kunnes on keksitty joku korvaava keino. Näitä sitten työmarkkinajärjestöiltä kysellään &ndash; järjestöiltä, joista ei ole yhdenkään tuottavan työpaikan luojiksi.</p><p>Vaikka rahat ilman kansallisomaisuuden myyntiä, epärealistista talouskasvua ja saavuttamatonta työllisyyskehitystä olisivatkin olemassa, hallitus aikoo käyttää ne väärin. Oppivelvollisuuden jatkamista ei moni asiantuntija puolusta, sillä se ei paranna oppimistuloksia tai lisää koulusta ammattilaiseksi valmistuneiden määrää. Kyse on demareiden ideologisesta holhoamiseen perustuvasta taikatempusta, joka ei ratkaise sen peruskoulusta säälivitosella lähteneen nuoren, yleensä pojan, ensimmäistäkään ongelmaa.</p><p>Kaikki asiantuntijat ovat myös ruotsin kielen pakollisuuden ylioppilaskirjoituksiin palauttamista vastaan, mutta tämäkin hallitusohjelman kirjaus vain alleviivaa sitä tutkitun tiedon halveksuntaa ja vähättelyä, jota hallitusohjelman laatimiseen osallistuneet ovat harjoittaneet. Asiantuntijoiden näkemykset kelpaavat vain, jos ne tukevat ideologiaa.</p><p>Hallitusohjelmassa ei esitetä korjaavia toimenpiteitä EU:n nettojäsenmaksun suuruuteen ja Suomen EU:n saannin kuristumiseen ja maatalouden tukien putoamiseen tulevalla EU:n rahoituskehyskaudella. Mitä sille aiotaan tehdä? Nettojäsenmaksumme nousee vuosittain satoja miljoonia. Mitä keinoja hallituksella on sen asian hoitamiseen tai korjaamiseen? Senhän ovat jo muut puolueet paitsi perussuomalaiset hyväksyneet, että jäsenmaksu nousee kehyskaudella 2021 alkaen.</p><p>Tässä hallitusohjelmassa on mielestäni kysymys kateuspolitiikasta, joka vie kalatkin vedestä, esimerkkinä tämä kotitalousvähennyksen heikentäminen ja korkovähennyksen poisto. Silti toisaalta näitäkään asioita ei osata hoitaa kunnolla. Oppositio edellisen hallituksen aikaan huusi suoraa huutoa siitä, että tuloerot ovat kasvaneet. Sitten tuli sitä tutkittua tietoa. Tuloerojen kasvu käytännössä perustui siihen, että tupakkaveroa nostettiin. Se oli se suurin yksittäinen tekijä siinä, että näennäisesti olivat tuloerot Suomessa kasvaneet.</p><p>Mitä tämä hallitus sitten tekee? Kasvattaa tupakkaveroa erittäin merkittävällä tavalla, niinpä tosiasiassa kasvattaa tuloeroja Suomessa. Eivät ihmiset huvikseen polta, tupakointi on addiktio. Ei sitä voi noin vain lopettaa. Heikommassa asemassa olevat, köyhemmät ihmiset kärsivät näiden verojen korottamisesta. Heidän taloudellinen asemansa huononee.</p><p>Alkoholiveron korotus samaan aikaan kun Viro laskee omaansa, on hölmöläisten hommaa ja johtaa vain verottamattoman tuonnin kasvuun. Alkoholipolitiikan hyvin alkaneen vapautuksen jatkosta ei luonnollisesti ole tietoakaan, kun sosiaalidemokraattien holhousosasto pääsee valtaan keskustan &quot;parhaiden raittiusvoimien&quot; kanssa.&nbsp;</p><p>Pitävin liima tälle hallitusohjelmalle tuntuu olevan 3 miljardia myytyä kansallisomaisuutta, mutta siitä huolimatta pitää kysyä: missä on se koulutusmiljardi, jota lupailtiin vaalien alla? Tehdään lisää kustannuksia, mutta mistä rahat edes entisiin?&nbsp;Puhutaan tulevaisuudesta ja vuodesta 2030 - ei sanaakaan kestävyysvajeesta. Mihin se katosi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Rinteen viherpunahallituksen ohjelma on rakennettu tyhjän päälle. Se perustuu työllisyystavoitteeseen, joka ilman rankkoja sisäisen devalvaation keinoja on tavoittamaton sekä 2% talouskasvuun, joka eurojäsenyyden olosuhteissa ja laman ollessa ovella on täysin mahdotonta saavuttaa.

Vaikka talouskasvu toteutuisi sellaisena kuin ohjelmassa haaveillaan ja kuvitellaan, niin siitä huolimatta, vaikka mitään edellisen hallituksen leikkaamaa ei palautettaisi, pitäisi leikata 2 miljardia.

Vasemmistopuolueet ovat aiemmin vastustaneet valtion tuottavan omaisuuden myymistä. Nyt takki on kääntynyt ja rahojen selitellään menevän ”investointeihin”. Kyse todellisuudessa on menojen lisäyksistä ja vaalilupausten ostamisesta. Tässä hallituksessa toki löytyy surullisenkuuluisaa osaamista tuottavan kansallisomaisuuden myynnistä - keskusta oli vastuussa Kemiran myynnistä norjalaisille ja vihreät sähkönsiirtoverkkojen myynnistä saksalaisille.

Eduskunnassa hallitusohjelmasta keskustellessa kävi surullisen selväksi, ettei hallituspuolueilla ole mitään realistisia keinoja työllisyyden kasvattamiseen. Takki on tyhjä - parjatun aktiivimallin perumistakin viivytellään vastoin vaalilupauksia siihen asti, kunnes on keksitty joku korvaava keino. Näitä sitten työmarkkinajärjestöiltä kysellään – järjestöiltä, joista ei ole yhdenkään tuottavan työpaikan luojiksi.

Vaikka rahat ilman kansallisomaisuuden myyntiä, epärealistista talouskasvua ja saavuttamatonta työllisyyskehitystä olisivatkin olemassa, hallitus aikoo käyttää ne väärin. Oppivelvollisuuden jatkamista ei moni asiantuntija puolusta, sillä se ei paranna oppimistuloksia tai lisää koulusta ammattilaiseksi valmistuneiden määrää. Kyse on demareiden ideologisesta holhoamiseen perustuvasta taikatempusta, joka ei ratkaise sen peruskoulusta säälivitosella lähteneen nuoren, yleensä pojan, ensimmäistäkään ongelmaa.

Kaikki asiantuntijat ovat myös ruotsin kielen pakollisuuden ylioppilaskirjoituksiin palauttamista vastaan, mutta tämäkin hallitusohjelman kirjaus vain alleviivaa sitä tutkitun tiedon halveksuntaa ja vähättelyä, jota hallitusohjelman laatimiseen osallistuneet ovat harjoittaneet. Asiantuntijoiden näkemykset kelpaavat vain, jos ne tukevat ideologiaa.

Hallitusohjelmassa ei esitetä korjaavia toimenpiteitä EU:n nettojäsenmaksun suuruuteen ja Suomen EU:n saannin kuristumiseen ja maatalouden tukien putoamiseen tulevalla EU:n rahoituskehyskaudella. Mitä sille aiotaan tehdä? Nettojäsenmaksumme nousee vuosittain satoja miljoonia. Mitä keinoja hallituksella on sen asian hoitamiseen tai korjaamiseen? Senhän ovat jo muut puolueet paitsi perussuomalaiset hyväksyneet, että jäsenmaksu nousee kehyskaudella 2021 alkaen.

Tässä hallitusohjelmassa on mielestäni kysymys kateuspolitiikasta, joka vie kalatkin vedestä, esimerkkinä tämä kotitalousvähennyksen heikentäminen ja korkovähennyksen poisto. Silti toisaalta näitäkään asioita ei osata hoitaa kunnolla. Oppositio edellisen hallituksen aikaan huusi suoraa huutoa siitä, että tuloerot ovat kasvaneet. Sitten tuli sitä tutkittua tietoa. Tuloerojen kasvu käytännössä perustui siihen, että tupakkaveroa nostettiin. Se oli se suurin yksittäinen tekijä siinä, että näennäisesti olivat tuloerot Suomessa kasvaneet.

Mitä tämä hallitus sitten tekee? Kasvattaa tupakkaveroa erittäin merkittävällä tavalla, niinpä tosiasiassa kasvattaa tuloeroja Suomessa. Eivät ihmiset huvikseen polta, tupakointi on addiktio. Ei sitä voi noin vain lopettaa. Heikommassa asemassa olevat, köyhemmät ihmiset kärsivät näiden verojen korottamisesta. Heidän taloudellinen asemansa huononee.

Alkoholiveron korotus samaan aikaan kun Viro laskee omaansa, on hölmöläisten hommaa ja johtaa vain verottamattoman tuonnin kasvuun. Alkoholipolitiikan hyvin alkaneen vapautuksen jatkosta ei luonnollisesti ole tietoakaan, kun sosiaalidemokraattien holhousosasto pääsee valtaan keskustan "parhaiden raittiusvoimien" kanssa. 

Pitävin liima tälle hallitusohjelmalle tuntuu olevan 3 miljardia myytyä kansallisomaisuutta, mutta siitä huolimatta pitää kysyä: missä on se koulutusmiljardi, jota lupailtiin vaalien alla? Tehdään lisää kustannuksia, mutta mistä rahat edes entisiin? Puhutaan tulevaisuudesta ja vuodesta 2030 - ei sanaakaan kestävyysvajeesta. Mihin se katosi?

]]>
6 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277299-hallitusohjelmasatu-ja-taikurin-oppikirja#comments Alkoholiverotus Hallitusohjelma Kansallisomaisuuden myynti Pakkoruotsi Populismi Thu, 13 Jun 2019 13:20:41 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277299-hallitusohjelmasatu-ja-taikurin-oppikirja
Mietteitä hallitusohjelmasta http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277257-mietteita-hallitusohjelmasta <p>Kun sosiaalidemokraatit lähtivät rakentamaan hallitusta, he unohtivat kansan tahdon heti valtaan päästyään. Historiallisen vaalitappion kärsinyt keskusta otettiin mukaan vallanjakoon välittämättä tuon taivaallista vaalituloksesta. Ja keskustahan tarrasi kiinni vallankahvaan kuin kissa hiireen.<br /><br />Hallitusohjelma on sellainen, että sieltä puuttuu tärkein: yhtenäinen Suomen ja suomalaisten edun mukainen linja. Suurin osa vaalilupauksista toteutetaan vain näennäisesti, mutta kansalaisten kannalta ikävimmät epäkohdat jätetään korjaamatta ja sen lisäksi ongelmia luodaan lisää.<br /><br />Eri puolueiden tavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa näin:</p><p>- Keskustalle annettiin 18 maakuntaa, vaikkei sillä korjata mitään, lähinnä vain lisätään hyville veljille eli maakuntien keskustapoliitikoille lisää hyväpalkkaisia johtoportaan virkoja. </p><p>- RKP:lle annettiin pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin, vaikkei se paranna kenenkään kielitaitoa ja jokainen tietää tämän. </p><p>- Vihreille annettiin autoilijoiden säälimätön kurittaminen nostamalla polttoaineverotusta ja mahdollisuus tietullien keräämiseen, vaikka jokainen tietää, että Ranskassa keltaliivien mellakat alkoivat juurikin bensan verotuksen korotusten vuoksi.</p><p>- Vasemmistolle annettiin hopetarjottimella turvapaikanhakijoiden maahantuloreittien kehittäminen, joka tarkoittaa uutta kutsua Lähi-itään. Tämä tulee Suomen kannalta erittäin kalliiksi ja pahimmillaan muodostaa yhä suuremman turvallisuusuhan terrorismin muodossa.</p><p>-Sosiaalidemokraateille itselleen annettiin verotuksen kasvattaminen ja yrittäjyyden hankaloittaminen, vaikka me jokainen tiedämme, ettei Suomen talous kohene verottamalla kaikkea ja kaikkia yrityksiä kuoliaaksi.</p><p><br />Viimeisten vuosien aikana kansalaistemme turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Naiset ja tytöt pelkäävät kävellä iltaisin kaduilla, kymmeniä tyttöjä on raiskattu ja vielä useampia käytetty hyväksi. Turun terroristi-iskussa kuoli ja haavoittui useita suomalaisia naisia. Kansainvälisen terrorismin torjumisen, suomalaisten turvallisuuden ja rajavalvonnan tulisi olla yksi tärkeimmistä hallituksen painopisteistä. Hallitus aikoo päivittää laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman ja laittaa laittomasti maassa oleville jalkapannat. Kerrottakoon hallitukselle, ettei jalkapanta estä yhtäkään raiskausta tai hyväksikäyttöä, terroriteoista puhumattakaan. Laittomasti maassa oleskelevat ovat täällä laittomasti, kuten jokainen toivottavasti ymmärtää. Heidät tulee ottaa säilöön ja palauttaa takaisin kotimaihinsa tai jos se ei onnistu, siihen maahan, josta he tulivat. Lisäksi hallitus aikoo kehittää laillisten maahantuloreittien järjestelmää. Tämä ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että hallitus uusii Juha Sipilän vuonna 2015 esittämän kutsun Lähi-itään!<br /><br />Tavallinen suomalainen työssäkäyvä maksaa jo nyt itsensä kipeäksi erilaisten punaviherverojen takia. &nbsp;Lämmitys ja auton tankkaaminen tulevat maksamaan jatkossa yhä enemmän, vaikka jo nyt esimerkiksi autoilijat maksavat vuodessa yli 8 miljardia euroja maksuja auton käytöstä. Ja, muistamme varmaan kaikki Carunan, joka räjäytti sähkön siirtohinnat. Voisi kuvitella, että hallitus tarkoituksellisesti yrittää ajaa tavalliset, pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat suomalaiset entistäkin suurempaan ahdinkoon ja tehdä erityisesti maaseudulla työssäkäynnistä mahdollisimman hankalaa ja kannattamatonta.<br /><br />Hallitus aikoo nostaa hoitajamitoituksen 0,7. Lähihoitajana olin tästä vilpittömän onnellinen. Tiedän, mitä hoitotyön todellisuus on ja tiedän, että hätä saada lisää hoitavia käsipareja on suuri. Ilon keskellä luin Mutta uuden perhe- ja peruspalvelun sekavat selitykset siitä, milloin ja miten tämä mitoitus tulisi voimaan sai minut hämmentyneeksi. Sen sijaan, että hoitajamitoitus korjattaisiin opposition helmikuussa tekemän yhteisen välikysymyksen mukaisesti, hallitus on perumassa puheitaan jo kauden alussa. Helmikuussa nykyinen peruspalveluministeri Krista Kiuru vaati hoitajamitoitusta HETI. Kuntaliiton mukaan se maksaisi 200 miljoonaa, mutta hallitus osoittaa tähän tarkoitukseen VAIN 70 miljoonaa ja puhuu siirtymäajasta. Vanhukset tarvitsevat kuitenkin hoivaa nyt, eivät vasta siirtymäajan päästä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että lupaus vesitetään muotoilulla, jossa 0,7 ei koske vain hoitohenkilöstöä, vaan kaikkia hoivayksikön työntekijöitä. Onko tosiaan niin, että hallitus halusi ottaa vain heikoimpien asialla pisteet kotiin ja kerätä äänet vaaleissa, mutta seuraavat neljä vuotta pyöritellään, milloin ja miten 0,7 todella tulisi voimaan, eikä mikään todellisuudessa muutu? Eipä olisi uutta sosiaalidemokraattisen ministerin käsissä.<br />&nbsp;</p><p>Keskeinen kysymys hallitusohjelmassa on sen uskottavuus. Pääministeri Rinne on kertonut, että lisämenot rahoitetaan veronkorotuksilla ja &rdquo;normaalilla&rdquo; kahden prosentin vuotuisella talouskasvulla, jolloin valtionvelka ei kasvaisi. Tilastokeskuksen toissa viikolla julkaistun kansantalouden neljännesvuosikatsauksen mukaan BKT kasvoi kuitenkin viime vuoteen verrattuna vain 1,2 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että viime vuodesta talouskasvu on hidastunut jo puoleen, eikä kiihtynyt, kuten Rinne haavemaailmassaan itselleen uskottelee. Lukuisat ekonomistit ovat tyrmänneet Rinteen lausunnot utopiana. Taantuma voi iskeä Eurooppaan jo syksyllä, mutta Rinteen hallitus ei tätä ota kuuleviin korviinsa.&nbsp;</p><p>Kun talouden laskusuhdanne iskee, hallituksella on tiedossa on vaikeita päätöksiä ja selkäänpuukotuksia, kun hallituspuolueet yrittävät pitää viimeiseen asti kiinni omista eduistaan. Sen kaiken keskellä unohtuu tavallinen suomalaisen etu, joka pitäisi olla hallituksen prioriteetti numero yksi.&nbsp;<br /><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun sosiaalidemokraatit lähtivät rakentamaan hallitusta, he unohtivat kansan tahdon heti valtaan päästyään. Historiallisen vaalitappion kärsinyt keskusta otettiin mukaan vallanjakoon välittämättä tuon taivaallista vaalituloksesta. Ja keskustahan tarrasi kiinni vallankahvaan kuin kissa hiireen.

Hallitusohjelma on sellainen, että sieltä puuttuu tärkein: yhtenäinen Suomen ja suomalaisten edun mukainen linja. Suurin osa vaalilupauksista toteutetaan vain näennäisesti, mutta kansalaisten kannalta ikävimmät epäkohdat jätetään korjaamatta ja sen lisäksi ongelmia luodaan lisää.

Eri puolueiden tavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa näin:

- Keskustalle annettiin 18 maakuntaa, vaikkei sillä korjata mitään, lähinnä vain lisätään hyville veljille eli maakuntien keskustapoliitikoille lisää hyväpalkkaisia johtoportaan virkoja.

- RKP:lle annettiin pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin, vaikkei se paranna kenenkään kielitaitoa ja jokainen tietää tämän.

- Vihreille annettiin autoilijoiden säälimätön kurittaminen nostamalla polttoaineverotusta ja mahdollisuus tietullien keräämiseen, vaikka jokainen tietää, että Ranskassa keltaliivien mellakat alkoivat juurikin bensan verotuksen korotusten vuoksi.

- Vasemmistolle annettiin hopetarjottimella turvapaikanhakijoiden maahantuloreittien kehittäminen, joka tarkoittaa uutta kutsua Lähi-itään. Tämä tulee Suomen kannalta erittäin kalliiksi ja pahimmillaan muodostaa yhä suuremman turvallisuusuhan terrorismin muodossa.

-Sosiaalidemokraateille itselleen annettiin verotuksen kasvattaminen ja yrittäjyyden hankaloittaminen, vaikka me jokainen tiedämme, ettei Suomen talous kohene verottamalla kaikkea ja kaikkia yrityksiä kuoliaaksi.


Viimeisten vuosien aikana kansalaistemme turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Naiset ja tytöt pelkäävät kävellä iltaisin kaduilla, kymmeniä tyttöjä on raiskattu ja vielä useampia käytetty hyväksi. Turun terroristi-iskussa kuoli ja haavoittui useita suomalaisia naisia. Kansainvälisen terrorismin torjumisen, suomalaisten turvallisuuden ja rajavalvonnan tulisi olla yksi tärkeimmistä hallituksen painopisteistä. Hallitus aikoo päivittää laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman ja laittaa laittomasti maassa oleville jalkapannat. Kerrottakoon hallitukselle, ettei jalkapanta estä yhtäkään raiskausta tai hyväksikäyttöä, terroriteoista puhumattakaan. Laittomasti maassa oleskelevat ovat täällä laittomasti, kuten jokainen toivottavasti ymmärtää. Heidät tulee ottaa säilöön ja palauttaa takaisin kotimaihinsa tai jos se ei onnistu, siihen maahan, josta he tulivat. Lisäksi hallitus aikoo kehittää laillisten maahantuloreittien järjestelmää. Tämä ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että hallitus uusii Juha Sipilän vuonna 2015 esittämän kutsun Lähi-itään!

Tavallinen suomalainen työssäkäyvä maksaa jo nyt itsensä kipeäksi erilaisten punaviherverojen takia.  Lämmitys ja auton tankkaaminen tulevat maksamaan jatkossa yhä enemmän, vaikka jo nyt esimerkiksi autoilijat maksavat vuodessa yli 8 miljardia euroja maksuja auton käytöstä. Ja, muistamme varmaan kaikki Carunan, joka räjäytti sähkön siirtohinnat. Voisi kuvitella, että hallitus tarkoituksellisesti yrittää ajaa tavalliset, pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat suomalaiset entistäkin suurempaan ahdinkoon ja tehdä erityisesti maaseudulla työssäkäynnistä mahdollisimman hankalaa ja kannattamatonta.

Hallitus aikoo nostaa hoitajamitoituksen 0,7. Lähihoitajana olin tästä vilpittömän onnellinen. Tiedän, mitä hoitotyön todellisuus on ja tiedän, että hätä saada lisää hoitavia käsipareja on suuri. Ilon keskellä luin Mutta uuden perhe- ja peruspalvelun sekavat selitykset siitä, milloin ja miten tämä mitoitus tulisi voimaan sai minut hämmentyneeksi. Sen sijaan, että hoitajamitoitus korjattaisiin opposition helmikuussa tekemän yhteisen välikysymyksen mukaisesti, hallitus on perumassa puheitaan jo kauden alussa. Helmikuussa nykyinen peruspalveluministeri Krista Kiuru vaati hoitajamitoitusta HETI. Kuntaliiton mukaan se maksaisi 200 miljoonaa, mutta hallitus osoittaa tähän tarkoitukseen VAIN 70 miljoonaa ja puhuu siirtymäajasta. Vanhukset tarvitsevat kuitenkin hoivaa nyt, eivät vasta siirtymäajan päästä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että lupaus vesitetään muotoilulla, jossa 0,7 ei koske vain hoitohenkilöstöä, vaan kaikkia hoivayksikön työntekijöitä. Onko tosiaan niin, että hallitus halusi ottaa vain heikoimpien asialla pisteet kotiin ja kerätä äänet vaaleissa, mutta seuraavat neljä vuotta pyöritellään, milloin ja miten 0,7 todella tulisi voimaan, eikä mikään todellisuudessa muutu? Eipä olisi uutta sosiaalidemokraattisen ministerin käsissä.
 

Keskeinen kysymys hallitusohjelmassa on sen uskottavuus. Pääministeri Rinne on kertonut, että lisämenot rahoitetaan veronkorotuksilla ja ”normaalilla” kahden prosentin vuotuisella talouskasvulla, jolloin valtionvelka ei kasvaisi. Tilastokeskuksen toissa viikolla julkaistun kansantalouden neljännesvuosikatsauksen mukaan BKT kasvoi kuitenkin viime vuoteen verrattuna vain 1,2 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että viime vuodesta talouskasvu on hidastunut jo puoleen, eikä kiihtynyt, kuten Rinne haavemaailmassaan itselleen uskottelee. Lukuisat ekonomistit ovat tyrmänneet Rinteen lausunnot utopiana. Taantuma voi iskeä Eurooppaan jo syksyllä, mutta Rinteen hallitus ei tätä ota kuuleviin korviinsa. 

Kun talouden laskusuhdanne iskee, hallituksella on tiedossa on vaikeita päätöksiä ja selkäänpuukotuksia, kun hallituspuolueet yrittävät pitää viimeiseen asti kiinni omista eduistaan. Sen kaiken keskellä unohtuu tavallinen suomalaisen etu, joka pitäisi olla hallituksen prioriteetti numero yksi. 

 


 

 

]]>
0 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277257-mietteita-hallitusohjelmasta#comments Antti Rinteen hallitus Hallitusohjelma Suomi Wed, 12 Jun 2019 11:13:05 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277257-mietteita-hallitusohjelmasta
Turvapaikkapäätökset menettävät merkityksensä – houkutus kuin Sipilän talo http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277248-turvapaikkapaatokset-menettavat-merkityksensa-houkutus-kuin-sipilan-talo <p>Laittomasti maassa oleville koittavat kissanpäivät, sillä hallitus aikoo sivuuttaa turvapaikkajärjestelmän. Aiemmin hädänalaisilla on ollut oikeus suojeluun ja elintasosiirtolaiset on ainakin teoriassa rajattu sen ulkopuolelle. Nyt tilanne muuttuu.</p> <p>Jatkossa ei ole merkitystä mistä syystä tänne tullaan, koska hallitusohjelmassa turvataan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille oikeus yhteiskunnan kustantamaan varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja työmarkkinoihin. Pääministeri <strong>Antti Rinne</strong> (sd.) mainitsi vaalitenteissä haluavansa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet äkkiä töihin ja koulutukseen. Jos hallitusohjelman linjauksesta pidetään kiinni, saavat sosialidemokraatit tahtonsa läpi ja bussin täyteen. Esimerkiksi Somaliasta, Afganistanista tai Irakista voidaan jatkossa saapua Suomeen ilman pelkoa palautuksesta, vaikka oikeutta turvapaikkaan ei tulisikaan.</p> <p>Oleskeluluvan voisi jatkossa saada työn perusteella, vaikka itse turvapaikkapäätös olisi kielteinen. Koko suku voi täyttää kriteerit kun lättyfirman kontrahdit muotoillaan sopivasti.&nbsp;Tämä on mielestäni suurempi houkutus kuin Sipilän tarjoama talo Kempeleellä. Lain rikkomisesta tulisi seurata rangaistus, mutta nyt tämäkin tarjotaan hopeavadilla, jos lain mukaiset edellytykset eivät muuten täyty. Laittomasti maassa olevat pitäisi muutenkin ottaa talteen ja palauttaa kotimaihinsa.</p> <p>Valitettavasti myös perheenyhdistäminen helpottuu. Hallitusohjelmassa kohtuullistetaan perheenyhdistämisen tulorajoja. Kansainvälistä suojelua saavaan alaikäiseen ei toimeentulovaatimusta sovellettaisi lainkaan. Tässä on vaarana, että Suomi näyttäytyy entistä houkuttelevammalta suhteessa muihin Pohjoismaihin. Muissa Pohjoismaissa on jo nyt huomattavasti tiukemmat kriteerit perheenyhdistämiselle. Nyt hallitus luo Suomesta houkutuslinnun laajamittaiselle elintasosiirtolaisuudelle. Kiintiöpakolaisiakin otetaan vähintään 850.</p> <p>Olemme Pohjolan Hölmölä, kun Sipilän kutsusta ei näytetä opitun yhtään mitään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laittomasti maassa oleville koittavat kissanpäivät, sillä hallitus aikoo sivuuttaa turvapaikkajärjestelmän. Aiemmin hädänalaisilla on ollut oikeus suojeluun ja elintasosiirtolaiset on ainakin teoriassa rajattu sen ulkopuolelle. Nyt tilanne muuttuu.

Jatkossa ei ole merkitystä mistä syystä tänne tullaan, koska hallitusohjelmassa turvataan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille oikeus yhteiskunnan kustantamaan varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja työmarkkinoihin. Pääministeri Antti Rinne (sd.) mainitsi vaalitenteissä haluavansa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet äkkiä töihin ja koulutukseen. Jos hallitusohjelman linjauksesta pidetään kiinni, saavat sosialidemokraatit tahtonsa läpi ja bussin täyteen. Esimerkiksi Somaliasta, Afganistanista tai Irakista voidaan jatkossa saapua Suomeen ilman pelkoa palautuksesta, vaikka oikeutta turvapaikkaan ei tulisikaan.

Oleskeluluvan voisi jatkossa saada työn perusteella, vaikka itse turvapaikkapäätös olisi kielteinen. Koko suku voi täyttää kriteerit kun lättyfirman kontrahdit muotoillaan sopivasti. Tämä on mielestäni suurempi houkutus kuin Sipilän tarjoama talo Kempeleellä. Lain rikkomisesta tulisi seurata rangaistus, mutta nyt tämäkin tarjotaan hopeavadilla, jos lain mukaiset edellytykset eivät muuten täyty. Laittomasti maassa olevat pitäisi muutenkin ottaa talteen ja palauttaa kotimaihinsa.

Valitettavasti myös perheenyhdistäminen helpottuu. Hallitusohjelmassa kohtuullistetaan perheenyhdistämisen tulorajoja. Kansainvälistä suojelua saavaan alaikäiseen ei toimeentulovaatimusta sovellettaisi lainkaan. Tässä on vaarana, että Suomi näyttäytyy entistä houkuttelevammalta suhteessa muihin Pohjoismaihin. Muissa Pohjoismaissa on jo nyt huomattavasti tiukemmat kriteerit perheenyhdistämiselle. Nyt hallitus luo Suomesta houkutuslinnun laajamittaiselle elintasosiirtolaisuudelle. Kiintiöpakolaisiakin otetaan vähintään 850.

Olemme Pohjolan Hölmölä, kun Sipilän kutsusta ei näytetä opitun yhtään mitään.

]]>
72 http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277248-turvapaikkapaatokset-menettavat-merkityksensa-houkutus-kuin-sipilan-talo#comments Hallitusohjelma Hallitusohjelma 2019 Turvapaikkajärjestelmä Wed, 12 Jun 2019 07:06:50 +0000 Vilhelm Junnila http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277248-turvapaikkapaatokset-menettavat-merkityksensa-houkutus-kuin-sipilan-talo
Antti Rinne on Suomen Hruštšov http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277225-antti-rinne-on-suomen-hrustsov <p>Sekavin tuntein katselin lähetystä eduskunnasta.</p><p>Inttämistä ja vakuuttelua. Että kyllä rahat riittävät ja että kyllä se siitä. Huominen päivä on parempi kuin tämä päivä. Että hevoset syövät heiniä, että kesällä paistaa ja sataa ja että merissä asuu kaloja&hellip;</p><p>Antti Rinne on kuin pääsihteeri Nikita Sergejevitš Hruštšov vuonna 1961. Tämä lupasi 10 vuodessa siirtymistä &rdquo;kommunismiin&rdquo;, &rdquo;materiaaliseen runsauteen&rdquo; ja ilmaisiin uusiin asuntoihin.</p><p>Antin jutut ovat samanlaisia - mahdottomia. Vähän kuin Hruštšovin: &nbsp;</p><p>&rdquo;Neuvostoliiton asetehtaat sylkevät mannertenvälisiä ohjuksia kuin makkarakoneet nakkeja&rdquo;</p><p>**</p><p>Ongelmana on vain se, että raha eivät riitä. Tulopohja ei kestä. Ja kun rahaa laitetaan oppivelvollisuuden nostamiseen, niin ei ole opettajia. On hyvä, että koulutukselle annetaan rahaa mutta kun ei ole edellytyksiä saada lisää päteviä opettajia. Hoitajamitoitustakaan ei hoidettu &rdquo;yhdellä virkkeellä&rdquo;.</p><p>Nikita Sergejevitš Hruštšov lupaili samanlaisia löysiä lupauksia kuin Antti Rinne. Neuvostoliitossa piti päästä rahattomaan talouteen, ilmaisiin lounaisiin ja ilmaisiin kenkiin. Ilmaiseen silliin ja makkaraan.</p><p>Tässä mielessä Antti on täysin neuvostoliittolainen ja hänen strategiansa on sama.</p><p>Ja kun rahat eivät riitä niin veroja korotetaan, omaisuutta myödään ja silmiä ummistetaan. Niinhän Neuvostoliitossakin tehtiin.</p><p>**</p><p>Antti Rinne on todella Suomen Hruštšov. Molemmat uskovat siihen, että historia on heidän puolellaan.</p><p>&rdquo;Halusittepa tai ette, historia on meidän puolellamme. Me hautaamme teidät&rdquo;.</p><p>Antti vai Nikita?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sekavin tuntein katselin lähetystä eduskunnasta.

Inttämistä ja vakuuttelua. Että kyllä rahat riittävät ja että kyllä se siitä. Huominen päivä on parempi kuin tämä päivä. Että hevoset syövät heiniä, että kesällä paistaa ja sataa ja että merissä asuu kaloja…

Antti Rinne on kuin pääsihteeri Nikita Sergejevitš Hruštšov vuonna 1961. Tämä lupasi 10 vuodessa siirtymistä ”kommunismiin”, ”materiaaliseen runsauteen” ja ilmaisiin uusiin asuntoihin.

Antin jutut ovat samanlaisia - mahdottomia. Vähän kuin Hruštšovin:  

”Neuvostoliiton asetehtaat sylkevät mannertenvälisiä ohjuksia kuin makkarakoneet nakkeja”

**

Ongelmana on vain se, että raha eivät riitä. Tulopohja ei kestä. Ja kun rahaa laitetaan oppivelvollisuuden nostamiseen, niin ei ole opettajia. On hyvä, että koulutukselle annetaan rahaa mutta kun ei ole edellytyksiä saada lisää päteviä opettajia. Hoitajamitoitustakaan ei hoidettu ”yhdellä virkkeellä”.

Nikita Sergejevitš Hruštšov lupaili samanlaisia löysiä lupauksia kuin Antti Rinne. Neuvostoliitossa piti päästä rahattomaan talouteen, ilmaisiin lounaisiin ja ilmaisiin kenkiin. Ilmaiseen silliin ja makkaraan.

Tässä mielessä Antti on täysin neuvostoliittolainen ja hänen strategiansa on sama.

Ja kun rahat eivät riitä niin veroja korotetaan, omaisuutta myödään ja silmiä ummistetaan. Niinhän Neuvostoliitossakin tehtiin.

**

Antti Rinne on todella Suomen Hruštšov. Molemmat uskovat siihen, että historia on heidän puolellaan.

”Halusittepa tai ette, historia on meidän puolellamme. Me hautaamme teidät”.

Antti vai Nikita?

]]>
34 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277225-antti-rinne-on-suomen-hrustsov#comments Demarit; Antti Rinne; Verotus Hallitusohjelma Tue, 11 Jun 2019 12:20:39 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277225-antti-rinne-on-suomen-hrustsov
Hallitusohjelma on osittain hyvin epämääräinen. http://paavovaattovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277219-hallitusohjelma-on-osittain-hyvin-epamaarainen <p>Näin politiikkaa seuraavan taviskansalaisen mielestä hallitusohjelma on hyvin&nbsp; epämääräinen. Paljon on jäänyt &quot;kädenvääntöä&quot; puolin jos toin. Sen osoitti jo tämä ns. atiivilain purkaminen tai purkamatta jättäminen.</p><p>&nbsp;</p><p>Minun nähdäkseni toinen &quot;kädenvääntö&quot; kohde koskee Lappin kaavailtuja biosellutehtaita (Kemi ja Kemijärvi) ja niihin tarvittavaa puutavaran hankintaa Metsähallituksen metsien osalta. Siinä tulee kädenvääntö lähinnä kepun ja vihreiden kesken. Ministeri Krista Kiuru on sanonut, että kaikkia suunniteltuja biosellutehtaita ei voida toteuttaa, eteläsuomeen sellutehtaat saavat puutavaran yksityismetsistä ja Venäjältä tarvittavan lisäpuutavaran. Pääministeri Antti Rinne kyllä &quot;syvällä rintaäänellä&quot; julisti ennen hallitusneuvotteluja, että Kemiin suunnitellun&nbsp; biosellutehtaan tarvittavan väylän syventäminen ja tarvittavat infran parannukset tullaan toteuttamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitusohjelmassa ei ole mitään mainintaa metsän hakkuista Metsähallituksen osaalta eikä sellutehtaista joten siltä osin ohkjelma onhyvin väljä. Pahimmassa tapauksessa&nbsp; metsähallituksen metsät jätetään kokonaisuudessa &quot;hiilinieluiksi&quot;. Jos näin käy edes osittain niin eipä kannata kepun asettaa seuraaviin ek vaaleihin pohjoisesta yhtään ehdokasta, hyvä niin.</p><p>&nbsp;</p><p>Nämä ovat vain taviskansalaisen mielipiteitä joten ne tietenkin&nbsp; jätetään &quot;omaan arvoonsa&quot;. Kuitenkin olen varma, että tänäänkin opposition taholta tullaan näistäkin &quot;vääntöä&quot; käymään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin politiikkaa seuraavan taviskansalaisen mielestä hallitusohjelma on hyvin  epämääräinen. Paljon on jäänyt "kädenvääntöä" puolin jos toin. Sen osoitti jo tämä ns. atiivilain purkaminen tai purkamatta jättäminen.

 

Minun nähdäkseni toinen "kädenvääntö" kohde koskee Lappin kaavailtuja biosellutehtaita (Kemi ja Kemijärvi) ja niihin tarvittavaa puutavaran hankintaa Metsähallituksen metsien osalta. Siinä tulee kädenvääntö lähinnä kepun ja vihreiden kesken. Ministeri Krista Kiuru on sanonut, että kaikkia suunniteltuja biosellutehtaita ei voida toteuttaa, eteläsuomeen sellutehtaat saavat puutavaran yksityismetsistä ja Venäjältä tarvittavan lisäpuutavaran. Pääministeri Antti Rinne kyllä "syvällä rintaäänellä" julisti ennen hallitusneuvotteluja, että Kemiin suunnitellun  biosellutehtaan tarvittavan väylän syventäminen ja tarvittavat infran parannukset tullaan toteuttamaan.

 

Hallitusohjelmassa ei ole mitään mainintaa metsän hakkuista Metsähallituksen osaalta eikä sellutehtaista joten siltä osin ohkjelma onhyvin väljä. Pahimmassa tapauksessa  metsähallituksen metsät jätetään kokonaisuudessa "hiilinieluiksi". Jos näin käy edes osittain niin eipä kannata kepun asettaa seuraaviin ek vaaleihin pohjoisesta yhtään ehdokasta, hyvä niin.

 

Nämä ovat vain taviskansalaisen mielipiteitä joten ne tietenkin  jätetään "omaan arvoonsa". Kuitenkin olen varma, että tänäänkin opposition taholta tullaan näistäkin "vääntöä" käymään.

]]>
0 http://paavovaattovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277219-hallitusohjelma-on-osittain-hyvin-epamaarainen#comments Hallitusohjelma Tue, 11 Jun 2019 09:42:33 +0000 Paavo Vaattovaara http://paavovaattovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277219-hallitusohjelma-on-osittain-hyvin-epamaarainen
Tukibyrokraatista tekoälykuiskaajaksi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277208-tukibyrokraatista-tekoalykuiskaajaksi <p></p><p>Minulla on ollut pitkään tapana lukea hallitusohjelmat ja etsiä niistä kirjauksia, jotka ohjaavat Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja julkishallinnon digitalisaatiota. Rinteen hallituksen ohjelma teetti aiempia enemmän töitä. Se on tunnetusti pitkä, ja siitä löytyy 57 digitalisaatioon viittaavaa mainintaa, 17 kyberiä, kahdeksan tekoälyä ja yksi ICT.</p><p></p><p>Valitettavasti digitalisaation strategista ohjausta on hallitusohjelmassa vähemmän. Digitalisaation viitataan hallitusohjelmassa lähinnä talouteen ja yhteiskuntaan vaikuttavana haasteena, mutta miten tähän haasteeseen vastataan, jää auki.</p><p></p><p>Olen sinänsä varsin kyyninen hallitusohjelmakirjausten suhteen. Kyynisyyteni perustuu monen hallituskauden kokemukseen, että digiitalisaatiokirjauksilla on paha tapa unohtua, kun hallituksen arkityö alkaa. Digitalisaatio ei ole yhdenkään ministerin ensisijaisella vastuualueella.</p><p></p><p>Ei ihme, että entinen edelläkävijä Suomi on jäänyt viime vuosina pahasti Viron, Etelä-Korean ja Tanskan kaltaisten maiden jalkoihin.Toivottavasti Rinteen hallitus yllättää minut tässä suhteessa positiivisesti.</p><p></p><p>Jotain kertoo se, että jostain syystä kaikista hallitusohjelman hankkeista vain ja ainoastaan kansallisen AuroraAI-tekoälyohjelman jatko on sidottu menokehykseen.</p><p></p><p>Viime aikoina EU:n digitalisaatiopolitikka onkin alkanut vaikuttaa paljon Suomea mielenkiintoisemmalta. Onneksi Suomi edistää edes sitä:</p><p></p><p><em>&ldquo;Suomi edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten ja yritysten tietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä. Suomi edistää eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän datapolitiikan ja tekoälypoliittisen sääntelykehikon laatimista.&rdquo; </em></p><p></p><p>Sivulle 19 asti hallitusohjelmassa ei puhuta teknologiasta ja digitalisaatiosta mitään, kunnes verotuksen pohjana toimivassa talouden tilannekuvassa teknologian muutos nostetaan ilmastonmuutoksen rinnalle toiseksi Suomen ja maailman talouteen vaikuttavaksi muutosvoimaksi. Mutta miten tämän teknologian muutokseen mahdollisuudet hyödynnetään, sitä ei kerrota. Ainoa huoli näyttää olevan se, miten saadaan verotettua myös digitaalisia palveluita, etenkin alustataloutta.</p><p></p><p>Sivulla 105 päästään lopulta asiaan, <strong>Elinvoimainen Suomi </strong>-luvun 3. tavoitteena on <strong>Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä.</strong></p><p></p><p>Tavoitteen alta löytyy monta mielenkiintoista irrallista kirjausta, esimerkiksi avoimesta datasta, sähköisistä laskuista, tunnistamisesta ja mydatasta,<br /><br /><em>&ldquo;Rakennetaan digitalisaation edistämisen ohjelma, jonka myötä julkiset palvelut on oltava kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä.&ldquo;</em><br />&nbsp;</p><p></p><p><em>&ldquo;Laaditaan julkisen sektorin datan avaamisen ja hyödynnettävyyden strategia toimenpidesuunnitelmineen&hellip;&rdquo;</em><br /><br /><em>&ldquo;Edistetään reaaliaikataloutta rakenteisten sähköisten laskujen ja kuittien laajalla käyttöönotolla.&rdquo; </em></p><p></p><p><em>&ldquo;Edistetään toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä, jotka mahdollistavat erilaisten välineiden käytön.&rdquo; </em></p><p></p><p><em>&ldquo;Turvataan yksilölle mahdollisuudet hallita omia julkisissa palveluissa olevia tietojaan omadata-periaatteen mukaisesti.&rdquo;</em></p><p></p><p>Mitään radikaaleja uudistuksia nämä eivät ole, pikemmin on kyse käynnissä olevan kehityksen jatkamisesta. Esimerkiksi tunnistusratkaisut ovat teettäneet lainvalmistelijoilla töitä jo parinkymmenen vuoden ajan</p><p></p><p>Toki ohjelmasta löytyy kaikenlaista mielenkiintoista myös muiden otsikoiden alta, kun vaan jaksaa lukea. Itse asiassa kaikkein radikaalein kirjaus löytyy luvusta <strong>3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen</strong>, tavoitteesta 3<strong> Eriarvoisuuden vähentäminen</strong>, alaotsikon <strong>Selkeytetään sosiaaliturvaa</strong> alta:</p><p></p><p><em>&ldquo;Tehdään tarvittavat lainmuutokset, joilla edistetään digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä sosiaaliturvaetuuksien hakemisessa, käsittelyssä ja päätöksissä.&ldquo;</em></p><p></p><p>Tämä on iso juttu, joka muuttaa radikaalisti paitsi kaikkien asumistuen, opintotuen, toimeentulotuen ym. saajien elämää myös sosiaalialan työntekijöiden toimenkuvaa. Esimerkiksi Kelassa työ muuttuu tukibyrokraatista tekoälykuiskaajaksi, enkä jättäisi TE-keskuksen tai sosiaalitoimiston työntekijänäkään yhtäkään tekoälykurssia väliin.</p><p></p><p>Ei mikään ihme, että tekoälyjen eettisyyteen kiinnitetään ohjelmassa huomiota ainakin kolmessa eri yhteydessä.<br /><br /><em>&ldquo;Suomeen luodaan ohjeistus tekoälyn eettisestä käytöstä.&rdquo;</em></p><p></p><p>Turvallisuuspuolella kyberturvallisuustrategia päivitetään, ja mikä tärkeintä, pannaan toimeen. On selvästi huomattu, miten strategioilla ja ohjelmilla on Suomessa tapana jäädä toteutumatta.</p><p></p><p>Suomen kybervalmiuden parantamiseen on luvassa rahaakin, peräti neljä miljoonaa euroa. (whee!) Tavoitteena on mm. kyberturvallisuuden 24/7 tilannekuvan luominen.</p><p></p><p>Erityisen iloinen olen siitä, että kyberturvallisuuden koordinaatiota tiivistetään. Nykyään päätöksenteko voi akuutissa kriisitilanteessa vaatia valtioneuvoston koollekutsumista, vaikka reagointiaikaa olisi vain minuutteja. Onko hallitusohjelmassa nyt esitetty valtioneuvoston kanslia sen parempi koordinaatiotaho, jää nähtäväksi. Ainakin ongelma on tiedostettu.</p><p></p><p>Ehkä eniten suomalaisten arkeen vaikuttaa kuitenkin kirjaus parantaa sähköisten palveluiden esteettömyyttä ja lisätä selkokielen käyttöä. Jokaisella meistä jossain elämänvaiheessa käsi tärisee tai katse sumenee tai lukutaito heikkenee niin paljon, että tarvitsemme esteettömiä sähköisiä palveluita. Itse asiassa näitä esteettömyyskirjauksia on hallitusohjelmassa kaksi:<br /><br /><em>&ldquo;Sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. Erityistä huomioita kiinnitetään viranomaiskieleen. Selkokielen käyttöä lisätään, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla.&rdquo; </em></p><p></p><p><em>&ldquo;Parannetaan sähköisten julkisten palveluiden esteettömyyttä ja turvataan niiden käyttöön riittävät tukipalvelut kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.&rdquo;</em></p><p></p><p>Harvaan asutuilla alueilla tervehditään puolestaan ilolla laajakaistayhteyden yleispalvelunopeuden nostoa. Teleoperaattorit ovat velvollisia tarjoamaan kaikkialla Suomessa jokaiseen asuinkäytössä olevaan kiinteistöön vähintään yleispalveluvelvoitteen mukaisen laajakaistaliittymän. Nykyisin velvoitenopeus on vain 2 Mbit/s, mutta nyt sitä on siis tarkoitus nostaa. Myös valokuituverkon kattavuutta parannetaan. Pelkät markkinavoimat kun eivät valtion <strong>Laajakaista kaikille 2015</strong> -ohjelman tuillakaan ole kyenneet tuomaan valokuituverkkoa kaikkien ulottuville.</p><p></p><p>Ulkopolitiikan puolella odotan mielenkiinnolla, millaisen vastaanoton saa Suomen tavoite kieltää autonomisten aseiden kehittäminen ja tuotanto. Ehkä olemme jo myöhässä, mutta jonkun on nostettava kysymys autonomisten aseiden sääntelystä kansainväliseen keskusteluun.</p><p></p><p><em>&ldquo;Suomi edistää kansainvälisissä neuvotteluissa autonomisten asejärjestelmien globaalia sääntelyä. Tavoitteena on kieltää tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittäminen ja tuotanto.&ldquo;</em></p><p></p><p>Kaikkien hallitusohjelman kirjausten koko merkitys ei avaudu yhdellä lukemalla. Esimerkiksi</p><p></p><p><em>&ldquo;Lisätään energiantuotannon päästöohjausta poistamalla teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti siirtymäkauden kuluessa. Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit. &ldquo;</em></p><p></p><p>Eli käytännössä, jos esimerkiksi konesalin tuottama hukkalämpö käytetään kaukolämmön tuotantoon, konesalin sähkövero siirtyy veroluokkaan II, jota alennetaan kohti EU-minimitasoa. Ei mikään huono kannustin vähentää energian tuhlausta.</p><p></p><p>Oheisvaikutuksena palvelinkeskusten sijoittelun taloudelliset perusteet muuttuvat. Palvelinkeskukset vaativat paljon tilaa eli tähän asti maan hinta on ollut ratkaiseva sijoitteluperuste. Nyt kun yhteydestä kaukolämpöverkkoon tulee tapa vähentää sähkökuluja, konesaleja aletaan sijoittaa aiempaa enemmän taajamien ympäristöön.</p><p></p><p>Mitä hallitusohjelmasta sitten puuttuu? Siis sen lisäksi, ettei teknologian murrosta nähdä sellaisena kaiken läpäisevänä strategisena muutosvoimana kuin se on?</p><p></p><p>Jäin kaipaamaan julkishallinnon digitalisaation ja tietojohtamisen kokonaisvaltaista kehittämistä. Erillisiä hyviä hankkeita on paljon, mutta ne uhkaavat jäädä irrallisiksi. Jotkin kirjaukset yllättävät sillä, miksei näin ole tehty jo vuosia sitten:</p><p></p><p><em>&ldquo;Luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat. &ldquo;</em></p><p></p><p>Ohjelmassa korostetaan finanssipolitiikan sopeutumiskykyä ja taloustilanteen seuraamista, mutta miten seuraat ja sopeudut, kun ei ole ajantasaista tietoa. <a href="http://www.stat.fi/til/vtp/2018/vtp_2018_2019-03-15_tie_001_fi.html">Kansantalouden tilastot valmistuvat vasta vuosia sen jälkeen</a>, kun niitä olisi tarvittu finanssipolitiikan perustaksi.</p><p></p><p>Hallitusohjelmassa kannustetaan yrityksiä automatisoimaan taloushallintoaan esimerkiksi ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku.</p><p></p><p>Taloushallinnon digitalisaatio nähdään ohjelmassa lähinnä verottajan näkökulmasta, mutta Real Time Economy -periaate hyödyttäisi myös finanssipolitiikkaa. Se edellyttäisi kuitenkin sähköistä tiedon keruuta esimerkiksi yritysten tilinpäätöksistä.</p><p></p><p>Tanskassa ja Iso-Britanniassa yritykset on velvoitettu raportoimaan tilinpäätöksensä vakiomuotoisina sähköisinä dokumentteina, Suomessa tietojen vastaanoton mahdollistava iXBRL-rajapinta on vuosien työn jälkeen vasta valmistumassa, eikä sen käyttö ole pakollista.</p><p></p><p>Liikennepolitiikassa huomio kiinnittyi siihen, ettei älykkääseen rahtiliikenteeseen ja logistiikkaan kiinnitetä juuri huomiota, vaikka logistiikassa on suuri tehostamis- ja sitä kautta ilmastopotentiaali. Jokainen turha tai vajaa kuljetus on tuhlausta, jokainen paperinen rahtiasiakirja on avoin kutsu harmaalle taloudelle. Älykäs liikenne nähdään edelleen lähinnä henkilöliikenteen kysymyksenä. Onneksi sentään yksi kirjaus osui silmään:<br /><br /><em>&ldquo;Hallitus edistää liikenteen ja logistiikan digitalisoitumista ja automatisaatiota kohdentamalla rahoitusta kokeiluille ja vaikuttamalla alan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn.&rdquo;</em></p><p></p><p>Sen sijaan kielelliset oikeudet eivät ohjelmasta puutu, eivät myöskään digitalisaatiokirjauksista, siitä on ilmeisesti RKP pitänyt huolen:<br /><br /><em>&ldquo;Suuria digitalisointihankkeita tehtäessä on varmistettava, että kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä.&rdquo;</em></p><p></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Minulla on ollut pitkään tapana lukea hallitusohjelmat ja etsiä niistä kirjauksia, jotka ohjaavat Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja julkishallinnon digitalisaatiota. Rinteen hallituksen ohjelma teetti aiempia enemmän töitä. Se on tunnetusti pitkä, ja siitä löytyy 57 digitalisaatioon viittaavaa mainintaa, 17 kyberiä, kahdeksan tekoälyä ja yksi ICT.

Valitettavasti digitalisaation strategista ohjausta on hallitusohjelmassa vähemmän. Digitalisaation viitataan hallitusohjelmassa lähinnä talouteen ja yhteiskuntaan vaikuttavana haasteena, mutta miten tähän haasteeseen vastataan, jää auki.

Olen sinänsä varsin kyyninen hallitusohjelmakirjausten suhteen. Kyynisyyteni perustuu monen hallituskauden kokemukseen, että digiitalisaatiokirjauksilla on paha tapa unohtua, kun hallituksen arkityö alkaa. Digitalisaatio ei ole yhdenkään ministerin ensisijaisella vastuualueella.

Ei ihme, että entinen edelläkävijä Suomi on jäänyt viime vuosina pahasti Viron, Etelä-Korean ja Tanskan kaltaisten maiden jalkoihin.Toivottavasti Rinteen hallitus yllättää minut tässä suhteessa positiivisesti.

Jotain kertoo se, että jostain syystä kaikista hallitusohjelman hankkeista vain ja ainoastaan kansallisen AuroraAI-tekoälyohjelman jatko on sidottu menokehykseen.

Viime aikoina EU:n digitalisaatiopolitikka onkin alkanut vaikuttaa paljon Suomea mielenkiintoisemmalta. Onneksi Suomi edistää edes sitä:

“Suomi edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten ja yritysten tietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä. Suomi edistää eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän datapolitiikan ja tekoälypoliittisen sääntelykehikon laatimista.”

Sivulle 19 asti hallitusohjelmassa ei puhuta teknologiasta ja digitalisaatiosta mitään, kunnes verotuksen pohjana toimivassa talouden tilannekuvassa teknologian muutos nostetaan ilmastonmuutoksen rinnalle toiseksi Suomen ja maailman talouteen vaikuttavaksi muutosvoimaksi. Mutta miten tämän teknologian muutokseen mahdollisuudet hyödynnetään, sitä ei kerrota. Ainoa huoli näyttää olevan se, miten saadaan verotettua myös digitaalisia palveluita, etenkin alustataloutta.

Sivulla 105 päästään lopulta asiaan, Elinvoimainen Suomi -luvun 3. tavoitteena on Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä.

Tavoitteen alta löytyy monta mielenkiintoista irrallista kirjausta, esimerkiksi avoimesta datasta, sähköisistä laskuista, tunnistamisesta ja mydatasta,

“Rakennetaan digitalisaation edistämisen ohjelma, jonka myötä julkiset palvelut on oltava kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä.“
 

“Laaditaan julkisen sektorin datan avaamisen ja hyödynnettävyyden strategia toimenpidesuunnitelmineen…”

“Edistetään reaaliaikataloutta rakenteisten sähköisten laskujen ja kuittien laajalla käyttöönotolla.”

“Edistetään toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä, jotka mahdollistavat erilaisten välineiden käytön.”

“Turvataan yksilölle mahdollisuudet hallita omia julkisissa palveluissa olevia tietojaan omadata-periaatteen mukaisesti.”

Mitään radikaaleja uudistuksia nämä eivät ole, pikemmin on kyse käynnissä olevan kehityksen jatkamisesta. Esimerkiksi tunnistusratkaisut ovat teettäneet lainvalmistelijoilla töitä jo parinkymmenen vuoden ajan

Toki ohjelmasta löytyy kaikenlaista mielenkiintoista myös muiden otsikoiden alta, kun vaan jaksaa lukea. Itse asiassa kaikkein radikaalein kirjaus löytyy luvusta 3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen, tavoitteesta 3 Eriarvoisuuden vähentäminen, alaotsikon Selkeytetään sosiaaliturvaa alta:

“Tehdään tarvittavat lainmuutokset, joilla edistetään digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä sosiaaliturvaetuuksien hakemisessa, käsittelyssä ja päätöksissä.“

Tämä on iso juttu, joka muuttaa radikaalisti paitsi kaikkien asumistuen, opintotuen, toimeentulotuen ym. saajien elämää myös sosiaalialan työntekijöiden toimenkuvaa. Esimerkiksi Kelassa työ muuttuu tukibyrokraatista tekoälykuiskaajaksi, enkä jättäisi TE-keskuksen tai sosiaalitoimiston työntekijänäkään yhtäkään tekoälykurssia väliin.

Ei mikään ihme, että tekoälyjen eettisyyteen kiinnitetään ohjelmassa huomiota ainakin kolmessa eri yhteydessä.

“Suomeen luodaan ohjeistus tekoälyn eettisestä käytöstä.”

Turvallisuuspuolella kyberturvallisuustrategia päivitetään, ja mikä tärkeintä, pannaan toimeen. On selvästi huomattu, miten strategioilla ja ohjelmilla on Suomessa tapana jäädä toteutumatta.

Suomen kybervalmiuden parantamiseen on luvassa rahaakin, peräti neljä miljoonaa euroa. (whee!) Tavoitteena on mm. kyberturvallisuuden 24/7 tilannekuvan luominen.

Erityisen iloinen olen siitä, että kyberturvallisuuden koordinaatiota tiivistetään. Nykyään päätöksenteko voi akuutissa kriisitilanteessa vaatia valtioneuvoston koollekutsumista, vaikka reagointiaikaa olisi vain minuutteja. Onko hallitusohjelmassa nyt esitetty valtioneuvoston kanslia sen parempi koordinaatiotaho, jää nähtäväksi. Ainakin ongelma on tiedostettu.

Ehkä eniten suomalaisten arkeen vaikuttaa kuitenkin kirjaus parantaa sähköisten palveluiden esteettömyyttä ja lisätä selkokielen käyttöä. Jokaisella meistä jossain elämänvaiheessa käsi tärisee tai katse sumenee tai lukutaito heikkenee niin paljon, että tarvitsemme esteettömiä sähköisiä palveluita. Itse asiassa näitä esteettömyyskirjauksia on hallitusohjelmassa kaksi:

“Sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. Erityistä huomioita kiinnitetään viranomaiskieleen. Selkokielen käyttöä lisätään, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla.”

“Parannetaan sähköisten julkisten palveluiden esteettömyyttä ja turvataan niiden käyttöön riittävät tukipalvelut kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.”

Harvaan asutuilla alueilla tervehditään puolestaan ilolla laajakaistayhteyden yleispalvelunopeuden nostoa. Teleoperaattorit ovat velvollisia tarjoamaan kaikkialla Suomessa jokaiseen asuinkäytössä olevaan kiinteistöön vähintään yleispalveluvelvoitteen mukaisen laajakaistaliittymän. Nykyisin velvoitenopeus on vain 2 Mbit/s, mutta nyt sitä on siis tarkoitus nostaa. Myös valokuituverkon kattavuutta parannetaan. Pelkät markkinavoimat kun eivät valtion Laajakaista kaikille 2015 -ohjelman tuillakaan ole kyenneet tuomaan valokuituverkkoa kaikkien ulottuville.

Ulkopolitiikan puolella odotan mielenkiinnolla, millaisen vastaanoton saa Suomen tavoite kieltää autonomisten aseiden kehittäminen ja tuotanto. Ehkä olemme jo myöhässä, mutta jonkun on nostettava kysymys autonomisten aseiden sääntelystä kansainväliseen keskusteluun.

“Suomi edistää kansainvälisissä neuvotteluissa autonomisten asejärjestelmien globaalia sääntelyä. Tavoitteena on kieltää tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittäminen ja tuotanto.“

Kaikkien hallitusohjelman kirjausten koko merkitys ei avaudu yhdellä lukemalla. Esimerkiksi

“Lisätään energiantuotannon päästöohjausta poistamalla teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti siirtymäkauden kuluessa. Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit. “

Eli käytännössä, jos esimerkiksi konesalin tuottama hukkalämpö käytetään kaukolämmön tuotantoon, konesalin sähkövero siirtyy veroluokkaan II, jota alennetaan kohti EU-minimitasoa. Ei mikään huono kannustin vähentää energian tuhlausta.

Oheisvaikutuksena palvelinkeskusten sijoittelun taloudelliset perusteet muuttuvat. Palvelinkeskukset vaativat paljon tilaa eli tähän asti maan hinta on ollut ratkaiseva sijoitteluperuste. Nyt kun yhteydestä kaukolämpöverkkoon tulee tapa vähentää sähkökuluja, konesaleja aletaan sijoittaa aiempaa enemmän taajamien ympäristöön.

Mitä hallitusohjelmasta sitten puuttuu? Siis sen lisäksi, ettei teknologian murrosta nähdä sellaisena kaiken läpäisevänä strategisena muutosvoimana kuin se on?

Jäin kaipaamaan julkishallinnon digitalisaation ja tietojohtamisen kokonaisvaltaista kehittämistä. Erillisiä hyviä hankkeita on paljon, mutta ne uhkaavat jäädä irrallisiksi. Jotkin kirjaukset yllättävät sillä, miksei näin ole tehty jo vuosia sitten:

“Luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat. “

Ohjelmassa korostetaan finanssipolitiikan sopeutumiskykyä ja taloustilanteen seuraamista, mutta miten seuraat ja sopeudut, kun ei ole ajantasaista tietoa. Kansantalouden tilastot valmistuvat vasta vuosia sen jälkeen, kun niitä olisi tarvittu finanssipolitiikan perustaksi.

Hallitusohjelmassa kannustetaan yrityksiä automatisoimaan taloushallintoaan esimerkiksi ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku.

Taloushallinnon digitalisaatio nähdään ohjelmassa lähinnä verottajan näkökulmasta, mutta Real Time Economy -periaate hyödyttäisi myös finanssipolitiikkaa. Se edellyttäisi kuitenkin sähköistä tiedon keruuta esimerkiksi yritysten tilinpäätöksistä.

Tanskassa ja Iso-Britanniassa yritykset on velvoitettu raportoimaan tilinpäätöksensä vakiomuotoisina sähköisinä dokumentteina, Suomessa tietojen vastaanoton mahdollistava iXBRL-rajapinta on vuosien työn jälkeen vasta valmistumassa, eikä sen käyttö ole pakollista.

Liikennepolitiikassa huomio kiinnittyi siihen, ettei älykkääseen rahtiliikenteeseen ja logistiikkaan kiinnitetä juuri huomiota, vaikka logistiikassa on suuri tehostamis- ja sitä kautta ilmastopotentiaali. Jokainen turha tai vajaa kuljetus on tuhlausta, jokainen paperinen rahtiasiakirja on avoin kutsu harmaalle taloudelle. Älykäs liikenne nähdään edelleen lähinnä henkilöliikenteen kysymyksenä. Onneksi sentään yksi kirjaus osui silmään:

“Hallitus edistää liikenteen ja logistiikan digitalisoitumista ja automatisaatiota kohdentamalla rahoitusta kokeiluille ja vaikuttamalla alan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn.”

Sen sijaan kielelliset oikeudet eivät ohjelmasta puutu, eivät myöskään digitalisaatiokirjauksista, siitä on ilmeisesti RKP pitänyt huolen:

“Suuria digitalisointihankkeita tehtäessä on varmistettava, että kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä.”

]]>
10 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277208-tukibyrokraatista-tekoalykuiskaajaksi#comments Digitalisaatio Hallitusohjelma Tue, 11 Jun 2019 06:53:10 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277208-tukibyrokraatista-tekoalykuiskaajaksi
Rauhoittukaa tai kauhistukaa - mikään ei muutu! http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277159-rauhoittukaa-tai-kauhistukaa-mikaan-ei-muutu <p>Nyt kun hallitus on muodostettu ja hallitusohjelmat tehty, on hieman puntaroitava tulosta. Alkuun viittaan jälleen somefeediini: facebook-seinälläni Rinteen hallitusta on suoraan tai kautta rantain kutsuttu kommunistiseksi alusta alkaen ainakin 10 kertaa päivässä. Tämä on seurausta amerikkalaisen keskustelukulttuurin rantautumisesta Suomeen, sillä tosiasiassa Rinteen hallitusohjelman suuri kuva ei merkittävästi eroa edellisestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun vaalitulos oli selvillä ja arvasin valehtelematta hallitusta muodostavat puolueetkin oikein, arvelin että onpa ainakin vaihtelua kahteen edelliseen, Kokoomuksen tosiasiallisesti johtamaan hallitukseen. Ja ei, en usko että yksi hallitus Suomea köyhdyttäisi tai täyttäisi maahanmuuttajilla neljässä vuodessa, vaikka pääministerinä olisi itse Perkele. Muiden kuin oman puolueen pahantahtoisuuden ja viimeisimmän vaalituloksen aiheuttaman totaalisen tuhon huutelu kun ei ole kovin kypsää eikä totuudellista.</p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistohallituksen kyseessä ollessa odotin, että talouspolitiikan suuri linja, siis pääoman suosiminen työn kustannuksella, kääntyisi. Ajattelin, että esimerkiksi Vasemmistoliitolla olisi sen verran pelisilmää, että he tekisivät tästä kynnyskysymyksen. Eivät tehneet. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Andersson luettelee puolueensa &rdquo;saavutuksiksi&rdquo; sellaisia toimia, jotka olivat SDP:nkin asialistalla ja pitää esillä vihreitä teemoja, jotka ovat Vasemmistoliitossa kiilanneet jo Martti Korhosen jälkeen pysyvästi työväenpuolueelle tyypillisten teemojen edelle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Veropolitiikka ei muutu</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistolaisten on tietysti helppo syyttää neuvotteluissa hyvin pärjännyttä Keskustaa, mutta en usko etteikö Keskusta olisi voinut hyväksyä hieman työntekijää suosivampaa politiikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikkein silmiinpistävimmin Suomen vanhaa, Kokoomuksen vaalimaa linjaa jatkaa hallituksen veropolitiikka. Eli juuri se, mitä on somessa valtavan älämölön säestämänä syytetty kommunistiseksi ja ties miksi. Suuri kuva on kuitenkin se, että verotusta kiristetään <strong>kulutusverojen </strong>osalta. Näinhän teki edellinenkin hallitus koko olemassaolonsa ajan.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen hokenut tätä hokemasta päästyänikin, mutta kerron vielä. Kulutusveroja kerätään Suomessa moninkertaisesti tuloveroihin nähden. Ja kulutusveroja tasaisempaa tasaveroa ei ole &ndash; vaikka meillä olisi 10% tasainen tulovero kaikille, 10 kertaa enemmän tienaava maksaa euromääräisesti enemmän veroja kuin vastaavasti 10 kertaa vähemmän tienaava. Maitopurkista nämä kaksi maksavat eurolleen saman verran.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa on kehittynyt tandemi, jossa porvarihallitukset laskevat progressiivisia veroja ja nostavat enemmän tai vähemmän maltillisesti kulutusveroja, ja niin sanonut vasemmistohallituksen taas nostavat rajusti kulutusveroja. Huomaatteko, että suunta on kummassakin tapauksessa sama? Suomen verorakenteesta <strong>yhä suurempi osa perustuu tasaveroihin. </strong>Siksi en anna Rinteelle tai Anderssonille mitään työväenpuolueen leimaa, kaikkein vähiten aion heitä kutsua kommunisteiksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valtion omaisuutta myydään edelleen</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Rinne peräänkuulutti vaaleissa suuria investointeja. Se on järkevää, tietysti riippuen investoinneista. Tiet pitää kuitenkin korjata, väyliä pitää rakentaa ja infraa kehittää. Niin kuitenkin kävi, että investoinnit rahoitetaan myymällä valtion omistuksia. Tässä ei ole mitään järkeä. Mikäli valtio myy omistuksiaan, pienenevät sen saamat osinkotuotot. Ja myydessähän rahaa saa eniten parhaista osingonmaksajista. Kuinka vasemmistolaista on myydä tuottavia valtion omistuksia (tuotto noin 2-3%) sen sijaan, että otetaan velkaa, jonka korko on noin prosentin luokkaa? Ei kovin.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtion omaisuutta on yhä edelleen olemassa, ja sitä myydään tipoittain pois. Joskus tulee sekin päivä, että myytävä loppuu. Lisäksi on todettava, että jokaisen saneerauskierroksen jälkeen valtion osinkotulot ovat aina pienentyneet &ndash; seuraavaksi on mietittävä, nostetaanko veroja, näköjään nykyään pelkkiä kulutusveroja, vai leikataanko palveluja. Kummassakin tapauksessa eniten häviää työtön, eläkeläinen, köyhä tai pienituloinen työntekijä. Suunta ei siis tässäkään tapauksessa muutu edellisestä hallituksesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Hassua on, että edelliset hallituspuolueet taivastelevat tätä omaisuuden myyntiä &ndash; siis jopa Kokoomus! Onko todella niin, että kansalaisille voidaan haukkua muita samasta politiikasta, mitä itse oltiin vasta pari kuukautta sitten itse tekemässä?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maahanmuutto</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Maahanmuuttopolitiikassa Rinteen hallitus ei nosta suuria tunteita. Odotin totta puhuen löperömpää maahanmuuttolinjaa. Pakolaiskiintiön kasvattaminen ja perheenyhdistämisten helpottaminen ovat tietysti huono asia, mutta tarkempi valikointi ja paperittomien jalkapannat lieventävät tätä hieman. Volyymeihin tällä tuskin on suurtakaan merkitystä, mutta edellisen hallituksen ennätystä tuskin päästään rikkomaan. Se tosin johtuu muiden valtioiden kuin Suomen toimista.</p><p>&nbsp;</p><p>Niin kauan kuin meillä yritetään miellyttää ennemmin Brysselin herroja kuin suomalaista työntekijää, tänne lappaa väkeä maailman ääristä. Ilmeisesti on niin, että meidän omilta herroiltamme täytyisi katkaista väylät ylöspäin, jotta he malttaisivat olla haaveilematta palkkioviroista EU:ssa. Siksi siitä olisi erottava. Tässäkään suhteessa muutosta porvarihallitukseen ei juuri ole nähtävissä. Sama meno jatkuu suurin piirtein samalla tahdilla &ndash; ei käännöstä parempaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maaseutu </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Keskusta sai melko hyvin omia tavoitteitaan lävitse, muun muassa maakuntamallin, jota kannatan. Kuitenkin talouspuolelta löytyy esimerkiksi veroratkaisuita, jotka kohtaantuvat kipeimmin juuri maaseudulle. Näitä ovat varsinkin polttoaineverotuksen kiristäminen ja asuntolainan verovähennysoikeuteen kajoaminen. Näiden vuoksi epäilen, että verotuksen painopisteen siirtäminen yhä enemmän kulutusveroihin ei ole seurausta Keskustan mukanaolosta, sillä heillehän luontevampaa olisi verottaa kaikkien tuloja kuin maaseudulla tapahtuvaa kulutusta. Toisaalta, viime hallitus oli Bernereineen maaseudulle kauhistus, ja se oli keskustavetoinen hallitus. Mitä tahansa voi siis tapahtua.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Olemmeko itsenäisiä?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tulevan hallituksen toimet varsinkin ulkopolitiikassa ovat selviä vasta neljän vuoden päästä, mutta alkaa yhä enemmän näyttää siltä, että Suomessa politiikka ei muutu, vaikka olisi minkä värinen pääministeripuolue tahansa vallassa. Tämä herättää epäilyksen siitä, päätetäänkö Suomen asioista enää ollenkaan Suomen rajojen sisäpuolella? Ei tietenkään päätetä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomea sitovat monet EU:n säädökset, mutta EU:n itsenäisyyttä kuristava valta on vielä paljon syvemmälläkin. Se piilee muun muassa euroalueen mukanaan tuomassa rahamarkkinoiden uudessa logiikassa, pääomien vapaassa liikkuvuudessa ja poliitikkojemme omassa kunnianhimossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Vielä 1980-luvulla on jälkeenpäin nähtävissä aivan selviä eroja puolueiden välillä &ndash; lukuun ottamatta ulkopolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, että Suomi oli silloin itsenäisempi kuin nyt. Nykyisiä ongelmia voitaisiin ratkaista aivan eri tavalla, mikäli meillä olisi esimerkiksi oma keskuspankki ja oma valuutta, ja oma tuotantomme täällä Suomessa olisi paremmin suojattu ulkomaiselta kilpailulta. Lisäksi pääomien siirtäminen Suomesta olisi vaikeampaa, jolloin raharuhtinailla ei olisi poliitikkoihin niin suurta valtaa.</p><p>EU on järjestelmä, joka on suunniteltu Euroopan talouksien samankaltaistamiseksi. Siinä porukassa pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat poikkeus, eivät sääntö. Neljässä vuodessa ei Antti Rinne hallituksineen Suomea tai hyvinvointivaltiota tuhoa, eikä sitä tee seuraavakaan hallitus. Mikäli jatkamme EU:ssa, me vain huomaamme muutaman vuosikymmenen päästä, että siitä hyvinvointivaltiosta josta pidimme, ei ole tosiasiassa enää jäljellä enempää kuin kuori.</p><p>&nbsp;</p><p>Siksi kannatan Suomen itsenäisyyttä ja vastustan EU:ta ja euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Akseli Erkkilä</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kun hallitus on muodostettu ja hallitusohjelmat tehty, on hieman puntaroitava tulosta. Alkuun viittaan jälleen somefeediini: facebook-seinälläni Rinteen hallitusta on suoraan tai kautta rantain kutsuttu kommunistiseksi alusta alkaen ainakin 10 kertaa päivässä. Tämä on seurausta amerikkalaisen keskustelukulttuurin rantautumisesta Suomeen, sillä tosiasiassa Rinteen hallitusohjelman suuri kuva ei merkittävästi eroa edellisestä.

 

Kun vaalitulos oli selvillä ja arvasin valehtelematta hallitusta muodostavat puolueetkin oikein, arvelin että onpa ainakin vaihtelua kahteen edelliseen, Kokoomuksen tosiasiallisesti johtamaan hallitukseen. Ja ei, en usko että yksi hallitus Suomea köyhdyttäisi tai täyttäisi maahanmuuttajilla neljässä vuodessa, vaikka pääministerinä olisi itse Perkele. Muiden kuin oman puolueen pahantahtoisuuden ja viimeisimmän vaalituloksen aiheuttaman totaalisen tuhon huutelu kun ei ole kovin kypsää eikä totuudellista.

 

Vasemmistohallituksen kyseessä ollessa odotin, että talouspolitiikan suuri linja, siis pääoman suosiminen työn kustannuksella, kääntyisi. Ajattelin, että esimerkiksi Vasemmistoliitolla olisi sen verran pelisilmää, että he tekisivät tästä kynnyskysymyksen. Eivät tehneet. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Andersson luettelee puolueensa ”saavutuksiksi” sellaisia toimia, jotka olivat SDP:nkin asialistalla ja pitää esillä vihreitä teemoja, jotka ovat Vasemmistoliitossa kiilanneet jo Martti Korhosen jälkeen pysyvästi työväenpuolueelle tyypillisten teemojen edelle.

 

Veropolitiikka ei muutu

 

Vasemmistolaisten on tietysti helppo syyttää neuvotteluissa hyvin pärjännyttä Keskustaa, mutta en usko etteikö Keskusta olisi voinut hyväksyä hieman työntekijää suosivampaa politiikkaa.

 

Kaikkein silmiinpistävimmin Suomen vanhaa, Kokoomuksen vaalimaa linjaa jatkaa hallituksen veropolitiikka. Eli juuri se, mitä on somessa valtavan älämölön säestämänä syytetty kommunistiseksi ja ties miksi. Suuri kuva on kuitenkin se, että verotusta kiristetään kulutusverojen osalta. Näinhän teki edellinenkin hallitus koko olemassaolonsa ajan.

 

Olen hokenut tätä hokemasta päästyänikin, mutta kerron vielä. Kulutusveroja kerätään Suomessa moninkertaisesti tuloveroihin nähden. Ja kulutusveroja tasaisempaa tasaveroa ei ole – vaikka meillä olisi 10% tasainen tulovero kaikille, 10 kertaa enemmän tienaava maksaa euromääräisesti enemmän veroja kuin vastaavasti 10 kertaa vähemmän tienaava. Maitopurkista nämä kaksi maksavat eurolleen saman verran.

 

Suomessa on kehittynyt tandemi, jossa porvarihallitukset laskevat progressiivisia veroja ja nostavat enemmän tai vähemmän maltillisesti kulutusveroja, ja niin sanonut vasemmistohallituksen taas nostavat rajusti kulutusveroja. Huomaatteko, että suunta on kummassakin tapauksessa sama? Suomen verorakenteesta yhä suurempi osa perustuu tasaveroihin. Siksi en anna Rinteelle tai Anderssonille mitään työväenpuolueen leimaa, kaikkein vähiten aion heitä kutsua kommunisteiksi.

 

Valtion omaisuutta myydään edelleen

 

Rinne peräänkuulutti vaaleissa suuria investointeja. Se on järkevää, tietysti riippuen investoinneista. Tiet pitää kuitenkin korjata, väyliä pitää rakentaa ja infraa kehittää. Niin kuitenkin kävi, että investoinnit rahoitetaan myymällä valtion omistuksia. Tässä ei ole mitään järkeä. Mikäli valtio myy omistuksiaan, pienenevät sen saamat osinkotuotot. Ja myydessähän rahaa saa eniten parhaista osingonmaksajista. Kuinka vasemmistolaista on myydä tuottavia valtion omistuksia (tuotto noin 2-3%) sen sijaan, että otetaan velkaa, jonka korko on noin prosentin luokkaa? Ei kovin.

 

Valtion omaisuutta on yhä edelleen olemassa, ja sitä myydään tipoittain pois. Joskus tulee sekin päivä, että myytävä loppuu. Lisäksi on todettava, että jokaisen saneerauskierroksen jälkeen valtion osinkotulot ovat aina pienentyneet – seuraavaksi on mietittävä, nostetaanko veroja, näköjään nykyään pelkkiä kulutusveroja, vai leikataanko palveluja. Kummassakin tapauksessa eniten häviää työtön, eläkeläinen, köyhä tai pienituloinen työntekijä. Suunta ei siis tässäkään tapauksessa muutu edellisestä hallituksesta.

 

Hassua on, että edelliset hallituspuolueet taivastelevat tätä omaisuuden myyntiä – siis jopa Kokoomus! Onko todella niin, että kansalaisille voidaan haukkua muita samasta politiikasta, mitä itse oltiin vasta pari kuukautta sitten itse tekemässä?

 

Maahanmuutto

 

Maahanmuuttopolitiikassa Rinteen hallitus ei nosta suuria tunteita. Odotin totta puhuen löperömpää maahanmuuttolinjaa. Pakolaiskiintiön kasvattaminen ja perheenyhdistämisten helpottaminen ovat tietysti huono asia, mutta tarkempi valikointi ja paperittomien jalkapannat lieventävät tätä hieman. Volyymeihin tällä tuskin on suurtakaan merkitystä, mutta edellisen hallituksen ennätystä tuskin päästään rikkomaan. Se tosin johtuu muiden valtioiden kuin Suomen toimista.

 

Niin kauan kuin meillä yritetään miellyttää ennemmin Brysselin herroja kuin suomalaista työntekijää, tänne lappaa väkeä maailman ääristä. Ilmeisesti on niin, että meidän omilta herroiltamme täytyisi katkaista väylät ylöspäin, jotta he malttaisivat olla haaveilematta palkkioviroista EU:ssa. Siksi siitä olisi erottava. Tässäkään suhteessa muutosta porvarihallitukseen ei juuri ole nähtävissä. Sama meno jatkuu suurin piirtein samalla tahdilla – ei käännöstä parempaan.

 

Maaseutu

 

Keskusta sai melko hyvin omia tavoitteitaan lävitse, muun muassa maakuntamallin, jota kannatan. Kuitenkin talouspuolelta löytyy esimerkiksi veroratkaisuita, jotka kohtaantuvat kipeimmin juuri maaseudulle. Näitä ovat varsinkin polttoaineverotuksen kiristäminen ja asuntolainan verovähennysoikeuteen kajoaminen. Näiden vuoksi epäilen, että verotuksen painopisteen siirtäminen yhä enemmän kulutusveroihin ei ole seurausta Keskustan mukanaolosta, sillä heillehän luontevampaa olisi verottaa kaikkien tuloja kuin maaseudulla tapahtuvaa kulutusta. Toisaalta, viime hallitus oli Bernereineen maaseudulle kauhistus, ja se oli keskustavetoinen hallitus. Mitä tahansa voi siis tapahtua.

 

Olemmeko itsenäisiä?

 

Tulevan hallituksen toimet varsinkin ulkopolitiikassa ovat selviä vasta neljän vuoden päästä, mutta alkaa yhä enemmän näyttää siltä, että Suomessa politiikka ei muutu, vaikka olisi minkä värinen pääministeripuolue tahansa vallassa. Tämä herättää epäilyksen siitä, päätetäänkö Suomen asioista enää ollenkaan Suomen rajojen sisäpuolella? Ei tietenkään päätetä.

 

Suomea sitovat monet EU:n säädökset, mutta EU:n itsenäisyyttä kuristava valta on vielä paljon syvemmälläkin. Se piilee muun muassa euroalueen mukanaan tuomassa rahamarkkinoiden uudessa logiikassa, pääomien vapaassa liikkuvuudessa ja poliitikkojemme omassa kunnianhimossa.

 

Vielä 1980-luvulla on jälkeenpäin nähtävissä aivan selviä eroja puolueiden välillä – lukuun ottamatta ulkopolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, että Suomi oli silloin itsenäisempi kuin nyt. Nykyisiä ongelmia voitaisiin ratkaista aivan eri tavalla, mikäli meillä olisi esimerkiksi oma keskuspankki ja oma valuutta, ja oma tuotantomme täällä Suomessa olisi paremmin suojattu ulkomaiselta kilpailulta. Lisäksi pääomien siirtäminen Suomesta olisi vaikeampaa, jolloin raharuhtinailla ei olisi poliitikkoihin niin suurta valtaa.

EU on järjestelmä, joka on suunniteltu Euroopan talouksien samankaltaistamiseksi. Siinä porukassa pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat poikkeus, eivät sääntö. Neljässä vuodessa ei Antti Rinne hallituksineen Suomea tai hyvinvointivaltiota tuhoa, eikä sitä tee seuraavakaan hallitus. Mikäli jatkamme EU:ssa, me vain huomaamme muutaman vuosikymmenen päästä, että siitä hyvinvointivaltiosta josta pidimme, ei ole tosiasiassa enää jäljellä enempää kuin kuori.

 

Siksi kannatan Suomen itsenäisyyttä ja vastustan EU:ta ja euroa.

 

Akseli Erkkilä

]]>
0 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277159-rauhoittukaa-tai-kauhistukaa-mikaan-ei-muutu#comments Antti Rinne hallitus Hallitusohjelma Sun, 09 Jun 2019 16:56:25 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277159-rauhoittukaa-tai-kauhistukaa-mikaan-ei-muutu
Viisikko ja vaaran paikat http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277155-viisikko-ja-vaaran-paikat <p>Pääministeri Antti Rinteen hallitus on saanut lempinimekseen Viisikko menneiden vuosikymmenten suosittujen lasten ja nuorten seikkailukirjojen mukaan. Viisikko seikkaili milloin missäkin, aarresaarella, Englannin nummilla, vanhoissa linnoissa ja luolissa; monenlaisissa vaaran paikoissa kumminkin. Viime viikolla julkaistun hallitusohjelman perusteella Rinteenkään Viisikolta ei tule itseaiheutettuja vaaranpaikkoja puuttumaan.</p><p>Sinällään hallitusohjelmassa on paljon hyviä tavoitteita ja lupauksia politiikan uudistamisesta, poikkihallinnollisen yhteistyön sekä vuorovaikutuksen lisäämisestä kansalaisten kanssa. Luvatut panostukset lapsiperheisiin ja koulutukseen sekä pienituloisille suunnatut veron kevennykset ovat hyviä asioita. Tosin lähempi tarkastelu osoittaa, että monesta hyvästä tavoitteesta puuttuu uskottava ratkaisu ja hintalappu. Hallitusneuvotteluiden ilmiöpohjainen työskentelytapa johti siihen, että pilvilinnoja rakentui urakalla.</p><p>Hallitusohjelman ehdottomasti tärkein ja valitettavasti samalla heikoin lenkki on kuva talouden tilanteesta. Kaikkien puolueiden jakama hallitusohjelman 75% työllisyysastetavoite ja siten julkisen talouden tasapaino ovat &ndash; kuten todetaan - mahdollisia normaalissa suhdannetilanteessa. Mitkään merkit eivät kuitenkaan viittaa suhdannetilanteen jatkuvan &rdquo;normaalina&rdquo;. Valitettavasti kolmen miljardin tulevaisuusinvestointeihin on myös kirjattu suuri joukko ihan normaaleja menoja; syömävelkaa on turha naamioida investoinneiksi, vaikka se paperilla paremmalta näyttääkin.</p><p>Merkittävä joukko asiantuntijoita suhtautuu kriittisesti oppivelvollisuusiän pidentämiseen. Tavoite syrjäytymisen ehkäisemisestä on ehdottoman hyvä, mutta koulupudokasvaarassa olevat lapset ja nuoret tarvitsevat räätälöityjä ratkaisuja. Jo tällä hetkellä ongelmana on, että toiselle asteelle mennään liian puutteellisin valmiuksin. Tarkoituksenmukaisempaa olisi ollut kohdentaa merkittävä rahoitus esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja erityisopetukseen. Nyt kalliin ratkaisun myötä eniten rahaa ohjautuu niille, joiden opinnot sujuvat muutoinkin.</p><p>Jonkinasteinen pettymys on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa perusratkaisun isot linjat, kuten maakuntamalli on jo lyöty lukkoon ja vasta yksityiskohtien kohdalla lupaillaan komiteapohjaista parlamentaarista työskentelyä. Oppositiojohtajana Rinne vielä piti tärkeänä, että malli kestää pohjan osalta vaalikaudesta toiseen. Maakuntien erilaisuus johtaa rahoitushaasteisiin, ja vasemmistolainen hallitus löytää siihen helpoimman ratkaisun uudella verotasolla eli maakuntaverolla.</p><p>Hallitusohjelma rankaisee muutoinkin kohtuuttoman paljon työssäkäyviä keskituloisia. Suunnitellut liikenteen veronkiristykset rokottavat muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä. Samoin vanhojen lämmitysratkaisujen kanssa vaikeasti kaupaksi meneviin taloihin jumiin jääneet tulevat ilmastopolitiikan maksumiehiksi. Valitettavan paljon siinä joukossa on ikäihmisiä, joiden vappu-viisikymppinen on nopeasti kasvaneisiin kiinteistökuluihin huvennut.</p><p>Muutoin vanhusväestön hoivaan kohdistuvia korjauksia on onneksi ohjelmaan kirjattu. Erityisen tyytyväinen olen lupauksesta vanhusasianvaltuutetun viran perustamisesta, jota edistävän kansalaisaloitteen eteen moni teki vuosi sitten töitä. Hoitajamitoitus ja kirjaukset koti- ja omaishoidon kehittämisestä ovat myös asioita, joiden toteutumista seurataan. Vaalien alla tehtyjen lupausten tulee muuttua käytännön teoiksi.</p><p>Valtiontalous on hyvin riippuvainen vientiteollisuudestamme, joka taas on tuotantorakenteeltaan tunnetun suhdanneherkkä. Huoltosuhteen heikentyminen vaikuttaa ikääntyvään Suomeen enemmän kuin moneen muuhun maahan. Näihin asioihin me emme voi nopeasti vaikuttaa mitenkään. Siksi on niin vaarallista, että etukäteen sitoudutaan suuriin menoihin, joiden toivotaan hoituvan kasvun ja työllisyyden myötä. Maailmalta puhaltavat tuulet näyttävät, onko hallitus ja sen ohjelma kalliolle rakennettu, vai korttitalo.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Antti Rinteen hallitus on saanut lempinimekseen Viisikko menneiden vuosikymmenten suosittujen lasten ja nuorten seikkailukirjojen mukaan. Viisikko seikkaili milloin missäkin, aarresaarella, Englannin nummilla, vanhoissa linnoissa ja luolissa; monenlaisissa vaaran paikoissa kumminkin. Viime viikolla julkaistun hallitusohjelman perusteella Rinteenkään Viisikolta ei tule itseaiheutettuja vaaranpaikkoja puuttumaan.

Sinällään hallitusohjelmassa on paljon hyviä tavoitteita ja lupauksia politiikan uudistamisesta, poikkihallinnollisen yhteistyön sekä vuorovaikutuksen lisäämisestä kansalaisten kanssa. Luvatut panostukset lapsiperheisiin ja koulutukseen sekä pienituloisille suunnatut veron kevennykset ovat hyviä asioita. Tosin lähempi tarkastelu osoittaa, että monesta hyvästä tavoitteesta puuttuu uskottava ratkaisu ja hintalappu. Hallitusneuvotteluiden ilmiöpohjainen työskentelytapa johti siihen, että pilvilinnoja rakentui urakalla.

Hallitusohjelman ehdottomasti tärkein ja valitettavasti samalla heikoin lenkki on kuva talouden tilanteesta. Kaikkien puolueiden jakama hallitusohjelman 75% työllisyysastetavoite ja siten julkisen talouden tasapaino ovat – kuten todetaan - mahdollisia normaalissa suhdannetilanteessa. Mitkään merkit eivät kuitenkaan viittaa suhdannetilanteen jatkuvan ”normaalina”. Valitettavasti kolmen miljardin tulevaisuusinvestointeihin on myös kirjattu suuri joukko ihan normaaleja menoja; syömävelkaa on turha naamioida investoinneiksi, vaikka se paperilla paremmalta näyttääkin.

Merkittävä joukko asiantuntijoita suhtautuu kriittisesti oppivelvollisuusiän pidentämiseen. Tavoite syrjäytymisen ehkäisemisestä on ehdottoman hyvä, mutta koulupudokasvaarassa olevat lapset ja nuoret tarvitsevat räätälöityjä ratkaisuja. Jo tällä hetkellä ongelmana on, että toiselle asteelle mennään liian puutteellisin valmiuksin. Tarkoituksenmukaisempaa olisi ollut kohdentaa merkittävä rahoitus esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja erityisopetukseen. Nyt kalliin ratkaisun myötä eniten rahaa ohjautuu niille, joiden opinnot sujuvat muutoinkin.

Jonkinasteinen pettymys on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa perusratkaisun isot linjat, kuten maakuntamalli on jo lyöty lukkoon ja vasta yksityiskohtien kohdalla lupaillaan komiteapohjaista parlamentaarista työskentelyä. Oppositiojohtajana Rinne vielä piti tärkeänä, että malli kestää pohjan osalta vaalikaudesta toiseen. Maakuntien erilaisuus johtaa rahoitushaasteisiin, ja vasemmistolainen hallitus löytää siihen helpoimman ratkaisun uudella verotasolla eli maakuntaverolla.

Hallitusohjelma rankaisee muutoinkin kohtuuttoman paljon työssäkäyviä keskituloisia. Suunnitellut liikenteen veronkiristykset rokottavat muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä. Samoin vanhojen lämmitysratkaisujen kanssa vaikeasti kaupaksi meneviin taloihin jumiin jääneet tulevat ilmastopolitiikan maksumiehiksi. Valitettavan paljon siinä joukossa on ikäihmisiä, joiden vappu-viisikymppinen on nopeasti kasvaneisiin kiinteistökuluihin huvennut.

Muutoin vanhusväestön hoivaan kohdistuvia korjauksia on onneksi ohjelmaan kirjattu. Erityisen tyytyväinen olen lupauksesta vanhusasianvaltuutetun viran perustamisesta, jota edistävän kansalaisaloitteen eteen moni teki vuosi sitten töitä. Hoitajamitoitus ja kirjaukset koti- ja omaishoidon kehittämisestä ovat myös asioita, joiden toteutumista seurataan. Vaalien alla tehtyjen lupausten tulee muuttua käytännön teoiksi.

Valtiontalous on hyvin riippuvainen vientiteollisuudestamme, joka taas on tuotantorakenteeltaan tunnetun suhdanneherkkä. Huoltosuhteen heikentyminen vaikuttaa ikääntyvään Suomeen enemmän kuin moneen muuhun maahan. Näihin asioihin me emme voi nopeasti vaikuttaa mitenkään. Siksi on niin vaarallista, että etukäteen sitoudutaan suuriin menoihin, joiden toivotaan hoituvan kasvun ja työllisyyden myötä. Maailmalta puhaltavat tuulet näyttävät, onko hallitus ja sen ohjelma kalliolle rakennettu, vai korttitalo.

]]>
13 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277155-viisikko-ja-vaaran-paikat#comments Kotimaa hallitus Hallitusohjelma Oppivelvollisuusikä Sote-uudistus Viisikko Sun, 09 Jun 2019 12:53:50 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277155-viisikko-ja-vaaran-paikat
Hallitus hautasi ilmastotavoitteensa turpeeseen http://tuomaskuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277016-hallitus-hautasi-ilmastotavoitteensa-turpeeseen <p>Tuhannet ihmiset kerääntyivät ilmastomarsseille. Lapset kokoontuivat eduskuntatalon portaille perjantaisin ilmastolakkoon. Lehdissä toistettiin ilmastovaalien merkitystä. Lähes kaikki puolueet sitoutuivat yhteisellä sopimuksella tavoittelemaan hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Lupaukset hälvensivät ilmastoahdistusta ja odotimme muutosta.</p><p>Myös kokoomus julkisti ympäristöohjelmansa, jossa esitettiin keinoja, jolla Suomi pääsisi 1,5 asteeseen ja saavuttaisi hiilineutraaliuden 2030-luvulla. Porvarihallitus oli saanut aikaiseksi päätöksen kivihiilen energiakäytön kieltämisestä ja olimme nyt valmiita vielä kunnianhimoisempiin tekoihin. Haluamme esimerkiksi luopua turpeen energiakäytöstä ja toteuttaa sinivihreän verouudistuksen.</p><p>Valitettavasti vasemmistohallituksen lupaukset sulivat nopeammin kuin mannerjäätiköt. Esimerkiksi vihreät lupasivat lopettaa ympäristölle haitallisia tukia neljän miljardin edestä vuoteen 2025 mennessä. Nyt tuleva hallitus aikoo leikata ainoastaan 100 miljoonaa yritystuista. Metsien hiilinieluja kasvattavat teot jäivät nyt vain arvailujen varaan. Suurin pettymys on kuitenkin tulevan hallituksen kyvyttömyys tarttua ilmastoa ja vesistöjä saastuttavaan turpeeseen.</p><p>Myös ympäristöjärjestöt sekä tutkijat ovat antaneet kritiikkiä hallitusohjelman puutteellisesta keinoista. Ohjelma on toki kaunista luettavaa suurine sanoineen, mutta varsinaiset päätökset on ulkoistettu myöhempään ajankohtaan vailla konkretiaa. Tässä tilanteessa ei ole häviäjinä muita kuin ilmasto ja tulevat sukupolvet. Edellisen hallituksen saamattomuus tässä asiassa ei oikeuta seuraavan hallituksen virheitä.</p><p>Herääkin kysymys, että olivatko vihreät edes paikalla säätytalolla? Lopullisen hallitusohjelman kirjauksia katsoessa näyttää siltä, että Pekka Haavisto on pohtinut enemmän tulevan ministerihuoneensa sisustusta kuin parhaan neuvottelutuloksen edistämistä. Vihreät vannoivat Ville Niinistön puheenjohtajakaudella, että puolue ei lähtisi enää apupuolueeksi hallitukseen. Nyt taas näyttää siltä, että koko vasemmistohallitus on agraaripuolueen vankina niellen kaiken aina maakunnista lähtien.</p><p>Kaikkiaan turpeen poltto sai nyt liian monta lisävuotta, mikä uhkaa päästötavoitteiden toteutumista. Puolueiden valtapelit pitäisi työntää syrjään. Turpeen energiakäytölle tulisi asettaa kielto vuoteen 2035 mennessä ja turpeen energiakäyttö olisi tuotava verotuksen piiriin. Lämmityspolttoaineiden verotuksen osalta on luotava pitkäjänteinen ohjelma, jolla hiilipäästön hinta nousee asteittain. Tulevat sukupolvet eivät kaipaa selvityksiä, vaan konkreettisia tekoja nyt.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuhannet ihmiset kerääntyivät ilmastomarsseille. Lapset kokoontuivat eduskuntatalon portaille perjantaisin ilmastolakkoon. Lehdissä toistettiin ilmastovaalien merkitystä. Lähes kaikki puolueet sitoutuivat yhteisellä sopimuksella tavoittelemaan hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Lupaukset hälvensivät ilmastoahdistusta ja odotimme muutosta.

Myös kokoomus julkisti ympäristöohjelmansa, jossa esitettiin keinoja, jolla Suomi pääsisi 1,5 asteeseen ja saavuttaisi hiilineutraaliuden 2030-luvulla. Porvarihallitus oli saanut aikaiseksi päätöksen kivihiilen energiakäytön kieltämisestä ja olimme nyt valmiita vielä kunnianhimoisempiin tekoihin. Haluamme esimerkiksi luopua turpeen energiakäytöstä ja toteuttaa sinivihreän verouudistuksen.

Valitettavasti vasemmistohallituksen lupaukset sulivat nopeammin kuin mannerjäätiköt. Esimerkiksi vihreät lupasivat lopettaa ympäristölle haitallisia tukia neljän miljardin edestä vuoteen 2025 mennessä. Nyt tuleva hallitus aikoo leikata ainoastaan 100 miljoonaa yritystuista. Metsien hiilinieluja kasvattavat teot jäivät nyt vain arvailujen varaan. Suurin pettymys on kuitenkin tulevan hallituksen kyvyttömyys tarttua ilmastoa ja vesistöjä saastuttavaan turpeeseen.

Myös ympäristöjärjestöt sekä tutkijat ovat antaneet kritiikkiä hallitusohjelman puutteellisesta keinoista. Ohjelma on toki kaunista luettavaa suurine sanoineen, mutta varsinaiset päätökset on ulkoistettu myöhempään ajankohtaan vailla konkretiaa. Tässä tilanteessa ei ole häviäjinä muita kuin ilmasto ja tulevat sukupolvet. Edellisen hallituksen saamattomuus tässä asiassa ei oikeuta seuraavan hallituksen virheitä.

Herääkin kysymys, että olivatko vihreät edes paikalla säätytalolla? Lopullisen hallitusohjelman kirjauksia katsoessa näyttää siltä, että Pekka Haavisto on pohtinut enemmän tulevan ministerihuoneensa sisustusta kuin parhaan neuvottelutuloksen edistämistä. Vihreät vannoivat Ville Niinistön puheenjohtajakaudella, että puolue ei lähtisi enää apupuolueeksi hallitukseen. Nyt taas näyttää siltä, että koko vasemmistohallitus on agraaripuolueen vankina niellen kaiken aina maakunnista lähtien.

Kaikkiaan turpeen poltto sai nyt liian monta lisävuotta, mikä uhkaa päästötavoitteiden toteutumista. Puolueiden valtapelit pitäisi työntää syrjään. Turpeen energiakäytölle tulisi asettaa kielto vuoteen 2035 mennessä ja turpeen energiakäyttö olisi tuotava verotuksen piiriin. Lämmityspolttoaineiden verotuksen osalta on luotava pitkäjänteinen ohjelma, jolla hiilipäästön hinta nousee asteittain. Tulevat sukupolvet eivät kaipaa selvityksiä, vaan konkreettisia tekoja nyt.

]]>
5 http://tuomaskuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277016-hallitus-hautasi-ilmastotavoitteensa-turpeeseen#comments Hallitusohjelma Ilmastonmuutos Politiikka Ympäristö Wed, 05 Jun 2019 11:06:13 +0000 Tuomas Kuoppala http://tuomaskuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277016-hallitus-hautasi-ilmastotavoitteensa-turpeeseen
Osallistava ja osaava Suomi – Kehittämistä ja yhdenvertaisuutta http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277006-osallistava-ja-osaava-suomi-kehittamista-ja-yhdenvertaisuutta <p>Ei eriarvoisuudelle! Ei rasismille! Ei syrjäytymiselle! Kovia linjoja, jotka ovat luettavissa hallitusohjelmasta. Selkeästi useiden kansalaisjärjestöjen viestejä on kuultu ohjelmaa tehdessä herkällä korvalla. Irti Huumeista ry:n näkökulmasta päihdestrategia, sisältäen huumestrategian, ja valtioneuvoston periaatepäätös huumepolitiikasta mahdollistavat huumetyön kehittämisen.</p><p><br />Hallituksen tavoitteet ovat kunniahimoisia, ja mielenkiintoista on se, miten asiat etenevät täytäntöön. Minulle hallitusohjelma tulee olemaan tärkeä työväline. Lupaan tarjota ehdotuksia ja tietoa huumeiden käyttäjien, toipujien ja heidän läheistensä näkökulmista useisiin hallitusohjelman kokonaisuuksiin.<br /><br />Lupaan tuoda esiin Irti Huumeista ry:n toimijoiden näkemyksiä mielenterveys-, päihde- ja lapsistrategioihin. Lisäksi seuraan tarkoin, kuinka hallitus ja suuret kunnat etenevät ihmisoikeusasioissa, kuten esimerkiksi asunnottomuuden poistossa. Konkreettisesti asunnottomuutta poistetaan kahden hallituskauden aikana&nbsp; Asunto ensin -ohjelman avulla sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksilla ja yhteistyöohjelmilla.<br /><br />Osalllisuus ja syrjäytyminen ovat saman kolikon kaksi puolta. Enemmän osallisuutta. Ei syrjintää. Hallitusohjelmalla on kunniahimoinen visio. Ohjelma kunnioittaa pohjoismaista hyvinvointimallia, joka turvaa koulutuksen ja hyvinvointipalvelumme. Ne ovat tärkeitä vientituotteitamme. Toivon vilpittömästi, että hallituspuolueet sitoutuvat vahvasti tämän kunnianhimoisen hallitusohjelman täytäntöön panoon. Toivon, että järjestöjä ja ihmisiä kuullaan jatkossakin herkällä korvalla.<br /><br />Toivon tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, jotta löydämme linjan turvaavat kestävät ratkaisut. Yksin hallitus ei kaikkea voi muuttaa. Meitä kaikkia tarvitaan. Toimitaan yhdessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ei eriarvoisuudelle! Ei rasismille! Ei syrjäytymiselle! Kovia linjoja, jotka ovat luettavissa hallitusohjelmasta. Selkeästi useiden kansalaisjärjestöjen viestejä on kuultu ohjelmaa tehdessä herkällä korvalla. Irti Huumeista ry:n näkökulmasta päihdestrategia, sisältäen huumestrategian, ja valtioneuvoston periaatepäätös huumepolitiikasta mahdollistavat huumetyön kehittämisen.


Hallituksen tavoitteet ovat kunniahimoisia, ja mielenkiintoista on se, miten asiat etenevät täytäntöön. Minulle hallitusohjelma tulee olemaan tärkeä työväline. Lupaan tarjota ehdotuksia ja tietoa huumeiden käyttäjien, toipujien ja heidän läheistensä näkökulmista useisiin hallitusohjelman kokonaisuuksiin.

Lupaan tuoda esiin Irti Huumeista ry:n toimijoiden näkemyksiä mielenterveys-, päihde- ja lapsistrategioihin. Lisäksi seuraan tarkoin, kuinka hallitus ja suuret kunnat etenevät ihmisoikeusasioissa, kuten esimerkiksi asunnottomuuden poistossa. Konkreettisesti asunnottomuutta poistetaan kahden hallituskauden aikana  Asunto ensin -ohjelman avulla sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksilla ja yhteistyöohjelmilla.

Osalllisuus ja syrjäytyminen ovat saman kolikon kaksi puolta. Enemmän osallisuutta. Ei syrjintää. Hallitusohjelmalla on kunniahimoinen visio. Ohjelma kunnioittaa pohjoismaista hyvinvointimallia, joka turvaa koulutuksen ja hyvinvointipalvelumme. Ne ovat tärkeitä vientituotteitamme. Toivon vilpittömästi, että hallituspuolueet sitoutuvat vahvasti tämän kunnianhimoisen hallitusohjelman täytäntöön panoon. Toivon, että järjestöjä ja ihmisiä kuullaan jatkossakin herkällä korvalla.

Toivon tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, jotta löydämme linjan turvaavat kestävät ratkaisut. Yksin hallitus ei kaikkea voi muuttaa. Meitä kaikkia tarvitaan. Toimitaan yhdessä.

]]>
0 http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277006-osallistava-ja-osaava-suomi-kehittamista-ja-yhdenvertaisuutta#comments Eriarvoisuus Hallitusohjelma Hyvinvointimalli Osallisuus Syrjiminen Wed, 05 Jun 2019 06:48:37 +0000 Mirka Vainikka http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277006-osallistava-ja-osaava-suomi-kehittamista-ja-yhdenvertaisuutta
Rinteen hallitus ikäihmisten asialla http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276993-rinteen-hallitus-ikaihmisten-asialla <p>Jos eläkeläisten etuuksia on viimeisen parin vuosikymmenen aikana heikennetty enemmän kuin minkään muun väestöryhmän, niin nyt luvassa on muutos. Sipilän hallituksen rajujen leikkausten sijaan uusi hallitusohjelma edistää määrätietoisesti ikäystävällisyyttä.</p><p>&rdquo;Yhdenkään ikäihmisen ei pidä pelätä vanhenemista&rdquo; kirjataan Rinteen hallitusohjelmassa. Ikääntyneitä ei nähdä vain palveluiden kohteena, vaan myös yhteiskunnan voimavarana. Kaikille halutaan taata arvokas vanhuus, eikä ketään jätetä yksin, toteaa hallitusohjelma.</p><p>Upeita sanoja. Mutta hallitusohjelma lupaa myös useita konkreettisia toimia, joilla arvokas vanhuus taataan:</p><ul><li>Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä säädetään hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksesta (0,7).</li><li>Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua.</li><li>Toteutetaan kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia huomioiden erityisesti eläkkeelle jäävät.</li><li>Kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä.</li><li>Perustetaan vanhuusasiavaltuutetun toimi.</li></ul><p>Kaikki nämä palvelurakenteen parannukset kohentavat konkreettisesti seniorikansalaisten elämän edellytyksiä. Entä toimeentulo?</p><p>Eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, jonka elintaso lakisääteisesti laskee, kiitos taitetun indeksin. Tässäkin suhteessa Rinteen hallitusohjelma ottaa uuden askeleen. Siinä on kirjaus: &rdquo;Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja köyhtymistä vähennetään kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluja. Tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta.&rdquo;</p><p>Uusi hallitus pyrkii tietoisesti vähentämään eläkeläisköyhyyttä, mutta myös takaamaan eläkeläisten elintason ja vähentämään eriarvoisuutta. Kuinka se toteutetaan?</p><p>Ensi askeleena alle 1 000 euron kuukausieläkkeisiin tehdään 50 euron tasokorotus nettomääräisenä. Kyse on kansaneläkkeen nostosta, siten että toimeentulo- ja asumistuet eivät heikkene. Tämä parantaa 300&nbsp;000 kaikkein pienituloisimman eläkeläisen eläketurvaa. Hintalappu on 183 miljoona euroa, joka maksetaan valtion budjetista.</p><p>Varsinaista vanhuuseläkettä, eli työeläkettäkin Rinteen hallitus on valmis kohentamaan ohi normaalin indeksitarkistuksen. Hallitusohjelma kirjaa: &rdquo;Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa.&rdquo; Haetaan keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1&nbsp;400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla.</p><p>Tavoite on sekä kunnianhimoinen, että avaa ensi kerran tien arvioida työeläkeindeksin muutostarpeita. Jos kaikkien alle 1&nbsp;400 euroa kuukaudessa ansaitsevien työeläkkeitä kohennetaan &rdquo;vappusatasella&rdquo;, se maksaa 700 miljoonaa euroa. Tämä raha saadaan sieltä, mistä se pitääkin, eli nipistetään eläkerahastojen kasvua.</p><p>Vappusatanen työeläkkeisiin tarkoittaa myös rakenteellista uudistusta taitettuun indeksiin. Eläkekorotus on euromääräinen, ei prosentuaalinen. Siten se on solidaarinen tasoittaen tuloeroja, mihin hallitusohjelma juuri tähtää.</p><p>Kuinka rajata sadan euron korotus alle 1&nbsp;400 euron eläkkeisiin? Yksi vaihtoehto olisi tehdä sama tasokorotus kaikkiin työeläkkeisiin. Sen hintalappu on noin 1,5 miljardia euroa. Silloin ei tarvitsisi tehdä vuosittaista indeksitarkistusta, joka vuodenvaihteessa 2019 maksoi 400 miljoonaa euroa.</p><p>Eläkejärjestelmä kestäisi tuon noin miljardin euron eläkemenon lisäyksen. On muistettava, että viimeisen parinvuosikymmenen aikana rahastot ovat kasvaneet keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa.&nbsp;</p><p>On järkevää, että hallitus valmistelee työeläkelainsäädännön muutokset kolmikantaisesti. Tähän työhön olisi hyvä kutsua mukaan myös eläkeläisjärjestöjen edustajat. Näin tehtiin viimeksi, kun vuonna 2013 selvitettiin työeläkeindeksin muutostarpeita.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos eläkeläisten etuuksia on viimeisen parin vuosikymmenen aikana heikennetty enemmän kuin minkään muun väestöryhmän, niin nyt luvassa on muutos. Sipilän hallituksen rajujen leikkausten sijaan uusi hallitusohjelma edistää määrätietoisesti ikäystävällisyyttä.

”Yhdenkään ikäihmisen ei pidä pelätä vanhenemista” kirjataan Rinteen hallitusohjelmassa. Ikääntyneitä ei nähdä vain palveluiden kohteena, vaan myös yhteiskunnan voimavarana. Kaikille halutaan taata arvokas vanhuus, eikä ketään jätetä yksin, toteaa hallitusohjelma.

Upeita sanoja. Mutta hallitusohjelma lupaa myös useita konkreettisia toimia, joilla arvokas vanhuus taataan:

  • Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä säädetään hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksesta (0,7).
  • Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua.
  • Toteutetaan kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia huomioiden erityisesti eläkkeelle jäävät.
  • Kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä.
  • Perustetaan vanhuusasiavaltuutetun toimi.

Kaikki nämä palvelurakenteen parannukset kohentavat konkreettisesti seniorikansalaisten elämän edellytyksiä. Entä toimeentulo?

Eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, jonka elintaso lakisääteisesti laskee, kiitos taitetun indeksin. Tässäkin suhteessa Rinteen hallitusohjelma ottaa uuden askeleen. Siinä on kirjaus: ”Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja köyhtymistä vähennetään kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluja. Tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta.”

Uusi hallitus pyrkii tietoisesti vähentämään eläkeläisköyhyyttä, mutta myös takaamaan eläkeläisten elintason ja vähentämään eriarvoisuutta. Kuinka se toteutetaan?

Ensi askeleena alle 1 000 euron kuukausieläkkeisiin tehdään 50 euron tasokorotus nettomääräisenä. Kyse on kansaneläkkeen nostosta, siten että toimeentulo- ja asumistuet eivät heikkene. Tämä parantaa 300 000 kaikkein pienituloisimman eläkeläisen eläketurvaa. Hintalappu on 183 miljoona euroa, joka maksetaan valtion budjetista.

Varsinaista vanhuuseläkettä, eli työeläkettäkin Rinteen hallitus on valmis kohentamaan ohi normaalin indeksitarkistuksen. Hallitusohjelma kirjaa: ”Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa.” Haetaan keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla.

Tavoite on sekä kunnianhimoinen, että avaa ensi kerran tien arvioida työeläkeindeksin muutostarpeita. Jos kaikkien alle 1 400 euroa kuukaudessa ansaitsevien työeläkkeitä kohennetaan ”vappusatasella”, se maksaa 700 miljoonaa euroa. Tämä raha saadaan sieltä, mistä se pitääkin, eli nipistetään eläkerahastojen kasvua.

Vappusatanen työeläkkeisiin tarkoittaa myös rakenteellista uudistusta taitettuun indeksiin. Eläkekorotus on euromääräinen, ei prosentuaalinen. Siten se on solidaarinen tasoittaen tuloeroja, mihin hallitusohjelma juuri tähtää.

Kuinka rajata sadan euron korotus alle 1 400 euron eläkkeisiin? Yksi vaihtoehto olisi tehdä sama tasokorotus kaikkiin työeläkkeisiin. Sen hintalappu on noin 1,5 miljardia euroa. Silloin ei tarvitsisi tehdä vuosittaista indeksitarkistusta, joka vuodenvaihteessa 2019 maksoi 400 miljoonaa euroa.

Eläkejärjestelmä kestäisi tuon noin miljardin euron eläkemenon lisäyksen. On muistettava, että viimeisen parinvuosikymmenen aikana rahastot ovat kasvaneet keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa. 

On järkevää, että hallitus valmistelee työeläkelainsäädännön muutokset kolmikantaisesti. Tähän työhön olisi hyvä kutsua mukaan myös eläkeläisjärjestöjen edustajat. Näin tehtiin viimeksi, kun vuonna 2013 selvitettiin työeläkeindeksin muutostarpeita.

 

]]>
72 http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276993-rinteen-hallitus-ikaihmisten-asialla#comments Hallitusohjelma Ikäihmiset Rinteen hallitus Taitettu indeksi Tue, 04 Jun 2019 19:28:08 +0000 Kimmo Kiljunen http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276993-rinteen-hallitus-ikaihmisten-asialla
Taikaseinähallitus ajaa kansalaisen barrikadeille http://olavisaarelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276931-taikaseinahallitus-ajaa-kansalaisen-barrikadeille <p>Hallitusohjelman sisällöltä ei voi välttyä yksikään sosiaalista mediaa käyttävä henkilö. Uutisvirta on täynnä päivityksiä kuinka suomalaista veronmaksajaa nyt sorretaan ja Rinne hakee tuhkatkin pesästä. Lisäksi jokainen tuleva ministeri on jo vähintään saanut mulkun arvonimen. Uutisvirrasta käy selkeästi ilmi se, miten demokratia ei taaskaan toiminut ja jopa suurimman vaalitappion sataan vuoteen kärsinyt Keskusta sai ministerinsalkkuja viisi.</p><p>Olen täysin samaa mieltä siitä, että demokratia on rikki tai siitä, että pian äänestämisellä ei ole enää mitään merkitystä. Uusi taikaseinähallitus vain polkee meitä yhteiskuntaa pyörittäviä duunareita syvemmälle suohon. Olen ollut tähän saakka tyypillinen suomalainen, joka on tyytynyt purkamaan tuntojaan hallituksen päätöksiä kohtaan somessa tai kahvipöydässä. Olisihan barrikadeille nouseminen aivan liian sosiaalinen tapahtuma. Nyt alkaa kuitenkin rajani tulemaan vastaan. Miksi meitä ei kuulla?</p><p>Jo nyt maksan itseni kipeäksi, koska haluan käydä töissä ja kantaa korteni kekoon yhteiskunnan eteen. Rinteelle ei kuitenkaan riitä se, että verottajan koura lohkaisee osansa palkastani &mdash; se rokottaa myös auton omistamisesta ja sillä töihin ajamisesta, syömisestä, juomisesta, asumisesta ja seuraavaksi varmaan hengittämisestä. Tulevan hallitusohjelman kantava ajatus tuntuu olevan se, että pääasia on, että verot nousevat.<br /><br />Ymmärrän kyllä että verottaja haluaa osansa kaikesta liikkuvasta rahasta, mutta jotain rajaa kuitenkin. Uuden hallitusohjelman perusteella alan osaltani lähestymään sitä kriittistä pistettä, että minun on kannattavampaa jäädä kotiin elämään yhteiskunnan piikkiin kuin yrittää tehdä jotain sen eteen. Suurinosa suomalaisista on minunkaltaisia persvakoduunareita. Mitä jos hekin keksivät ynnäillä talouttaan ja tekevät sen perusteella johtopäätöksensä? Se olisi Suomen loppu.</p><p>Herää kysymys siitä, kuinka pitkälle tämän pitää mennä, jotta suomalainen ei enää suvaitse? Kuinka paljon valtio voi viedä tavallisen duunarin lompakosta? Tulemmeko aina lampaina hyväksymään kaiken, jatkuvasta epäoikeudenmukaisuudesta ja kansalaisen kyykyttämisestä huolimatta?</p><p>Tarvitseeko meidän tavallisten kansalaisten ottaa mallia ilmastoaktivisteista, pysäyttää Suomi ja marssia oman Greta Thunbergin johdolla Helsinkiin kertomaan että nyt saa riittää?</p><p>Hyvät Helsingin herrat, nyt on aika herätä todellisuuteen ennen kuin se on liian myöhäistä!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusohjelman sisällöltä ei voi välttyä yksikään sosiaalista mediaa käyttävä henkilö. Uutisvirta on täynnä päivityksiä kuinka suomalaista veronmaksajaa nyt sorretaan ja Rinne hakee tuhkatkin pesästä. Lisäksi jokainen tuleva ministeri on jo vähintään saanut mulkun arvonimen. Uutisvirrasta käy selkeästi ilmi se, miten demokratia ei taaskaan toiminut ja jopa suurimman vaalitappion sataan vuoteen kärsinyt Keskusta sai ministerinsalkkuja viisi.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että demokratia on rikki tai siitä, että pian äänestämisellä ei ole enää mitään merkitystä. Uusi taikaseinähallitus vain polkee meitä yhteiskuntaa pyörittäviä duunareita syvemmälle suohon. Olen ollut tähän saakka tyypillinen suomalainen, joka on tyytynyt purkamaan tuntojaan hallituksen päätöksiä kohtaan somessa tai kahvipöydässä. Olisihan barrikadeille nouseminen aivan liian sosiaalinen tapahtuma. Nyt alkaa kuitenkin rajani tulemaan vastaan. Miksi meitä ei kuulla?

Jo nyt maksan itseni kipeäksi, koska haluan käydä töissä ja kantaa korteni kekoon yhteiskunnan eteen. Rinteelle ei kuitenkaan riitä se, että verottajan koura lohkaisee osansa palkastani — se rokottaa myös auton omistamisesta ja sillä töihin ajamisesta, syömisestä, juomisesta, asumisesta ja seuraavaksi varmaan hengittämisestä. Tulevan hallitusohjelman kantava ajatus tuntuu olevan se, että pääasia on, että verot nousevat.

Ymmärrän kyllä että verottaja haluaa osansa kaikesta liikkuvasta rahasta, mutta jotain rajaa kuitenkin. Uuden hallitusohjelman perusteella alan osaltani lähestymään sitä kriittistä pistettä, että minun on kannattavampaa jäädä kotiin elämään yhteiskunnan piikkiin kuin yrittää tehdä jotain sen eteen. Suurinosa suomalaisista on minunkaltaisia persvakoduunareita. Mitä jos hekin keksivät ynnäillä talouttaan ja tekevät sen perusteella johtopäätöksensä? Se olisi Suomen loppu.

Herää kysymys siitä, kuinka pitkälle tämän pitää mennä, jotta suomalainen ei enää suvaitse? Kuinka paljon valtio voi viedä tavallisen duunarin lompakosta? Tulemmeko aina lampaina hyväksymään kaiken, jatkuvasta epäoikeudenmukaisuudesta ja kansalaisen kyykyttämisestä huolimatta?

Tarvitseeko meidän tavallisten kansalaisten ottaa mallia ilmastoaktivisteista, pysäyttää Suomi ja marssia oman Greta Thunbergin johdolla Helsinkiin kertomaan että nyt saa riittää?

Hyvät Helsingin herrat, nyt on aika herätä todellisuuteen ennen kuin se on liian myöhäistä!

]]>
13 http://olavisaarelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276931-taikaseinahallitus-ajaa-kansalaisen-barrikadeille#comments Demokratia Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Mon, 03 Jun 2019 14:49:25 +0000 Olavi Saarelainen http://olavisaarelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276931-taikaseinahallitus-ajaa-kansalaisen-barrikadeille
Ruotsin kirjoittamisen pakollisuus estää lukiopolun osalle nuorista http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276927-ruotsin-kirjoittamisen-pakollisuus-estaa-lukiopolun-osalle-nuorista <p>Antti Rinteen hallitus julkisti tänään hallitusohjelmansa, jossa muun muassa linjattiin toisen kotimaisen kielen muuttamisesta pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Toinen kotimainen on ollut vapaaehtoinen vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä vain äidinkieli on pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa, ja sen lisäksi täytyy valita kolme seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaine. Suurimmalle osalle äidinkieli tarkoittaa suomea, ja toinen kotimainen ruotsia, sillä lukio-opiskelijoista pieni osa puhuu äidinkielenään ruotsia.</p><p>Suomessa on 290 000 ruotsinkielistä, eli noin 5,3 % koko väestöstä. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, ja meidän täytyy turvata kaikille julkiset palvelut omalla äidinkielellään. Tämä ei kuitenkaan onnistu pakottamalla jo valmiiksi stressaantuneet lukiolaiset kirjoittamaan pakollinen ruotsi ylioppilaskirjoituksissa. Jos kielen opiskeluun täysin epämotivoitunut nuori pakotetaan kirjoittamaan ruotsi, voidaan olla varmoja, ettei tämä tule käyttämään ruotsia työelämässä. Ruotsi on ollut valinnainen aine melkein 15 vuotta, joten sen kirjoittamista ei kuitenkaan voisi asettaa kynnysehdoksi esimerkiksi korkeakouluihin, sillä se asettaisi opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan.</p><p>Osa ihmisistä on luonnostaan matemaattisia, osalle taas uusien kielten opiskelu on helppoa. Uudistuksen jälkeen monen, joille kielten opiskelu on vaikeaa, koko lukioaika vaikeutuu huomattavasti. Jo tällä hetkellä toista kotimaista kieltä täytyy opiskella viisi kurssia. Kaikkien kannalta olisi parempi, että opiskelija itse voisi valita ylioppilaskirjoitusten kirjoitettavat aineet omien jatkosuunnitelmien ja motivaation perusteella. Lukion pakolliset kurssit kuitenkin takaavat perusosaamisen niissä aineissa, joita yleissivistävässä lukiossa opiskelijan odotetaan oppivan, eli myös ruotsissa.</p><p>Jokaisella motivoituneella tulisi olla mahdollisuus ylioppilastutkintoon. Jos toinen kotimainen muutetaan pakolliseksi aineeksi, tämä mahdollisuus on vaarassa poistua. Esimerkiksi maahanmuuttajille englannin lisäksi kahden vieraan kielen opiskelu vaatii valtavasti voimavaroja. Jos opiskelija on valmiiksi parempi muissa aineissa, kuin kielissä, voi lukio-opiskelusta tulla käytännössä mahdotonta. Tilanne on hyvin huono myös heille, joilla on vaikeita oppimishäiriöitä.</p><p>Asiassa on kuunneltava myös lukiolaisia, joita muutos koskettaa. Esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitto on jo ilmaissut huolensa yhä kuormittuneempien ja väsyneempien opiskelijoiden jaksamisesta. Tällä hetkellä toisen kotimaisen kielen kirjoittavat he, joita kieli oikeasti kiinnostaa. Mikäli kieli muutetaan pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, suurelle osalle siitä tulee pakkopullaa. Tätä myötä myös kasvaa pelko siitä, että reputtaa kokeen kokonaan ja sitä myöden heikentää omia mahdollisuuksiaan päästä korkeakouluun.</p><p>Lukiolaiset ovat yhä väsyneempiä ja stressaantuneempia. Heillä on valtavat paineet selviytyä lukiosta kunnialla, sillä pääsykoeuudistuksen myötä ylioppilaskirjoitusten arvosanat määrittävät pitkälti oman tulevaisuuden. Onko oikein kuormittaa nuoria opiskelijoita enää yhtään enempää?</p><p>Positiivinen asenne opiskeluun tuottaa aina parhaita tuloksia. Jos haluamme saada Suomeen lisää ruotsintaitoisia ihmisiä, meidän tulee panostaa opiskelun mielekkyyteen ja motivoida opiskelijoita. Halu oppia lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä sitä voida pakottaa ulkopuolelta. Ruotsin kielen pakollisuutta ei voida myöskään perustella jonkun ammattiryhmän omien työvoimapoliittisten pyrkimysten perusteella. Kyse on kuitenkin nuortemme tulevaisuudesta, ja yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien tarjoamisesta ja mahdollisuuksista myös saavuttaa virallisia tutkintoja taustasta riippumatta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinteen hallitus julkisti tänään hallitusohjelmansa, jossa muun muassa linjattiin toisen kotimaisen kielen muuttamisesta pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Toinen kotimainen on ollut vapaaehtoinen vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä vain äidinkieli on pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa, ja sen lisäksi täytyy valita kolme seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaine. Suurimmalle osalle äidinkieli tarkoittaa suomea, ja toinen kotimainen ruotsia, sillä lukio-opiskelijoista pieni osa puhuu äidinkielenään ruotsia.

Suomessa on 290 000 ruotsinkielistä, eli noin 5,3 % koko väestöstä. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, ja meidän täytyy turvata kaikille julkiset palvelut omalla äidinkielellään. Tämä ei kuitenkaan onnistu pakottamalla jo valmiiksi stressaantuneet lukiolaiset kirjoittamaan pakollinen ruotsi ylioppilaskirjoituksissa. Jos kielen opiskeluun täysin epämotivoitunut nuori pakotetaan kirjoittamaan ruotsi, voidaan olla varmoja, ettei tämä tule käyttämään ruotsia työelämässä. Ruotsi on ollut valinnainen aine melkein 15 vuotta, joten sen kirjoittamista ei kuitenkaan voisi asettaa kynnysehdoksi esimerkiksi korkeakouluihin, sillä se asettaisi opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan.

Osa ihmisistä on luonnostaan matemaattisia, osalle taas uusien kielten opiskelu on helppoa. Uudistuksen jälkeen monen, joille kielten opiskelu on vaikeaa, koko lukioaika vaikeutuu huomattavasti. Jo tällä hetkellä toista kotimaista kieltä täytyy opiskella viisi kurssia. Kaikkien kannalta olisi parempi, että opiskelija itse voisi valita ylioppilaskirjoitusten kirjoitettavat aineet omien jatkosuunnitelmien ja motivaation perusteella. Lukion pakolliset kurssit kuitenkin takaavat perusosaamisen niissä aineissa, joita yleissivistävässä lukiossa opiskelijan odotetaan oppivan, eli myös ruotsissa.

Jokaisella motivoituneella tulisi olla mahdollisuus ylioppilastutkintoon. Jos toinen kotimainen muutetaan pakolliseksi aineeksi, tämä mahdollisuus on vaarassa poistua. Esimerkiksi maahanmuuttajille englannin lisäksi kahden vieraan kielen opiskelu vaatii valtavasti voimavaroja. Jos opiskelija on valmiiksi parempi muissa aineissa, kuin kielissä, voi lukio-opiskelusta tulla käytännössä mahdotonta. Tilanne on hyvin huono myös heille, joilla on vaikeita oppimishäiriöitä.

Asiassa on kuunneltava myös lukiolaisia, joita muutos koskettaa. Esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitto on jo ilmaissut huolensa yhä kuormittuneempien ja väsyneempien opiskelijoiden jaksamisesta. Tällä hetkellä toisen kotimaisen kielen kirjoittavat he, joita kieli oikeasti kiinnostaa. Mikäli kieli muutetaan pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, suurelle osalle siitä tulee pakkopullaa. Tätä myötä myös kasvaa pelko siitä, että reputtaa kokeen kokonaan ja sitä myöden heikentää omia mahdollisuuksiaan päästä korkeakouluun.

Lukiolaiset ovat yhä väsyneempiä ja stressaantuneempia. Heillä on valtavat paineet selviytyä lukiosta kunnialla, sillä pääsykoeuudistuksen myötä ylioppilaskirjoitusten arvosanat määrittävät pitkälti oman tulevaisuuden. Onko oikein kuormittaa nuoria opiskelijoita enää yhtään enempää?

Positiivinen asenne opiskeluun tuottaa aina parhaita tuloksia. Jos haluamme saada Suomeen lisää ruotsintaitoisia ihmisiä, meidän tulee panostaa opiskelun mielekkyyteen ja motivoida opiskelijoita. Halu oppia lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä sitä voida pakottaa ulkopuolelta. Ruotsin kielen pakollisuutta ei voida myöskään perustella jonkun ammattiryhmän omien työvoimapoliittisten pyrkimysten perusteella. Kyse on kuitenkin nuortemme tulevaisuudesta, ja yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien tarjoamisesta ja mahdollisuuksista myös saavuttaa virallisia tutkintoja taustasta riippumatta.

]]>
77 http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276927-ruotsin-kirjoittamisen-pakollisuus-estaa-lukiopolun-osalle-nuorista#comments Hallitusohjelma Lukio Motivaatio Nuoret Pakkoruotsi Mon, 03 Jun 2019 14:08:40 +0000 Mia Laiho http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276927-ruotsin-kirjoittamisen-pakollisuus-estaa-lukiopolun-osalle-nuorista
Hallituksen talousyhtälö vailla realismia http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276926-hallituksen-talousyhtalo-vailla-realismia <p>Maamme tuleva hallitus on julkistanut ohjelmansa. Hallitus antaa runsaita lupauksia sinänsä kannatettavien asioiden toteuttamisesta (tai selvittämisestä), mutta niiden toteutuksen taloudellinen perusta on epämääräinen ja vinoutunut.</p><p>Hallitusohjelmassa esitetään pysyviä menoja lisättäväksi miljarditolkulla vailla ajatusta siitä, miten kulut kestävällä tavalla rahoitetaan. Taloustavoitteiden saavuttaminen - ja näiden menojen kattaminen - puolestaan perustuu &rdquo;normaalille&rdquo; 2 % kasvuvauhdille. Tällainen kasvu ei kuitenkaan ole aikoihin ollut Suomessa tavanomaista, eikä kukaan asiantuntija sellaista edes ennusta.</p><p>Jo nyt, Suomen ollessa 1,2% kasvutrendissä voi perustellusti epäillä, ettei hallitus tule pääsemään talous- ja työllisyystavoitteisiinsa. Hallituksen visio on ruusuista toiveajattelua, joka johtaa uusiin veronkiristyksiin ja lisävelkaantumiseen. Se on kohtuutonta suomalaisille veronmaksajille sekä tuleville sukupolville.</p><p>Työllisyystavoitteena 75% on hyvä, mutta hallitusohjelmasta ei löydy keinoja, joilla työllisyys saataisiin aidosti kasvamaan. Tukityöllistämisen lisäksi hallitus ulkoistaa vastuun työmarkkinajärjestöille. En näe tässä onnistumisen elementtejä.</p><p>Suomen verotus on jo nyt maailman korkeimmasta päästä. Tuloerot puolestaan Euroopan unionin keskitasoa pienemmät. Silti hallitus hassaa resursseja tuloerojen kaventamiseen ja tekee sen veroja korottamalla.</p><p>Hallitusohjelmassa on toki paljon kannatettaviakin ehdotuksia. Merkittävä osa uusista pysyvistä kuluista rahoitetaan alussa kertaluonteisesti valtion omaisuutta myymällä. Jatkoa ajatellen rahoitus on auki. Veroja korotetaan laajalla skaalalla ja korotusten maksajiksi joutuvat ne, jotka jo nyt maksavat eniten veroja eli normaalit työssäkäyvät ihmiset. Keskiluokkaa kyykytetään oikein kunnolla.</p><p>Hallitusohjelman toteuttamiskelpoiset linjaukset olisi mahdollista tehdä myös vastuullisemmalla talouspolitiikalla. Tuloverotuksen keventäminen, sosiaaliturvan uudistaminen, paikallisen sopimisen lisääminen ja työmarkkinoiden aito kehittäminen veisi maatamme kestävällä tavalla parempaan suuntaan.</p><p>Rinteen hallitus vie särpimen keskiluokan pöydästä ja syö tulevien sukupolvien eväät.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maamme tuleva hallitus on julkistanut ohjelmansa. Hallitus antaa runsaita lupauksia sinänsä kannatettavien asioiden toteuttamisesta (tai selvittämisestä), mutta niiden toteutuksen taloudellinen perusta on epämääräinen ja vinoutunut.

Hallitusohjelmassa esitetään pysyviä menoja lisättäväksi miljarditolkulla vailla ajatusta siitä, miten kulut kestävällä tavalla rahoitetaan. Taloustavoitteiden saavuttaminen - ja näiden menojen kattaminen - puolestaan perustuu ”normaalille” 2 % kasvuvauhdille. Tällainen kasvu ei kuitenkaan ole aikoihin ollut Suomessa tavanomaista, eikä kukaan asiantuntija sellaista edes ennusta.

Jo nyt, Suomen ollessa 1,2% kasvutrendissä voi perustellusti epäillä, ettei hallitus tule pääsemään talous- ja työllisyystavoitteisiinsa. Hallituksen visio on ruusuista toiveajattelua, joka johtaa uusiin veronkiristyksiin ja lisävelkaantumiseen. Se on kohtuutonta suomalaisille veronmaksajille sekä tuleville sukupolville.

Työllisyystavoitteena 75% on hyvä, mutta hallitusohjelmasta ei löydy keinoja, joilla työllisyys saataisiin aidosti kasvamaan. Tukityöllistämisen lisäksi hallitus ulkoistaa vastuun työmarkkinajärjestöille. En näe tässä onnistumisen elementtejä.

Suomen verotus on jo nyt maailman korkeimmasta päästä. Tuloerot puolestaan Euroopan unionin keskitasoa pienemmät. Silti hallitus hassaa resursseja tuloerojen kaventamiseen ja tekee sen veroja korottamalla.

Hallitusohjelmassa on toki paljon kannatettaviakin ehdotuksia. Merkittävä osa uusista pysyvistä kuluista rahoitetaan alussa kertaluonteisesti valtion omaisuutta myymällä. Jatkoa ajatellen rahoitus on auki. Veroja korotetaan laajalla skaalalla ja korotusten maksajiksi joutuvat ne, jotka jo nyt maksavat eniten veroja eli normaalit työssäkäyvät ihmiset. Keskiluokkaa kyykytetään oikein kunnolla.

Hallitusohjelman toteuttamiskelpoiset linjaukset olisi mahdollista tehdä myös vastuullisemmalla talouspolitiikalla. Tuloverotuksen keventäminen, sosiaaliturvan uudistaminen, paikallisen sopimisen lisääminen ja työmarkkinoiden aito kehittäminen veisi maatamme kestävällä tavalla parempaan suuntaan.

Rinteen hallitus vie särpimen keskiluokan pöydästä ja syö tulevien sukupolvien eväät.

 

]]>
49 http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276926-hallituksen-talousyhtalo-vailla-realismia#comments Demarihallitus Hallitusohjelma Laina Näköalattomuus Verot Mon, 03 Jun 2019 14:05:18 +0000 Jukka Kopra http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276926-hallituksen-talousyhtalo-vailla-realismia